Luonnon- ja kulttuurimaisemat
Maisema, jota ihmiset eivät ole muuttaneet, kutsutaan luonnonmaisemaksi.
Siitä muovaavat vain maapallon sisäiset ja ulkoiset voimat.
Sisäisiä voimia ovat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset.
Ulkoisia voimia ovat sää ja tuuli.
Maisemaa, jotka ihminen on muokannut, kutsutaan kulttuurimaisemaksi.
Siellä maata on muokattu viljelyyn, talojen rakennuspaikoiksi tai kulkureiteiksi. Kaikki kaupungit ovat kulttuurimaisemaa.
1 / 2
Vulkanutbrudd
Pakkasrapautuminen
Sää ja tuuli muuttavat maan pintaa hitaasti. Tuuli ja hiekka kuluttavat vuoren pintaa vähitellen aivan samalla tavalla kuin hiekkapaperi, jolla hiotaan puunpalasen pintaa.
Jos vesi jäätyy kallionhalkeamaan, se laajenee. Silloin kalliosta irtoaa pieniä kivenpalasia. Ilmiön nimi on pakkasrapautuminen.
Lämpörapautuminen
Kun aurinko lämmittää kiveä, se laajenee. Kun tulee kylmä, kivi supistuu. Lopulta se halkeaa pienemmiksi paloiksi. Sitä kutsutaan aurinkorapautumiseksi.
Se, että tällaiset palaset irtoavat ja tuuli ja vesi kuljettavat ne pois, kutsutaan eroosioksi.
Laaksot
Joet ja purot hiovat vähitellen kalliota ja ja voivat muodostaa laaksoja. Siihen menee kauan aikaa ja sen näkee maisemassa V-laaksoina.
Maisemaa voivat muokata myös jäätiköt. Liikkuessaan jäätikkö kuljettaa mukanaan irtokiviä ja hioo maan ntaa. Se näkyy maastossa U-laaksoina.
1 / 3
Birkedalsbreen
Norjan luonnon- ja kulttuurimaisemat
Itä-Norjassa, Trøndelagissa ja Rogalandin Jærenissä on melko tasaista maastoa.
Siellä on helppo viljellä maata. Se on tyypillisiä kulttuurimaisemaa.
Metsä
Noin yksi kolmasosa (1/3) Norjan pinta-alasta on metsää. Osa metsistä on muuttunut kulttuurimaisemaksi, kun metsää on hakattu.
Metsä on tärkeä myös siksi, että ihmiset haluavat ulkoilla ja rentoutua luonnossa.
Bærtur
Vuoristoalueet
Norjassa on paljon vuoristoalueita.
Ihmiset ovat rakentaneet vuorille mökkejä, perustaneet hiihtokeskuksia ja antaneet kotieläinten laiduntaa siellä.
Laajat vuoristoalueet ovat siten muuttuneet kulttuurimaisemaksi.
hardangervidda
Rannikko
Rannikolla on paljon saaria ja luotoja. Saarilla asuu vain vähän ihmisiä.
Monissa paikoissa myös vuonot muovaavat maisemaa.
Vuonot ovat muodostuneet niin, että suuri jääkausi on kaivanut laakson, joka myöhemmin on täyttynyt merivedellä.
Maailman pisin vuono on Sognefjord-vuono Vestlandin läänissä.
Utsikt fra preikestolen
Luonnonalueiden suojelu
On tärkeää suojella luonnonmaisemia.
Tarvitsemme luontoa ilman rakennuksia, hiihtokeskuksia ja tuulivoimaloita.
Siksi on perustettu kansallispuistoja, joissa kukaan ei saa tehdä muutoksia luontoon.
On myös luonnonsuojelualueita. Siellä voi olla kasveja tai eläimiä, jotka on rauhoitettu. Se tarkoittaa, että niitä eläimiä ei saa metsästää eikä niitä kasveja saa kerätä.
Muualla luonnossa saa kulkea ja retkeillä vapaasti. Vain viljellyillä pelloilla, kotipihoilla ja teollisuusalueilla ei saa liikkua vapaasti.
Miksi luonnossa liikkuessaan ei pitäisi jättää jälkeensä mitään muuta kuin omat jalanjäljet?
1 / 2
Naturreservat skilt forran en fjord
Lähteet:
- Bruun, Magne: kulturlandskap i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 17. februar 2022 fra http://snl.no/kulturlandskap
- naturlandskap i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 17. februar 2022 fra https://snl.no/naturlandskap
- Bryhni, Inge: erosjon i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 17. februar 2022 fra https://snl.no/erosjon
- Toldnæs, Jens Petter; Lundberg, Anders: nasjonalpark i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 17. februar 2022 fra https://snl.no/nasjonalpark
- Frislid, Ragnar: naturreservat i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 17. februar 2022 fra https://snl.no/naturreservat
Video- ja kuvaoikeudet:
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
