Tuhanssii puita hakathaan alas mahongin, tiikin, merbaun ja muitten arvokkhaitten puusorttiin valmistamisheen. Niitä käytethään ette tehä mööpeliitä, venheitä ja fiinii terassilaattiita.

75 prosenttii mailman sađetmettistä oon joko hävitetty tahi tuhottu puunhakon takia.

Karjanpitoki syöpi yhä isoman palan sađetmettistä.

Ko puunat hakkaavat puita alas ette tehä laitumii ittensä elläimille, het poistaavat samassa sienieffektin minkä sađetmettä saapi aikhaan. Tämä lissää tulvan riskii sillä puut ei ennää saata immeet sađetvettä pois. Tämä johtaa siihen ette juuri alashakatut alat täyttyyvät veđelä. Vesi virttaa sitte likkiimphiin jokhiin mikkä ushein tulviivat jovenranttoin yli.

Ko sađetmettässä oon vähemän puita, se vaikuttaa sekä sađetmettän kliimhaan ette kaikkialle muuvale maapallola.

Sađetmettän puut produseeraavat oksygeenii fotosynteesin kautta. Tämä tarkoittaa ette puut «hengittäävät» karboonidioksiidii ja produseeraavat sokkerii ja oksygeenii. Ilman oksygeenitta met emmä saata hengittäät.