Mikä Nato oon?

Mikä Nato oon? NATO ilmestyy jatkuuvasti uutishiin ko keskustelhaan mailman sođista ja konfliktiista, mutta mikä Nato oikkeestansa oon, kekkä kuuluuvat Nathoon ja minkäläiset työtehtävät sillä oon?

Accessibility icon Mikä Nato oon?

Tässä Norjan ulkoministeri
Halvard Lange allekirjoittaa sopimuksen …

… ja tästä hetkestä alkkain, 4. aprillikuuta vuona 1949, oon Norjaollu NATO:n jäsen.

Mutta mikä NATO oikkeestansa oon?

Utenriksminister Halvard Lange signerer Atlanterhavspakten på vegne av Norge

Miksi NATO:n perustethiin?

Toisen mailmansođan jälkhiin usheet maat haluthiin kanssoinvälisemppää yhtheistyötä niin ette uussii ja tuhhoovii sottii saatettais välttäät.

Met olima kans kokenheet atomiasheitten seuraamukset sen jälkhiin ko USA pommitti kaupungit Hiroshiman ja Nagasakin. Lisäksi monet pöläthiin ette mahtaava, kommunistinen Sovjettiliitto laajentuis.

Tämä johti siihen ette kaksitoista vestamaata, Norjan myötälukkiin, liittyi yhtheen ja perusti puolustusliiton. 4. aprillikuuta vuona 1949 Atlantterisopimuksen allekirjoitethiin.

Sopimuksen keskeissiin assii oon arikla 5 joka kuuluu näin:

“Asheelista hyökkäystä yhtä tahi usseemppaa liittynyttä maata vasthaan piđethään hyökkäyksennä niitä kaikkii vasthaan.”

Eli jos Norjhaan hyökäthään, kaikki NATO-maat tulleevat Norjan aphuun.  

Aina silloin ja tällöin uuđet maat oon liittynheet sopimuksheen, ja myötälukkiin Suomen, joka liittyi 4. aprillikuuta, oon NATO:ssa 31 jäsenmaata. Usheet maat halluuvat NATO-jäsenyyđen, muun myötä Ukraina.

Flaggene til Natos medlemsland

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
4. april 1949 ble Nato stiftet i Washington D.C.
4. april 1949 ble Nato stiftet i Washington D.C.

Mikä NATO oon tääpänä?

Tääpänä NATO oon yhä puolustusorganisasuuni ja tärkkee osa Vestan turvalisuuspolitikkii. Pääkonttuuri oon Brusselissa, Belgiassa, ja organisasuunin oon pääassiissa jajettu kahtheen oshaan: Pohjais-Atlanttinen raati ja Militäärikomitee.

Pohjais-Atlanttinen raati

Tässä kokkoonttuuvat kaikki jäsenmaat keskustelemhaan turvalisuuspolitikista. Raatissa oon usheita roikkii jokka oon erikoistunheet erilaishiin turvalisuuspoliittishiin kysymykshiin diplomatiasta, turvalisuusuhista ja atomiasheista.

Militäärikomitee

Jäsenmaitten puolustuspääliköt istuuvat tässä komiteessa. Het anttaavat militäärissii neuvoi Pohjais-Atlanttiselle raatile.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Natos møterom i Brussel
Natos møterom i Brussel

Kuinka NATO toimii?

NATO:n keskeissiin artikla oon artikla 5, joka lyhyvesti selitettynä tarkoittaa sitä ette jäsenmaat häyttyyvät auttaat toinen toista poliittisesti ja militäärisesti jos yhđen jäsenmaan pääle hyökäthään.

Samhaan aikhaan NATO työtelee sen etheen ette suojelhaan ihmissii, luođhaan kumppanuutta, taistelhaan uussii uhkii vasthaan ja rakenethaan rauhaa ja stabiliteettii.

Vaikka NATO oon organisasuuni jossa oon yksittäiset jäsenmaat, häyđythään kaikki päätökset tehđä konsensuksessa, eli yksimielisyyđessä. Jos Norja ja Tanska oon eri mieltä jostaki, net häyttyyvät päästä yksimielisyytheen ennen ko NATO saattaa tehđä selkkeen päätöksen.

Yksi syistä siihen ette kaikki jäsenmaat häyttyyvät olla sammaa mieltä, oon se ette NATO:n oma armeija oon koko pieni. Aliansi oon siis henkkaavainen jäsenmaitten yhđistynheistä sotavoimista.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tyrkiske soldater under en Nato-øvelse
Tyrkiske soldater under en Nato-øvelse

NATO:n osalistuminen sothaan

NATO ei ole ollu myötä usheissa sođissa, mutta kaksi sottaa eroittuu vasiten muista kautta histoorian.

Kosovon sota vuona 1999

Vanhaassa Jugoslaviassa Serbia halus ette Kosovo liittyis Serbian staatthiin, mutta Kosovon kansalaiset ei halunheet sitä. Lopputulos oli se ette Serbia hyökkäs Kosovhoon militäärisesti.

Tästä kärsithiin kaikkiin enniiten kosovoalbaanit, jokka oon etninen roikka Kosovossa. Siksi YK ja NATO sekkainuthiin sothaan ko het haluthiin pysättäät Serbian hyökkäyksen ja kosovoalbaaniitten kansanmurhan.

Afghanistan

Artiklan 5 aktiveeraaminen oon tapattunnu vain kerran kautta histoorian. 11. septemperikuuta vuona 2011 USA:n pääle hyökkäs terroriorganisasuuni al-Qaida joka oleskellee Afghanistanissa. NATO hyökkäs siksi Afghanistanhiin YK:n hyväksynnälä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Soldater i skogen under Kosovo-krigen i 1999
Soldater i skogen under Kosovo-krigen i 1999

Uusi tila Euroopassa

Euroopan turvalisuus- ja puolustuspolitikissa muuttui paljolti 24. fepruaarikuuta vuona 2022 jälkhiin. Sinä päivänä Ryssä hyökkäs Ukrainaa vasthaan.

Sota oon vahingoittanu Ryssän ja Vestamaitten välistä suhđetta, ja se oon johtanu siihen ette Ryssän ja sen krannimaitten välilä oon paljon jännitystä.

Meiđän krannimaat Ruotti ja Suomi oon aina olheet puolustusliitto NATO:n ulkopuolela, mutta ko Ryssä hyökkäs Ukrainan pääle, Ruotti ja Suomi muutethiin ittensä politikkii lyhyvessä aijassa.

Sekä Suomi ette Ruotti päätethiin lopettaat ittensä alliansittomat linjat, ja 18. maikuuta vuona 2022 net jätethiin jäsenyyshakemuksen NATO:hon.

Ko Stoltenberg vasthaanotti Suomen ja Ruottin hakemukset aliansin huippukokkouksessa juunikuussa, kuvvaili hän hetkee “histoorialiseksi”.

Hän varmisti sen ette NATO:n ovi oon aina auki maile jokka oon “valmhiit ja halukkhaat eđistämhään meiđän yhtheistä turvalisuutta”.

📷  Ruotti ja Suomi jätethiin jäsenyyshakemukset yhtäaikkaa. Kuvassa näjemä Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston, NATO:n generaalisekretäärin Jens Stotelbergin ja Ruottin ulkoministerin Ann Linde.
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Finlands utenriksminister Pekka Haavisto, Natos generalsekretær Jens Stoltenberg og Sveriges utenriksminister Ann Linde
Finlands utenriksminister Pekka Haavisto, Natos generalsekretær Jens Stoltenberg og Sveriges utenriksminister Ann Linde

Mitä Norjan politikkerit ajattelleevat?

Norjan kaksi suuriinta partiita Työnväjenpartii ja Oikkee oon laajasti sammaa mieltä siitä ette Norja pittää olla NATO:n jäsen.

Norjan vasemanpuolen parttiit oon olheet skeptiset jo kauvoin ja partii Punaiset vastustaa vielä tääpänäki NATO:n jäsenyyttä. Parttii on perustellu tämän toivheela olla henkkaamaton USA:sta, ja sillä se meinaa sitä ette sođankäynti ei ole oikkee ratkaisu rauhan ja stabiliteetin luomisheen mailmassa. SV oon lieventänny sen aijemppaa kriitistä näkemystä NATO:sta sen jälkhiin ko Suomi ja Ruotti hajethiin jäsenyyttä.

📷  Kuningas Harald ja NATO:n generaalisekretääri, Jens Stoltenberg, katteleevat ko demonstreerathaan hävittääjäflyyi F-35.
Kong Harald og Natos generalsekretær Jens Stoltenberg følger med under en demonstrasjon av jagerflyet F-35 Joint Strike Fighter
Kong Harald og Natos generalsekretær Jens Stoltenberg følger med under en demonstrasjon av jagerflyet F-35 Joint Strike Fighter

Kalttiit:

  • Cooper, Camilla Guldahl: NATO i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 8. mars 2022 fra https://snl.no/NATO
  • NRK (18.5.20203) Sverige og Finlands Natosøknader https://www.nrk.no/nyheter/sverige-og-finlands-nato-soknader-1.16276819

Kuvat ja videot:

    1. NATO
    2. NATO / NATO – YouTube
    3. NATO
    4. NATO
    5. Getty Images
    6. NATO
    7. NATO