Puita kaađethaan hehtari hehtarin pörhään sitä varten ko met tehemä niistä mahonkkii, tiikkii, setripuuta, merbauta ja muitaki arvokkhaita puusorttii. Näistä laitama mööpeliitä, venheitä ja fiinii terassilaattiita.

Miljöösuojeliijat oon räknänheet ette 75 prosenttii mailman sađetmettistä oon joko hävitetty tahi tuhottu puunhakon tähđen.

Karjanpito syöpi kans aleti isoman palan sađetmettistä, ja alat jokka oon vaarassa jääđä tulviin alle, laajenttuuvat koko aijan.

Syy tähän oon se, ette ko puunat kaattaavat puita ja tekkeevät laitumiita ittensä elläimille, niin samala het poistaavat pesosienieffektin minkä sađetmettä turvaa ittelensä.

Sađetmettä immee suurii määrii vettä ja jakkaa sitä joksiki helposti, mutta juuri hakatut alat tulviivat ennen ko vesi kerkkee virrata likheishiin jokhiin. Sielä se sitte tulvii jovenranttoin yli.

Ko puitten määrä pienenee, niin se vaikuttaa sekä paikalisesti ette globaalisesti kliimhaan.

Joka kerta ko yhđen osan sađetmettästä hävitethään, vähenee sen alan oksygeeniproduksuuni fotosynteesin avula. Kasviin kyky immeet kassuuhuonetgassii heikkenttyy, ja net menettäävät niitten ylimääräiset karboonilaakerit mikkä oon tallessa sađetmettän alla.