Haavoittuva demokratia

Monet pitävät demokratiaa itsestäänselvyytenä, mutta demokratia on melko haavoittuvainen. Useat maat maailmassa kokevat siirtymän kansanvallasta kohti autoritäärisempiä ja diktatorisempia hallintojärjestelmiä. Onko demokratian lisäksi olemassa muita keinoja antaa kansalle päätäntävalta maan asioista?

Accessibility icon Haavoittuva demokratia

Onko demokratioita aiempaa vähemmän?

Useissa demokratioissa on viime vuosina koettu talouskriisejä ja osoitettu tyytymättömyyttä valtionjohtoon.

Monissa maissa maata johtaa yksittäinen henkilö tai pieni ihmisryhmä. Sellaista valtiota kutsutaan autokratiaksi. Siellä kansalaiset eivät voi osaallistua päätöksentekoon kuten demokraattisessa valtiossa.

Heikko kannatus

Monet eivät käytä äänioikeuttaan eivätkä siten osallistu politiikkaan. 

Nyt demokratian kannatus on heikoimmillaan toisen maailmansodan jälkeen.

Mitä meitä ohjaa?

Katoavatko demokratiat?

Entä mitä tulee niiden tilalle? Korvaavatko diktatuurit nykyiset demokraattiset valtiot?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
En mann styrer mange mennesker med tråder.
En mann styrer mange mennesker med tråder.

Opimmeko historiasta?

Useimmat ihmiset toivovat rauhallista elämää, jossa he voivat päättää omista asioistaan. Kaikkien elämä ei kuitenkaan ole sellaista.

Historia toistaa itseään, mutta olemmeko todella oppineet jotain historiasta?

Erilaisia hallitusmuotoja

Norjassa ja suomessa on demokraattinen hallitus.

Monissa maissa hallitusmuotona on diktatuuri, anarkia tai meritokratia. Niissä hallitsijan nimitys on oligarkki, despootti tai diktaattori. 

Yhteistä heille on se, että he ovat yksinvaltiaita.

Diktaattorit ja oligarkit

Diktatuuria hallitsee useimmiten yksi henkilö. Diktatuurissa kansalla ei ole sananvaltaa. 

Diktaattori on usein julma ja väkivaltainen johtaja, kuten Adolf Hitler.

Oligarkit ovat ryhmä ihmisiä, jotka hallitsevat diktatuuria yhdessä.

Anarkia ja meritokratia

Joissain maissa hallitusmuotona on anarkia. Silloin yhteiskuntaa hallitsevat ihmiset yhdessä, eikä vallassa ole vain pieni valittujen joukko.

Onko sinulla erityisiä kykyjä ja taitoja? Siinä tapauksessa voisit hallita harvinaisessa hallitusmuodossa, meritokratiassa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.

Ateenan demokratia

Ateenan demokratia muistutti enemmän herrakerhoa. Vain 10 prosenttia asukkaista sai päättää. 

Naisilla ja orjilla ollut äänioikeutta. Oliko se siis ollenkaan demokratia?

Äänioikeuden saaneet miehet kokoontuivat muutaman kerran kuukaudessa äänestämään asioista. 

He äänestivät laittamalla värikkäitä kiviä purkkiin.

Vallanpitäjien valvonta vähäistä

Poliittisia puolueita ei ollut, eikä kukaan uskaltanut vastustaa päättäjiä.

Lainsäädännöstä päättävät saattoivat tehdä mitä halusivat saamatta siitä rangaistuksia.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.

Korsikan perustuslaki

Korsika on saari Italian edustalla. 

Monien vuosien ajan muut maat hallitsivat saarella asuvaa kansaa. 

Ihmiset kyllästyivät siihen, nousivat vastarintaan ja vapauttivat maansa muiden vallasta.

Korsikassa haluttiin, että kaikki naiset ja miehet saavat osallistua päätöksentekoon.

Tuo demokraattinen hallinto kesti vain 14 vuotta.

Vuonna 1769 ranskalaiset valloittivat Korsikan ja lopettivat demokratian

📷  Bonifacion satama-alue Korsikassa.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.

Demokratiat kukoistavat

Demokratiasta tuli yhä suositumpi hallitusmuoto 1800-luvun puolivälissä. 

Ihmiset oppivat lukemaan, kouluttautuivat ja halusivat osallistua päätöksentekoon.

Ihmiset eivät halunneet jäädä politiikan ulkopuolelle. Kun mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan, demokratia on vahva ja kukoistaa.

Demokratioiden kehitys:

  • Toisen maailmansodan jälkeen ihmisillä oli suurempi usko demokratiaan.
  • Italia, Saksa ja Japani olivat hävinneet sodan. Niitä olivat hallinneet julmat johtajat.
  • Monissa maissa ihmiset eivät enää halunneet sellaisia johtajia vaan valitsivat demokratian. 

