Ajatuseksperimentti:

Mitä jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa!

Saatamako jakkaat Isotingan paikat Norjan elävä- ja  elläinlajiile?

Kuka päättäis silloin?

To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.
To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.

Hyöntheiset hallitteevat

Hyöntheiset oon mailman suuriin elävä- ja elläinjoukko.

Niitä oon nuoin miljuuna erilaista lajjii.

Ihmiset minoriteettinna

Norjassa meilä oon 49 000 eri elävät- ja elläinlajjii ja ihminen oon pieniimiitten lajjiin joukossa.

Vaikka met yhđistäisimä voimat eläviitten ja elläimiitten niin ko elkkoin, kalloin, linttuin ja kärmheitten kans, met emmä sittenkhään pääsis Isotinkhaan.

Siihen ette saa paikan Isotingassa, häyttyy saađa yli 4 prosenttii äänistä, ja met saisima tyhä 2 prosenttii!

Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.
Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.

Hyöntheiset oon valtaosana

Kasvit saatais 12 prosenttii paikoista ja sienet 18 prosenttii. Muut pienet lajit, niin ko etanat ja pikkukiisket, saatais 24 prosenttii.

Hyöntheiset oltais voittaajat 44 prosentilla.

Anne Sverdrup-Thygeson oon bioloogi joka studeeraa ellääviitä organismiita. Hän oon laittanu soman ajatuseksperimentin tästä:

Miltä se näyttäis jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa?

Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.
Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.

Sienet ja hyöntheiset hallituksessa

Hyöntheiset ja sienet halluuvat monnii sammoi assiita. Net perustettais koalisuunihallituksen. Se meinaa sitä ette net päätettäis assiista yhđessä.

Net saatettais työtelä kans kasviin, sammalheitten ja muitten pieniin organismiitten kans.

Kuvateksti: SUOJELKKAA METTII NYT

Valtaosa Isotingassa olis rakastannu kosteita ja pimmeitä paikkoi. Se olis ollu luvatonta kaattaat kaikki puut mettissä. Vanhoissa mettissä  oon miljartiila hyöntheisillä ja sienilä hyvä paikka elläät.

Maanpruukissa olis vähemän masiiniita, ja truiskuainheet eli -myrkyt kielettäis.
Mutta jokku elläimet kaivattais ihmissii.

Torakoila, banaanikärpäsillä, rotila, täilä ja kotielläimillä mennee hyvin ko ihmiset oon vallassa.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
antmangfoldet
antmangfoldet

Vaikuttaa koko ökosysteemhiin

Ihminen oon minoriteettilaji. Siitä huolimatta met päätämä suurten elävä- ja elläinjoukkoin puolesta. Kaikki mitä tehemä ja päätämä oon tärkkeetä isoimille elävä- ja elläinjoukkoin elämälle.

Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.
Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.

Muutokset vaikuttaavat kaikkhiin

Kaikki luonon kasvut ja elläimet oon tärkkeet siinä ette ihmiset triivastuuvat ja pärjäävät.

Hyöntheiset tuskin pystyttäis koskhaan johtamhaan Isotinkkaa, mutta ihmiset häyttyyvät ottaat muut huomihoon. Muutoin met saatama tuhota luonon. Silloin ei ole tärkkeetä se mihin parttiisseen met kuuluma.

Sko høyre venstre kvensk
Sko høyre venstre kvensk

Kalttiit:

  • Anne Sverdrup-Thygeson: Insektenes planet
    J.M. Stenersens forlag, 2018
  • Fjell og vidde, nr. 3 juni 2021;
    Stortingsvalget 2021: Menneskene under sperregrensen

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images