Ajatuseksperimentti:
Mitä jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa!
Kuvittele ette met täyttäisimmä Isotingan kaikila Norjan elläinlajiila ja eri lajisukhuin kuuluuviitten lajjiin määrä määriteltäis kunka monta paikkaa itte kukin joukko sais. Miltä Norjan vallanjako näyttäis silloin?
To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.
Hyöntheiset hallitteevat
Hyöntheiset oon piian mailman menestynhein elläinjoukko. Net oon yli puolet kaikista tunnetuista monisoluisista lajiista, ja niitä oon nuoin miljuuna erilaista lajjii. Tämä joukko oon vallassa Norjassaki.
Ihmiset minoriteettinna
Norjassa oon 49 000 eri elläinlajjii. Se oon sanomattaki selvää ette ihmiset oon minoriteettinna.
Met olisimma saattanheet yhđistäät meiđän voimat ja perustaat parttiin muitten elläimiitten, niin ko elkkiin ja hiiriin, kalloin, käärmheitten ja sammakoitten kans, ja ihmiset täkättäis silti vain kiusaliset kaksi prosenttii. Reilusti alle Isotingan paikkoin sulkurajan. Toisin sannoin met olema tođelaki minoriteetti.
Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.
Hyöntheiset majoriteettinna
Kasvit oltais saanheet 12 prosenttii paikoista, sienet 18 prosenttii ja erilaiset muut pienet lajit, niin ko etanat ja punkit, oltais saanheet nuoin 24 prosenttii. Hyöntheisillä olis vankka 44 prosentin enniinosa. Hyöntheissiin met emmä ole ottanheet myötä pienii ryömiijöita niin ko hämähäkkii ja tuhatjalkkoi.
Tämän laskenan perustheela bioloogi ja professoori Anne Sverdrup-Thygeson oon luonu soman ajatuseksperimentin: Miltä näyttäis jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa?
Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.
Sienet ja hyöntheiset koalisuunihallituksessa
Sienet ja hyöntheiset perustettais niin käsketyn koalisuunihallituksen ja hallittais yhđessä. Nämät kaksi joukkoo oon sammaa mieltä usheista assiista ja net saatettais saađa kasvit, sammalet, pehmee-elläimet ja muut pienet organismit liitymhään erilaishiin allianshiin.
| Koska tämän Isotingan enniinosa rakastaa lahhoi, kosteita ja pimmeitä nurkkii, net oltais luultavasti työtelheet kovasti mettäsuojelun puolesta. Net oltais tođennäköissimmin päättänheet ette se oon luvatonta kaattaat kaikki mettän puut, ja het oltais jättänheet vanhaat mettät koskemattomiksi niin ette miljartiila hyöntheisillä ja sienilä olis asumapaikka. |
| Maanpruukipolitikki muuttuis kans. Industriellin maanpruukin lopetettais ja truiskukonstit kielettäis. |
| Mutta jokku lajit kaivattais sitä aikkaa ko ihmiset olthiin vallassa. Muun myötä torakat, banaanikärpäset, rotat, täit ja kotielläimet haluttais mielelä ette ihmiset jatkettais hallittemista. |
1 / 4
Vaikutus koko ökosysteemhiin
Ihmiset tekkeevät merkittääviitä päätöksii joka päivä Isotingassa vaikka ihmisen ossuutta elläinjoukkona ei saateta mitata kokonhaisina prosenttiina luonon lajjiin monipuolisuuđesta.
Meiđän päätökset vaikuttaavat ökosysteemin suuriimphiin joukkhoin ja lajhiin mistä usheimat meistä ei ole koskhaan kuulheetkhaan.
Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.
Muutokset vaikuttaavat kaikkhiin
Kaikki luonon lajit eđesauttaavat joka päivä ihmisten triivastumista ja pärjäämistä täälä maapallola. Aivan ilman maksotta net tarjoovat tienastiita ja ettui mitä met ihmiset tarvittemma elämisheen.
Hyöntheiset tuskin pystyttäis johtaamhaan Isotinkkaa, mutta jos met emmä piđä lajjiin monipuolisuuđen huolta, muutokset vaikuttaavat meihin kaikkhiin riippumatta siitä mihin parttiisseen met kuuluma.
Lähtheet:
- Anne Sverdrup-Thygeson: Insektenes planet
J.M. Stenersens forlag, 2018
- Fjell og vidde, nr. 3 juni 2021;
Stortingsvalget 2021: Menneskene under sperregrensen
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
