Norjan teknologiamatka

Nykyään Norja on rikas ja teknologisesti kehittynyt maa, mutta näin ei ole aina ollut. 

Monet uskoivat 150 vuotta sitten, että Norja on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Oliko Norjan tilanne silloin kuitenkaan niin huono kuin uskottiin?

Oljeplattform i Nordsjøen
Oljeplattform i Nordsjøen

Metallirengas, joka muutti maailmaa

Teknologia tarkoittaa sellaisia hyödyllisiä keksintöjä, jotka auttavat ihmisiä työssä ja arjessa.

Jalustin on esimerkki vanhasta teknologiasta. Kukaan ei tiedä tarkalleen, milloin jalustimet keksittiin, mutta ne tekivät joka tapauksessa ratsastamisesta paljon helpompaa. Se auttoi sotilaita, joiden piti sekä ohjata hevosta että käyttää asetta samaan aikaan.

Kuningas, jolla oli parhaat ratsastajat, voitti usein sodassa. Sodat ovat muuttaneet maailmaa hyvässä ja pahassa.

Foten til en ridder i rustning som er stukket inn i en stigbøyle.
Foten til en ridder i rustning som er stukket inn i en stigbøyle.

Viikinkilaivoista öljynporauslauttoihin

Norjan maasto tekee asumisesta haastavaa. On korkeita vuoria, vain vähän viljelykelpoista maata ja paljon merta.

Ensimmäisten asukkaiden oli oltava kekseliäitä ja sinnikkäitä selviytyäkseen. Erityisesti merellä purjehtiminen vaati nokkeluutta.

Viikingit rakensivat 800- ja 900-luvuilla upeita viikinkilaivoja. 

Laivat oli suunniteltu niin taitavasti, että viikingit pystyivät purjehtimaan niillä eri puolille maailmaa. 

Viikingit tekivät laivoilla kauppamatkoja Englantiin ja tutkimusmatkoja Turkkiin.

Meriteknologian avulla viikingeistä tuli rikkaita ja mahtavia.

Elämme öljyvaltiossa.

Lautat, joilla pumpataan öljyä Pohjanmerestä, ovat tehneet Norjasta yhden maailman rikkaimmista maista.

Öljyn nostaminen merenpohjasta vaatii maailmanluokan teknologiaa.

Norjalla on tuo teknologia.

Viikinkiaika ja öljykausi ovat tehneet norjalaisista rikkaita. 

Siitä huolimatta Norjan historian aikana monet ihmiset ovat olleet köyhiä ja eläneet puutteessa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Vikingskip på vannet i et mystisk slør av tåke.
Vikingskip på vannet i et mystisk slør av tåke.

Norja ennen 1800-lukua

1600-luvulla monet työskentelivät kaivoksissa, joista louhittiin rauta- ja kuparimalmia. 

Näitä materiaaleja käytettiin muun muassa työkalujen, astioiden ja kolikoiden valmistukseen. 

Tarvittava teknologia vuorien louhimiseen tuli Saksasta. 

Tuohon aikaan suurin osa Norjan asukkaista oli maanviljelijöitä ja kalastajia. Erot rikkaiden ja köyhien välillä olivat suuria.

Gammel gruve med tømmerstokker som støtter opp taket.
Gammel gruve med tømmerstokker som støtter opp taket.

Teollisuus Englannin avulla

1800-luvun puolivälissä lasten kuolleisuus väheni, ja perheet kasvoivat suuremmiksi. He tarvitsivat ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita.

Niitä varten rakennettiin tehtaita. Rakentamiseen otettiin mallia ja tuotiin teknologiaa Englannista.

Muutkin kuin lapsiperheet tarvitsivat vaatteita ja tarvikkeita.

Maanviljelijät tarvitsivat työkaluja maan muokaamiseen ja viljelyyn.

Monissa paikoissa maa on niin täynnä kiviä, että tarvittiin vahvoja rautaisia työkaluja. 

Ne kestivät hyvin eivätkä vahingoittuneet helposti.

Pääkaupungissa Christianiassarakennettiin monta tehdasta Akerselvajoen varrelle.

Tehtaiden koneet saivat energiansa joesta. Tehtaiden teknologia oli usein tuotu Englannista.

