Joulunviettoa muinaisessa Norjassa

Joulunvietto Norjassa alkoi jo kauan ennen Jeesuksen syntymää.

Tutkijat ja historioitsijat eivät tiedä tarkkaan, milloin joulua juhlittiin ensimmäisen kerran. Se on kuitenkin varmaa, että juhlaa vietettiin joskus marraskuun ja tammikuun puolivälin tienoilla.

Viikingit kutsuivat joulujuhlaa nimellä jól tai jólablót. Juhla tunnettiin myös nimellä keskitalvenjuhla (midtvinterfest).

Viikingit odottivat jólablót-juhlaa innolla. Ulkona oli kylmää ja pimeää. Viikingit saivat vihdoin muutaman vapaapäivän raskaasta työnteosta. Perheet ja naapurit kokoontuivat syömään juhlaruokia ja juomaan olutta yhdessä.

⬅  Haakon Hyvä juleblótet-juhlassa Mæressä, Peter Nicolai Arbon maalaus.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo

Uhrilahja jumalille

Jólablót tarkoittaa jouluna annettavaa uhrilahjaa. Viikingit uhrasivat jumalille: Odinille, Thorille, Frejalle ja Njordille.

Ensin he valelivat jumalien patsaita eläimen verellä ja sitten he valmistivat eläimen lihasta ruokaa.

Usein uhrattiin sika, joka oli Frejan pyhä eläin.

Illustrasjon av ofring

Olutta oli pantava jouluksi – lain nojalla

Toinen tärkeä rituaali oli jumalien kunnioittaminen juomalla olutta. Olutta pidettiin pyhänä juomana. Se oli niin tärkeä osa joulua, että jokaisen talonpojan oli lain nojalla pantava olutta jouluksi.

Jos lakia rikkoi useasti, saattoi menettää maatilansa ja joutua jopa karkotetuksi maasta.
Uhri- ja juomarituaaleilla toivottiin hyvää satoa ja rauhaa.

Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre
Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre

Auringonkierron kääntyminen ja esivanhempien paluu

On todennäköistä, että viikingit juhlivat myös auringonkierron kääntymistä kohti kevättä. Se oli eräänlainen valon juhla, joka tunnetaan useissa muissakin vanhoissa kulttuureissa.

Keskiajalla ihmiset alkoivat uskoa henkiin, joiden ajateltiin ilmestyvän paikalle vuoden pimeimpänä aikana.

Uskottiin, että kuolleet esivanhemmat palasivat maan päälle sinne, missä olivat ennen eläneet. Siksi kynttilöiden piti palaa läpi koko jouluyön. Sama tapa on säilynyt monissa perheissä edelleen.

Talojen asukkaat petasivat esivanhemmille sängyn valmiiksi ja kattoivat pöydän, jotta henget saisivat syödä ja levätä. Siksi jotkut sanovat, että joulu oli myös esivanhempien kunnioittamisen juhla.

Kuolleet saattoivat tuoda mukanaan vaarallista seuraa, joka saattoi rikkoa talon sekä syödä ja juoda kaikki joulun antimet. Juhla ei siis ollut aivan vaaraton …

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av solverv 1881
Illustrasjon av solverv 1881

Rooman valtakunnan auringonjumala

Rooman keisari Aurelius teki auringonjumalan kultista valtakunnan uskonnon vuonna 274. Keisari Aurelius ei itse ollut kristitty. Hän halusi aurinkokultin avulla vahvistaa valtaansa useiden kriisien jälkeen. Häntä pidettiin auringonjumalan lähettiläänä.

⬅ Joissakin paikoissa kyseistä jumalaa kutsuttiin nimellä Mitra.

Romerrikets solgud, Mitra
Romerrikets solgud, Mitra

Talvipäivänseisaus ja syntymäpäiväjuhla

Auringonjumala hallitsi ihmisiä ja kaikkia muita jumalia. Roomalaiset olivat innoissaan, kun sunnuntaista tehtiin auringolle pyhitetty vapaapäivä.

Joka vuosi juhlittiin auringonjumalan syntymäpäivää 25. joulukuuta, samaan aikaan, kun aurinko ”kääntyy” kohti kevättä.

Juhlapäivänä roomalaiset antoivat toisilleen lahjoja ja suutelivat toisiaan mistelinoksan alla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Vintersolverv
Illustrasjon av Vintersolverv

Kristinuskosta virallinen uskonto

Aluksi pieni kristitty ryhmä eli rinnakkain aurinkokultin kanssa Roomassa, mutta 300-luvulla keisari alkoi kiinnostua kristinuskosta.

Vuodesta 380 eteenpäin kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto, ja silloin muut uskonnot kiellettiin.

Illustrasjon av Julekrybben
Illustrasjon av Julekrybben

Itämaan tietäjät

Kristityille pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus olivat tärkeimmät juhlat. Jeesuksen syntymää ei aluksi juhlittu lainkaan.

Sen sijaan 6. tammikuuta juhlistettiin päivää, jolloin kolme viisasta miestä toi lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle.

Illustrasjon av De tre vise menn
Illustrasjon av De tre vise menn

Milloin Jeesus syntyi?

Kristinuskon levitessä kirkko päätti, että myös Jeesuksen syntymää pitäisi juhlia. Ongelma oli, ettei Raamatussa kerrota, milloin Jeesus syntyi.

Jotkut uskoivat Jeesuksen syntyneen keväällä, ehkä maaliskuussa tai huhtikuussa. Jouluevankeliumissa mainitaan paimenet laitumilla ja karitsat. Karitsointi tapahtuu keväällä, eivätkä paimenet luultavasti olisi nukkuneet ulkona talven kylmyydessä.

Toiset ajattelivat, että syntymäpäivää pitää viettää 25. päivä joulukuuta, koska siihen on tasan yhdeksän kuukautta Marian ilmestyspäivästä 25. maaliskuuta. Silloin enkeli Gabrielin kerrotaan ilmestyneen Neitsyt Marialle ja kertoneen lapsen tulosta

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Illustrasjon av Den hellige familien i stall

Kristittyjen joulupyhäksi 25. joulukuuta

Noin vuonna 350 paavi Julius I päätti, että Jeesuksen syntymää juhlitaan 25. joulukuuta. Myös auringonjumalaa oli juhlittu samana päivänä.

Kului vielä useita vuosisatoja Rooman valtakunnassa aloitetusta joulun juhlinnasta, ennen kuin juhla levisi Norjaan. 

Voit lukea aiheesta lisää artikkelista

Julen kommer til Norge.

Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben

Julens opprinnelse – en tegneserie (engelsk)

 

Lähteet:

  • Historien om Jesus og hans samtid (2020)
    Orage Forlag AS

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Peter-Nicolai Arbo
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. truTV – YouTube