Toisen maailmansodan jälkeen ihmisillä oli suurempi usko demokratiaan.

Italia, Saksa ja Japani olivat hävinneet sodan. Niitä olivat hallinneet julmat johtajat.

Monissa maissa ihmiset eivät enää halunneet sellaisia johtajia vaan valitsivat demokratian.

📷  EU on esimerkki demokraattisesta järjestelmästä.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange mennesker på vei i samme retning.
Mange mennesker på vei i samme retning.

Monet demokratiat katosivat

Monet pitivät demokratiaa parhaana vaihtoehtona. Silti monissa maissa palattiin diktatuuriin. Se tarkoittaa, että yksi henkilö päättää melkein kaikesta.

Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) jälkeen puolet demokratioista katosi vähitellen.

📷 Neuvostoliitto oli Vladimir Leninin (1917-1924) ja Josef Stalinin (1924-1953) aikana diktatuuri. Kuvassa näkyy Neuvostoliiton lippu, jota käytettiin vuosina 1923-1991
.
Sovjetunionens flagg
Sovjetunionens flagg

Miten demokratian laita on tänään?

Yhä harvempi ihminen äänestää demokraattisissa vaaleissa.

Eivätkö he enää luota poliitikkoihin?

Mikä voi olla syynä siihen?

Eikö demokratian pitäisi ratkaista ilmastokriisit, lopettaa sodat ja auttaa pakolaisia?

Eikö demokratia olekaan paras hallitusmuoto kaikille?

En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.
En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.

Miten joku voi ottaa vallan?

Aiemmin armeija saattoi tehdä vallankaappauksen. Valtaapitävät ja poliitikot syrjäytettiin ja vangittiin. 

Nykyään sellaista tapahtuu vain harvoin. 

Valta voi siirtyä vanhalta hallinnolta uudelle myös sisäisen hajoamisen kautta.

Jos joku haluaa päästä valtaan, hänen on saatava ihmiset tuekseen.Se onnistuu usein uhkauksilla, lupauksilla ja palkinnoilla. Adolf Hitlerin valtaannousu 1930-luvulla on siitä hyvä esimerkki.

Hitler pääsi valtaan

Hitler yritti vallankaappausta Saksassa vuonna 1923. Se epäonnistui, ja hän ymmärsi, että hänen pitää toimia eri tavalla.

Hän loi suuren ja mahtavan poliittisen puolueen. Hitler lupasi pelastaa ihmiset köyhyydestä ja hädästä ja siten puolue sai suuren suosion.

Hän oli keksinyt keinon voittaa kansan äänet. Hitler sai vallan sisäisen hajoamisen kautta.

Valtiopäivätalon palo

Saksan valtiopäivätalo syttyi tuleen helmikuussa 1933. Silloin Hitler oli jo valtionjohtaja.

Tulipalosta syytettiin Hitlerin vastustajia, ja kaikki puolueet paitsi natsipuolue kiellettiin.

Hitler ja hänen puolueensa sai Saksan täysin omaan hallintaansa.

📷  Valtiopäivätalon tulipalo vuonna 1933.

Talouskriisin hyödyntäminen

Useat valtionjohtajat ovat käyttäneet Hitlerin tapaa saada lisää valtaa. 

Poliittiset johtajat Turkissa, Venäjällä ja Nicaraguassa ovat hyödyntäneet maansa tilannetta.

He ovat hyödyntäneet talouskriisiä, maahanmuuttoa ja ihmisten yleistä tyytymättömyyttä voittaakseen vaaleja ja saadakseen valtaa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Riksdagen i Berlin brenner 1933.
Riksdagen i Berlin brenner 1933.

Valtaan pääsyn tie

Miten tällaiset johtajat hankkivat valtaa sisäisen hajoamisen kautta?

 

  • He ottavat vallan oikeuslaitoksesta. Valitsevat omia tuomareitaan. Silloin kukaan ei voi tuomita heitä laittomista teoista.
  • He ottavat median hallintaansa. Saavat sen tukemaan itseään ja kirjoittamaan kielteisesti muista.
  • Muuttavat vaalilakeja. Laativat säännöt, jotka takaavat heidän puolueensa voiton.

Miksi tällaisia johtajia valitaan?

Monet maat kärsivät huonosta taloudesta ja korkeasta työttömyydestä.

 

Ihmisten on vaikea kuvitella itselleen tai perheelleen hyvää tulevaisuutta. 

Siksi he valitsevat poliittisia johtajia, jotka lupaavat korjata maan kriisitilanteen.