Myös norjalaiset keksijät kehittivät hyviä ja toimivia ratkaisuja.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Kvinner jobber på fabrikk
Kvinner jobber på fabrikk

Rautatiet ja sahalaitokset

Norja sai ensimmäisen rautatiensä vuonna 1854. Junan veturi liikkui höyrykoneen voimalla. 

Monet laivatkin kulkivat höyrykoneilla.

Monet Euroopan maat tarvitsivat puutavaraa ja lautoja laivojen rakentamiseen. Suuri osa puutavarasta tuli Norjasta. 

Lautojen sahaamista varten Norjaan perustettiin monille paikkakunnille sahalaitoksia. Sahalaitokset toimivat höyrykoneilla.

📷 Koeajo Lillestrømin rautatiellä 4. heinäkuuta 1853. Kuva on Yngvar Nielsenin kirjasta “En Christianiensers Erindringer fra 1850- og 60-Aarene”, jonka Gyldendalin kustantamo julkaisi vuonna 1910.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norges første jernbane
Norges første jernbane

Norja – teollisuusmaa

1800-luvun lopussa Norjalla oli vain muutama höyrylaiva. 

Se oli yksi syy siihen, miksi norjalaisen puutavaran, raudan ja kalan kysyntä väheni. 

Soutuveneet ja purjelaivat olivat liian hitaita tavaran kuljettamiseen. 

Maataloudessa koneet olivat tehneet työpäivästä jo vähän helpomman. Työ oli kuitenkin edelleen fyysisesti raskasta. 

Tuo aika oli vaikeaa ja raskasta, mutta Norjasta tuli vähitellen teollisuusmaa

Tegning av en innhøstingsmaskin fra tidlig 1900-tall.
Tegning av en innhøstingsmaskin fra tidlig 1900-tall.

Valaanpyynti

Ihmiset ovat metsästäneet valaita yli 10 000 vuotta. 1800-luvun lopulla keksittiin uusi tapa tappaa valaita.

Tønsbergiläinen Svend Foyn keksi harppuunatykin. Se räjähti osuessaan valaaseen. 

Foyn teknologinen keksintö teki hänestä rikkaan. Norjasta tuli valaanpyynnin edelläkävijä.

Sort hvitt tegning av hvalfangere som skyter med granatharpun på hval i urolig sjø.
Sort hvitt tegning av hvalfangere som skyter med granatharpun på hval i urolig sjø.

Suklaata, ongenkoukkuja ja säilykkeitä

Ihmiset halusivat yhä enemmän tavaroita.

Keksejä saatiin Sætrestä, suklaata Freiasta, nauloja ja kalakoukkuja Mustadilta sekä säilykkeitä Stavangerista.

Tarvittiin myös  lisää harppuunoita valaanpyyntiin ja metsästyskiväärejä. Uusi teknologia teki kaiken tämän mahdolliseksi.

Seks biter med sjokolade fra Freia der bitene har bilde av Freia-storken.
Seks biter med sjokolade fra Freia der bitene har bilde av Freia-storken.

Sähköä kansalle

Monien jokien ja vesiputousten ansiosta Norja pystyi tuottamaan halpaa sähköä jo kauan sitten.

Vuonna 1920 jo kahdessa kolmasosassa norjalaisista kodeista oli sähköt. 

Hammerfest oli Euroopan ensimmäinen kaupunki, joka sai sähköt. 

Se tapahtui jo vuonna 1890!

Oslo oli Pohjoismaiden ensimmäinen kaupunki, joka sai raitiovaunun. Se kulki sähkövoimalla. 

Norjassa osattiin tuottaa sähköä joista ja vesiputouksista saatavalla energialla. Sähköteknologia muutti Norjaa.

Ennen vuotta 1940 ihmisistä 80 prosentilla oli sähkö kotonaan.

📷 Norjan ensimmäinen sähköraitiovaunu Stortingetin edustalla Oslossa vuonna 1894.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norges første trikk på utsiden av Stortinget i 1894.
Norges første trikk på utsiden av Stortinget i 1894.

Norsk Hydro syntyy

Maapallon väestö kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla, ja monet muuttivat kaupunkeihin töihin tehtaisiin. Sen vuoksi viljelijöiden piti tuottaa enemmän ruokaa. Heidän täytyi lannoittaa maata, jotta siinä kasvoi entistä suurempi sato. 

Kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen, ja ne saavat sitä eläinten lannasta ja kompostista. Maan lannoittamiseen alettiin käyttää myös salpietaria, jonka toinen nimi on kaliumnitraatti.

Salpietaria ostettiin Chilestä ja samalla pelättiin, että sitä ei saataisi riittävästi.

Silloin alettiin miettiä, miksi typpeä haettaisiin kaukaa Chilestä, kun hengitysilma koostuu 80-prosenttisesti typestä? 

Tutkija Kristian Birkeland ja hänen liikekumppaninsa Sam Eyde keksivät tavan ottaa ilman sisältämää typpeä talteen sähkön avulla. 

Vuonna 1905 he perustivat yrityksen Norsk Hydro, joka pystyi valmistamaan typpilannoitetta tällä uudella tavalla. Ensimmäinen tehdas rakennettiin Notoddeniin. 

Siten norjalaisesta teknologiasta tuli tärkeä apu maanviljelijöille, jotka halusivat saada pelloiltaan suuremman sadon. Niin voitiin estää elintarvikepula koko maailmassa.

📷  Vanha pato Notoddenilla Norsk Hydron ensimmäisellä tehtaalla vuonna 1905.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Gammel demning på Notoden fra Norsk hydro sin første fabrikk fra 1905.
Gammel demning på Notoden fra Norsk hydro sin første fabrikk fra 1905.

Norjasta tulee öljyvaltio

Toisen maailmansodan aikana ja sitä ennen valmistettiin paljon aseita. Monet tehtaanomistajat ansaitsivat paljon rahaa.

 Samalla monet ihmiset olivat työttömiä ja tavallisista tarvikkeista oli pulaa. 

Sodan jälkeen Norja oli melko köyhä maa. 

Kun Pohjanmerestä löytyi öljyä vuonna 1969, Norjasta tuli yksi maailman rikkaimmista maista.

Tietokoneet valtaavat alaa

1940-luvulla tehtiin ensimmäiset tietokoneet. Kukaan ei voinut ennustaa, kuinka tärkeä keksinnöstä tuleekaan.

Internet esiteltiin vuonna 1974. Sitä käytettiin aluksi lähinnä tutkimuksessa ja sotilaskäytössä. 

1990-luvulla tietokone yleistyi kodeissa ja työpaikoilla.

Mobiili- ja tietotekniikka kehittyy nopeasti. “Se, mikä oli uutta eilen, on tänään jo vanhaa”. 

Internet on tehnyt mahdolliseksi sen, että voi keskustella maailman toisella puolella elävien ihmisten kanssa kotoa käsin.

📷 1980-luvun tietokoneita.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
To gamle datamaskiner fra 1980-tallet stående på et skrivebord på et kontor.
To gamle datamaskiner fra 1980-tallet stående på et skrivebord på et kontor.

Teknologia määrittää tulevaisuutemme

Sveitsi on teknologian huippumaa.

Myös Norjassa käytetään paljon teknologiaa. 

Täällä ei niinkään kehitetä uutta teknologiaa, vaan ennemminkin hyödynnetään olemassa olevaa teknologiaa.

Teknologia voi tehdä maailmasta paremman paikan, mutta siihen tarvitaan sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät keksimään ja kehittämään uutta.

Kaikissa kouluissa on kannettava vastuuta siitä. Oppilaille on tarjottava mahdollisuuksia työskennellä teknologian parissa.

Maailma tarvitsee teknologiaa taistellakseen ilmastokriisiä, köyhyyttä ja puhtaan juomaveden puutetta vastaan.

Norja aloitti teknologiamatkansa jo viikinkiajalla. Matka ei ole vielä ohi. Se jatkuu kohti tulevaisuutta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tre skoleelever sitter ved tre PC-er med blå frakker og VR-briller.
Tre skoleelever sitter ved tre PC-er med blå frakker og VR-briller.

Lähteet:

  • Gursli-Berg, Gunhild; Rosvold, Knut A.: teknologi i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     28. april 2022 fra https://snl.no/teknologi
  • Rossen, Eirik; Dvergsdal, Henrik; Hannemyr, Gisle; Busch, Peter André: datamaskinens historie i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 3. mai 2022 fra https://snl.no/datamaskinens_historie
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Yngvar Nielsen
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Shyamal
    10. Ukjent / Norsk folkemuseum (CC BY-SA 3.0)
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
    14. Getty Images