Minun kieli oon slay!
Mitä kielii sie puhut? No, sehän oon sanomattaki selvää, saatat sie ajatella.
Norjassa usheimat puhhuuvat norjaa, mutta tiesitkö ette norjan kielelä oon lukemattomii varianttii? Se saattaa olla kysymys dialektista, kahđenkielisyyđestä tahi tarpheesta markkeerata yhtheenkuuluvuutta. Tođennäköisesti sie puhut varianttii siitä mitä met käskemä nuorisokieleksi.
Illustrasjon av en jordklode og mennesker som er på telefon eller pc. De skriver: Sjæl, lol, han reada meg!, omw, backer og slayyy!
Nuorisokieli
Nuoret puhhuuvat ommaa kieltä. Kielen kautta het markkeeraat ette kuuluuvat yhtheen muitten nuorten kans. Kieli oon tärkkee meiđän identiteetille. Se näyttää kekkä met olema ja kekkä met halluuma olla.
Illustrasjon av 4 ungdommer som tekster på telefonen. En av de skriver "Haha ik!", og en skriver "det er sykt"
Sukupolviin välinen kieli
Sie puhut sikkaristi eri laihiin sinun ystäviitten ja sinun isovanhiimiitten kans. Sie sovitat sinun kielen sen jälkhiin kenen kans sie puhut.
Ko raavhaat freistaavat pittäät nuorisokieltä, se melkhein tasan tunttuu vähäsen väärältä. Kunka reageeraisit jos äiji lähättäis sinule kuttun missä seisois: “Bro, my place 16.00. Älä ditchaa!”.
1 / 2
Blank Word-bakgrunn med en illustrasjon av en bestefar som tekster. Bestefaren skriver "Bro, my place 16.00. Ikke Ditch!!
Kreatiivista tahi tuhhoovaa?
Pillaako nuorisokieli norjan kielen? Jokku oon sitä mieltä, toiset ei. Piian nuorisokieli tekkee norjan kielen jännittäävämäksi?
Illustrasjon av en debatt mellom en mann og en jente. Mannen sier "Du må snakke ordentlig norsk", og jenta sier "Bro, språket mitt er slay"
SKAMin nuorisokieli
TV-seeriä SKAM seuraa nuorisoroikan elämää jatkokoulussa. Seeriä antoi meile tiettoo nuorisokielestä. Kattopa vaikka tätä otetta raakamanuksesta tässä alla.
Hvit snakkeboble på blå bakgrunn.
EVA: Mitä pirruu oon kaikki tämä kärttäminen siitä minkälainen persoona mie olen? Piian mie olenki semmoinen kuka tyhä anttaa ylön sitte!! Enhän mie tiiä!!! Mistä mie muka tiiän minkälainen persoona mie olen? Kaikki tyhä jauhaavat sitä sammaa, minkälainen persoona olet, sie hääyt ottaat selvää kuka sie olet – se oon niin helvetin bullshittiklisseistä!
ISAK: Wow. Ok. Chillaa.. En mie meinanu sitä niin. Sori.
EVA: ei.
ISAK: …Eva. Ei se niin pirun vaikkeeta olekhaan… ihminen OON tyhä se mitä se TEKKEE.
EVA: Oonko se niin helppoo?
ISAK: Eli jos sie vaihat kouluu koska assiit oon persheestä, niin sittehän sie OLET se persoona kuka anttaa ylön.
EVA: En mie mikhään viisivuotias ole. Luuletko ette tuo kääntheispsykologii-paska toimii minhuun?
ISAK: En mie tiiä. Toimiiko se? You got to fight back, girl!
(Raakamanus, Andem, 2018).
1 / 3
Blank Word-bakgrunn
Pohjaismaitten kielipalkinto
Joka vuosi Pohjaismaitten kielipalkinon jajethaan. Vuona 2016 manuskirjailiija Julie Andem sai palkinon SKAM- manuksesta. Jury meinas ette kieli innoitti nuorta pohjaismaista publikummii. Kirjailiija pystyi muuntelemhaan kielen niin ette nuoret Suomesta, Ruottista ja Tanskata tunnistethiin ittensä siinä.