Silloin poliitikot lupaavat, että kaikki paranee, jos ihmiset äänestävät juuri heitä. sitä kutsutaan populismiksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.

Onko olemassa muita mahdollisia järjestelmiä?

Voiko teknologia korvata demokratian? 

Onko mahdollista, että tietokoneet voisivat hallita koko yhteiskuntaa?

Voimmeko luottaa koneisiin?

Teknologiaan ja dataan ei voi koskaan luottaa täysin. Toisinaan tapahtuu virheitä, joilla on humattavia seurauksia.

 Tietokoneilla ei ole tunteita. Ne eivät siis voi päättää, onko jokin moraalisesti oikein tai väärin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.

Miten voidaan toteuttaa todellista kansanvaltaa?

Jokainen voi osallistua demokratiaan monella eri tavalla.

Norjassa järjestetään kunnallis- ja parlamenttivaalit, joissa kaikki aikuiset saavat äänestää.

Sitä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. Valitsemme poliitikot edustamaan mielipiteitämme asioiden hallinnossa.

Kansanäänestykset

Toinen tapa osallistua on suora demokratia. Se tarkoittaa, että järjestetään kansanäänestys, jossa kaikki voivat päättää jostain yksittäisestä asiasta. 

Esimerkiksi vuosina vuosina 1972 ja 1994 kysyttiin Norjan kansalaisilta, haluavatko he, että Norja liittyy Euroopan unioniin.

Suora demokratia

Kuvittele, että sinun pitäisi olla mukana hallinnoimassa yhteiskuntaa yhdessä kaikkien muiden Norjassa asuvien kanssa. Se voivi olla vaikeaa.

Olisi paljon asioita, joihin pitäisi perehtyä ja joita pitäisi ymmärtää. 

Se on tärkeää, että voisi tehdä monia vaikeita päätöksiä. Olisitko valmis sellaiseen?

Ehkä tekoälystä ja muista teknologioista voisi olla apua.

Digitaalinen versio omasta itsestäsi

Mitä jos saisit digitaalisen version itsestäsi eli avattare? Avatar voisi olla digitaalinen “kansanedustajasi”, joka tietäisi kaikki mielipiteesi ja arvosi.

Kaikki avattaren tekemät päätökset perustuisivat sinun omiin mielipiteisiisi.

Sillä tavalla voisit edustaa itseäsi ja omia näkemyksiäsi sen sijaan, että valitsisit poliitikon edustamaan itseäsi.

Jokaisella voisi olla oma avatar.

Avatar kuulostaa houkuttelevalta ja oikeudenmukaiselta idealta, mutta teknologian kehitys  ei ole vielä niin pitkällä. 

Kuka ohjelmoisi ja ylläpitäisi avattaria? Entä kuka suojaisi niitä ulkoisilta hyökkäyksiltä?

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.

Demokratia hallintomuotona

Tähän mennessä historiassa ei ole ollut kahta demokratiaa, jotka olisivat olleet sodassa keskenään. Se osoittaa, että demokratia on tähän mennessä paras mahdollinen hallintomuoto.

Mitä muuta hyvää ja säilyttämisen arvoista on demokratiassa?

Demokratian säilyttämiseksi ihmisten on osoitettava kiinnostusta ja osallistuttava yhteiskunnalliseen toimintaan. Se on kaikkien vastuulla.

Stortinget
Stortinget

Maailman demokratiat

Kaaviosta näet, miten eri hallintomuodot ovat jakautuneet maailmassa vuodesta 1789 vuoteen 2021.

Liberaalit demokratiat: Demokraattiset vaalit, joissa kansa valitsee, ketkä maata hallitsevat. Liberaalissa demokratiassa yksilön oikeudet ovat vahvat.

Valitut demokratiat: Vaaleja pidetään, mutta kansalaisilla ei ole yhtä laajoja oikeuksia kuin liberaaleissa demokratioissa.

Valitut autokratiat: Kansalaiset voivat osallistua vaaleihin, mutta heillä ei ole vapautta ilmaista itseään tavalla, joka on välttämätöntä poliittisten vaalien vapaudelle ja oikeudenmukaisuudelle.

Suljetut autokratiat: Kansalaiset eivät saa osallistua minkäänlaisiin vaaleihin, joissa valitaan maalle poliittinen johto.

Lähteet:

 

  • Thorsen, Dag Einar: autokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/autokrati
  • Gursli-Berg, Gunhild: Leviathan i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/Leviathan
  • Hovde, Kjell-Olav; Svensson, Palle; Thorsen, Dag Einar: demokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/demokrati
  • Holm-Hansen, Jørn; Berg, Ole T.: oligarki i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/oligarki
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. OWID