Saamelaisten joiku

Saamelaisten joiku oon tärkkee kulttuuriperintö. Mutta mitä joiku oikhein oon?

Accessibility icon Saamelaisten joiku

Joiku – perintheinen saamelainen musikkilaji

Saamelaisten joiku oon yksi vanhiimista kansanmusikin lajiista Euroopassa. 

Joiku oon tärkkee saamenkansan identiteetille. Se ei ole niin paljon kirjalissii saamenkielissii muisteluksii, siksi ko usheimat muistelukset siirethiin etheenkäsin suulisesti, muun myötä joikkuin kautta. 

Joiku oon sen tähđen sekä litteratuurii ja musikkii. Joiku oon vieläki tärkkee suulinen muistelemataiđet.

Joiku ja uskonto

Jo esikristilisenä aikana pruukas saamelainen noita joikata ja pelata trummaa omissa seremonioissa.

Nämät joijut olthiin ushein niin ko pitkät runot. Runot saatethiin muistela kokonhaisen elämänhistoorian tahi jonku suvun elämän usheessa sukupolvessa. Net saatethiin kans muistela ikivanhoista tarinoista.

📷  Tässä met näjemä trumman jossa oon eteläsaamelainen motiivi.

Joijun tunnusmerkit

Yksi joijun erikoisleima oon se, ette siinä ääntä piđethään erityiselä tavala.

Muut tunnusmerkit oon melodia, rytmi ja tahti. Melodia kulkkee ymmyrässä, eikä sitä ole jajettu värshyin niin ko tavalisissa lauluissa. Sen tähđen saattaaki sannoot ette joiku ei koskhaan lopu.

Joijussa pittää olla myötä sen ihmisen tahi assiin nimi jonka joikathaan. Niitä kuvvailhaan joikumelodiala.

Joikkui joikathaan eri dialektiila, ja pohjaissaamen ja eteläsaamen joijut saattaavat kuulostaat hirmu erilaisilta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Joikata jonku

Se oon tavalista sannoot ette joikathaan ihmisen, elläimen eli elävän tahi maiseman. Ei pruukata sannoot ette joikathaan jonku ympäri

Persoonajoiku

Se oon suuri kunnia saađa oman joijun. Sen pruukathaan anttaat skenkiksi, esimerkiksi ristiäisissä tahi rippijuhlassa. Joijun rytmi ja melodia muisteleevat paljon sen ihmisen persoonallisuuđesta ja ominaisuuksista kenen joikathaan.

Joiku kuvvailee tavalisesti tyhä ihmisen positiivissii ominaisuuksii. Ko sie olet saanu oman persoonallisen joijun, eli oman sävelnimen, olet sie ittenäinen yhtheismiljöön jäsen.

Persoonajoijun saatethaan kans laittaat jonku muistoksi tahi kunniaksi. Kuningas Olav sai oman joijun Saametingan aukaisemisen yhtheyđessä vuona 1989. Kuningas Harald ja tronninki Sonja oon kans saanheet omat joijut.

Joikkuu piđethiin ennen, ja jossaki määrässä vielä tääpänäki, kans friiastelhuun. Se ette joku saapi friiausjoijun, oon sama ko ette häntä mainothaan.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Elläinjoiku ja maisemajoiku

Elläimet ja elävät saattaavat kans saađa oman joijun. Melodia kuvvailee elläimen eli elävän ominaisuuksii, esimerkiksi sen kokkoo ja kuinka se liikkuu.

Joijula saatethaan innostaat elläintä eli elävää esimerkiksi laukkomhaan noppeemin.

Luontojoiku saattaa kuvvaila vuođenaikkaa, palkista tahi esimerkiksi vaaraa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku protestinna

Jokku joijut muisteleevat norjalaistamisesta jota saamelaiset kojethiin nuoin vuođesta 1850 vuotheen 1950. Silloin heiđät työnethiin pohjaisemmaksi ja pakoitethiin kääntymhään kristinukshoon.

Joikkuu piđethiin ko lujitethiin yhtheishenkkee ja protesteerathiin. Vaikka virkamiehet ja misunäärityöteliijät saatethiin vähäisen saamee, oli näihin protestijoikhuin punottu sannoi ja ilmaisui joita het ei ymmärtänheet. Het ymmärethiin joijun, mutta ei sen sanomaa.

Joiku oon kulttuuriperintö

Joikkamisen kielethiin silloin ko saamelaissii kristilistethiin. Joikkaamista piđethiin syntinä. Monissa aloissa joiku katos kokonhansa.

Joiku oon vanhaa saamelainen kulttuuriperintö jota oon tärkkee siirttäät etheenkäsin. Het kekkä ei opi joikkamista kotona, oppiivat sen ushein koulussa tahi kursila.

Joikekurs med Berit Alette Mienna
Joikekurs med Berit Alette Mienna

Nykyaikhainen joiku

Tääpänä oon taas uusi interessi joikhuun. Joiku anttaa inspirasuunii erilaisile musikkilajiile ja eri ikäjoukoile.

Joikkuu saattaa yhä usheemin kuula radiossa tahi nähđä TVssä, esimerkiksi programiissa “Stjernekamp” tahi «Spellemannprisen» NRKssa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kalttiit:

  • Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Jørn Pettersen / Riksarkivet 
    2. Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
    3. Getty Images / NRK Skole
    4. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    5. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    6. Ukjent
    7. Daniel Skog / Riddu Riđđu
    8. Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube