Haavoittuva demokratia
Monet pitävät demokratiaa itsestäänselvyytenä, mutta demokratia on melko haavoittuvainen. Useat maat maailmassa kokevat siirtymän kansanvallasta kohti autoritäärisempiä ja diktatorisempia hallintojärjestelmiä. Onko demokratian lisäksi olemassa muita keinoja antaa kansalle päätäntävalta maan asioista?
Onko demokratia vaarassa?
Useita demokratioita on ravisteltu viime vuosikymmenen aikana poliittisen hallinnon aiheuttaman tyytymättömyyden vuoksi. On koettu talouskriisejä, ja moni poliittinen johtaja on halunnut palata autokratiaan. Autokratia on hallitusmuoto, jossa suurin osa poliittisesta vallasta on keskittynyt yhden henkilön tai pienen ryhmän käsiin.
Heikko kannatus
Demokratian kannatus on erityisesti länsimaissa heikommalla tasolla toisen maailmansodan jälkeen.
Monet eivät osallistu vaaleihin eivätkä käytä äänioikeuttaan. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, vain puolet länsimaiden asukkaista äänestää vaaleissa viiden vuoden kuluttua.
Mitä meitä ohjaa?
Katoaako demokratia – ja mikä sen siinä tapauksessa korvaa? Syntyykö demokratioiden tilalle diktatuureja, jotka ovat tuttuja viime vuosisadan alusta, vai ohjaako meitä tulevaisuudessa tekoäly?
1 / 3
En mann styrer mange mennesker med tråder.
Opimmeko historiasta?
Moni maailmassa tapahtuva asia on tapahtunut ennenkin, mutta opimmeko me todella historiasta? Useimmat ihmiset haluavat elää turvallisesti ja hyvin ja olla mukana päättämässä omasta elämästään.
Miksi niin moni kuitenkin kokee täysin päinvastoin?
Eri hallitusmuotoja
Demokratia eroaa muista hallitusmuodoista, kuten diktatuurista, anarkiasta ja meritokratiasta. Demokratia on kautta historian ollut ennemmin poikkeus kuin sääntö. Maita ja alueita ovat usein hallinneet oligarkit, despootit ja diktaattorit.
Diktaattorit ja oligarkit
Diktatuuria hallitsee usein yksi henkilö, kuten Adolf Hitler Saksassa toisen maailmansodan aikana. Siellä suurin osa ihmisistä ei saanut osallistua päätöksentekoon.
Diktatuuria voi myös hallita oligarkki, ja silloin valta on ryhmällä henkilöitä. Monet sellaisista valtionpäämiehistä olivat ja ovat despootteja, eli julmia ja väkivaltaisia johtajia.
Anarkia ja meritokratia
Anarkia on hallitusmuoto, jossa kellään ei ole ylintä valtaa. Yhteiskuntaa ohjataan yhteistyöllä ja vapaan tahdon toiveella.
Meritokratiassa hallitsemaan valitaan ihmiset, joilla on erityisiä kykyjä tai taitoja. Tämä hallitusmuoto on hyvin harvinainen.
1 / 4
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.
Ønsker du å lese hele artikkelen?
Ved å logge inn får du full tilgang til artikkelen, samt Lærerrommet med engasjerende læringsstier og oppgaver du kan bruke i undervisningen.
Logg inn med Feide
Ønsker du å prøve ut fullversjonen av Skolerom?
Kontakt oss her!
