Raha ei kassuu puissa
Oletko sie koskhaan kuulu tämän sanottavan? Usheet vanhiimet tykkäävät jostaki syystä pittäät tätä ilmaisuu.
Ei, raha ei kassuu puissa
Ei sitä kukhaan ole uskonukhaan! Miksi tätä ilmaisuu piđethään niin ushein sitte?
Tällä ilmaisulla meinathaan ette rahhaa ei ole niin helppo saađa ja ette rahan eđestä häyttyy työtelä.
Met häyđymä työtelä ja säästäät rahhaa niin ette met saatama ostaat mitä halluuma.
1 / 2
Säästäminen
Saatko sie rahhaa skenkiksi? Työteletkö sie koulun rinnala, tahi oonko sinula kesätyö? Piian sie saat viikkorahhaa siitä ette sie autat kotona? Mitä tehet näilä rahoila?
Hyvä neuvo oon säästäät vähäsen.
Silloin kannattaa laittaat rahat säästökontole. Tämmöisellä kontola saat ylheensä vähäsen korkkeeman räntyn ko mitä saat niin käsketyllä pitokontola. Tämä meinaa sitä ette sinun rahat kassuuvat noppeemasti.
Säästämisen kannattaa aloittaat niin varhain ko mahđolista. Ja se oon tasan parempi säästäät vähäsen ko ei ollenkhaan.
Mihin sie halluisit säästäät rahhaa?
1 / 3
Tienaa rahhaa itte
Ko oon nuori, niin se ei ole kevvee saađa työtä, mutta sie saatat freistata hoksata itte mitä saattaisit tehđä. Piian sie saatat tehđä pikku hommii koulun rinnala tahi kesätyötä missä sie saatat tienata vähän rahhaa.
Jos sie tehet työtä firmassa, sie saat palkkatođistuksen. Se näyttää mitä sie olet tienanu. Firma vähenttää verot, jokka häyđyt maksaat jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan. Jos sie tienaat alle vapaakortin tienastirajan, sie et tarvitte maksaat verroi.
Feeriän aikana sie et saa palkkaa, mutta sinula oon oikkeus feeriärahhaan mikä vastaa nuoin 10 prosenttii siitä mitä tienasit viimi vuona.
1 / 3
Verroin maksaminen
Vapaakortti
Jos sie tienaat vähemän ko 70 000 kruunuu vuođessa, sie saat vapaakortin. Vapaakortti meinaa sitä ette työnanttaaja ei vähenä verroi sinun palkasta. Jos sie saat feeriärahhaa viimi vuođen tienastista, niin sen räknäthään myötä 70 000 kruunun summhaan.
Vapaakortin summa oli 70 000 vuona 2023. Se muuttuu joka vuosi.
Verokortti
Jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan, sinula häyttyy olla verokortti.
Verokortista sinun työnanttaaja näkkee kuinka paljon verroi het tienastista häyttyy maksaat ennen ko palkan maksoo sinun kontole. Se, kuinka paljon sie arvelet ette sie tienaat vuođen aikana, määrää kuinka paljon verroo sie maksat.
1 / 2
Maksamakonstit
Maksamakonsti oon tapa jonka met piđämä ko met maksama tavarat ja palvelukset. Tavalissiimat maksamakonstit oon käsiraha eli kätheinen, kredittikortit ja elektrooninen raha. Elektrooninen raha oon esimerkiksi rahat jokka oon pankkokortila.
Kortti tahi käsiraha?
Setelirahat ja myntit käskethään käsirahaksi. Varhemin tämä oli tavalissiin tapa maksaat. Nykyjään usheimat pittäävät pankkokorttii ja maksaavat elektroonisilla rahoila.
Elektrooninen maksaminen oon tavalista netissä ja appiin kautta, niin ko Vipps ja MobilPay.
1 / 2
Kredittikortti
Kredittikortti oon maksokortti millä saat lainata rahhaa visshiin summhaan asti kortin avula. Tätä summaa käskemä kredittirajaksi. Sie saatat ostaat tavaraa kredittirajhaan asti, vaikka sinula ei olis rahhaa pankkokontola. Sie häyđyt kuiten maksaat osan kredittilainasta takaisin joka kuukausi, mutta sie et häyđy maksaat kaikkee kerrala.
Sie saatat maksaat takaisin sinun kredittikorttivelkkaa usheitten kuukaussiin tahi vuossiin aikana, mutta näitten lainoin räntyt oon korkkeet. Siksi se oon rohki smartti välttäät kreditillä ostamista.
Kreditillä ostaminen saattaa kannattaat joissaki taphauksissa. Piian joku produkti oon halvempi ostaat justhiinsa nyt ja siihen menis aikkaa ennen ko säästäät rahhaa sitä varten. Sie häyđyt tyhä muistaat ette sinula häyttyy olla plaana siitä kuinka sie maksat takaisin ennen ko se kannattaa.
1 / 3
Debettikortti
Debettikortti oon maksokortti jossa sinun ostoin summan vähenethään pankkokontolta samassa. Se oon tavalinen pankkokortti. Sinun kontola häyttyy olla rahhaa nokko ette saatat maksaat. Met käskemä sen: kontola oon täkkäys.
Ko sie maksat tavalisela pankkokortila, sie tieđät ette sie et piđä enämppää rahhaa ko mitä sinula oon.
1 / 2
Ole oman kukkaron päälikkö!
Se saattaa olla houkuttelleevaa toivoot ittelensä viljasti rahhaa ilman ette sen eđestä tekis työtä. Se oon kuiten tärkkeetä ymmärttäät ette sie häyđyt työtelä rahan etheen ja sauttaat ökonoomisen turvan.
Se ette opit ottamhaan eđesvastauksen ittensä rahasta, oon tärkkee osa raavhaaksi kassuumista.
1 / 2
Kalttiit:
- Meinich, Per: penger i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/penger
- Nyhus, Ellen Katrine: betalingskort i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/betalingskort
- Torvund, Olav; Anderssen, Harald Benestad: betalingsmiddel i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/betalingsmiddel
- Britannica (12.04.2023): Pay stub
https://www.britannica.com/dictionary/pay-stub
- Moneyhelper.org (13.04.2023): A simple guide to credit cards
https://www.moneyhelper.org.uk/en/everyday-money/types-of-credit/simple-guide-to-credit-cards#:~:text=A%20credit%20card%20allows%20you,at%20least%20the%20minimum%20amount.
- The Norwegian Tax Administration (14.04.2023): Order an exemption card
https://www.skatteetaten.no/en/forms/order-an-exemption-card/
Kuvat ja video:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / NRK Skole
-
Getty Images
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Getty Images
-
