Joulunviettoa muinaisessa Skandinaviassa
Joulua vietettiin Norjassa jo kauan ennen Jeesuksen syntymää. Tutkijat ja historioitsijat eivät tiedä tarkalleen, milloin joulua alettiin viettää, mutta se tiedetään, että juhlaa vietettiin marraskuun ja tammikuun puolivälin tienoilla.
Muinaisskandinaavinen joulu tunnettiin nimillä jól tai jólablót. Juhlaa kutsuttiin myös keskitalven juhlaksi (midtvinterfest).
Viikingeille jólablót oli juhla, jota kaikki odottivat kovasti. Raskas fyysinen työ, kylmät ja vetoisat talot sekä pimeät illat saivat vihdoin vastapainokseen juhlan. Useimmille se tarkoitti yhteistä ruokailua, jolloin perheet ja naapurit toivat yhteiseen pöytään ruokaa ja olutta.
⬅ Haakon Hyvä juleblótet-juhlassa Mæressä, Peter Nicolai Arbon maalaus.
1 / 2
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Uhrilahjoja jumalille
Jólablót oli uhrijuhla. Se tarkoittaa, että jumalille, kuten Odinille, Thorille, Frejalle sekä Njordille annettiin uhrilahjoja. Yksi rituaaleista oli eläinten uhraaminen, jolloin jumalien patsaita valeltiin uhratun eläimen verellä, minkä jälkeen sen liha syötiin.
Ennen kuin lihaa saattoi syödä, ruoka piti siunata. Usein uhrattiin sikoja, joka oli Frejan pyhä eläin.
Ønsker du å lese hele artikkelen?
Ved å logge inn får du full tilgang til artikkelen, samt Lærerrommet med engasjerende læringsstier og oppgaver du kan bruke i undervisningen.
Logg inn med Feide
Ønsker du å prøve ut fullversjonen av Skolerom?
Kontakt oss her!