Manusforfatteren for dramaserien Skam, Julie Andem, mottar Nordens språkpris
Kieli lainattavaksi!
Mistä kaikki nämät nuorisokielen sanat tulleevat? Monet niistä met lainaama muista kielistä, ja ushein engelskasta. Met reissaama, shoppailemma ja työtelemmä maanrajjoin yli. Met kattoma englaninkielissii seeriöitä, geimaama ihmisten kans jokka oon muista maista pois ja kommuniseeraama sosiaalisten meedioitten kautta.
Importtisanat
Usheista niistä sanoista mikkä met lainaama tullee luonolinen osa meiđän kieltä. Met käskemä tämmöissii sannoi importtisanoiksi.
Jokku lainasanat oon ollu osa meiđän kieltä jo sattoi vuossii, esimerkiksi tytär, kauppa ja lusikka. Norja oon saanu sanan sauna suomen
kielestä. Näistä sanoista oon tullu aivan luonolinen osa meiđän kieltä emmäkä met ajattele ette net oon lainasanat. Se oon helpompi ymmärttäät ette importtisanat ko selfie, geimata ja chattaila oon lainattu engelskasta.
1 / 2
Illustrasjon av en jente som sier "Jeg må endre mindset" til venninnen sin.
Kirroominen
Nuorisokielessä oon ylheensä paljon kirroiluu. Joskus met kirrooma ko purama meiđän tuntheet. Esimerkiksi ko met saama siitä h******* matematikkipröövistä huonon karakteerin. Joskus piđämä kirosannoi ko halluuma vaikuttaat somalta. Piian sieki piđät niitä ko sie puhut ystäviitten kans koulubussissa.
Blank Word-bakgrunn med snakkebobler som sier stygge ord med symboler
Nuorisokieli – taakka vain rikastus?
Nuorisokieli anttaa meile yhtheenkuuluuvuuđen niile keitten kans met olema.
Se oon tärkkee meiđän identiteetille. Mutta oonko nuorisokieli hyvä vain huono assii? Siitä oon usheita erilaissii mieltä. Mutta yksi assii oon varma.
Niin kauvoin ko nuoriso oon olemassa, oon nuorisokieliki olemassa. Ette nuorisolla oon oma kielivariantti ei ole mikhään uusi assii.
Piian sinula oon äiji joka puhhuu kväänii? Sanopa hänele vaikka “köyhä karolius!” tahi “voi tomppeliitten tomppeli!” ja piian se vastaa sinule “voi herranen aika, mistä sie olet oppinu nuot ilmaisut?”. Siitähän saapi hyvän lähtökohđan keskustelule sinun äijin kieliskillsiin ympäri.
1 / 2
Illustrasjon av en bestefar og en gutt som snakker sammen. I gutten sin snakkeboble står det "et ålehue!" og i bestefaren sin står det "jøssenam på trappa, hvor har du lært de uttrykkene der?"
Kilder:
- NRK (05.10.2022): «Skam» fikk språkpris
«Skam» fikk språkpris – NRK Kultur og underholdning
- NRK Kultur og underholdning (05.10.2022): Jeg bruker flere ord foreldrene mine ikke forstår
– Jeg bruker flere ord som foreldrene mine ikke forstår – NRK Kultur og underholdning
- Store norske leksikon (05.10.2022): Banning
banning – Store norske leksikon (snl.no)
- Andem, Julie:
Skam sesong 1: Eva, Råmanus (2018)
Armada forlag
- Hausund, Ingrid Kristine:
Ungdomsspråk (2006)
Fagbokforlaget
Bilde- og videorettigheter:
-
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Getty Images
-
Skolerom
-
Foreningen Norden – Flickr
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Skolerom
-
Adobe Stock
-
