Saamelaisten joiku
Saamelaisten joiku oon tärkkee kulttuuriperintö. Mutta mitä joiku oikhein oon?
Joiku – vanhaa saamelainen musikkilaji
Saamelaisten joiku oon yksi vanhiimista kansanmusikin lajiista Euroopassa.
Joiku oon tärkkee osa saamelaisten kulttuurii. Ennen joikathiin saamelaisten musikkii ja muisteluksii sukupolvelta toisele. Joiku oon vieläki tärkkee taiđetlaji.
Joiku ja uskonto
Ennen pruukas noita joikata ja pelata trummaa uskonollisissa seremonioissa.
Nämät joijut olthiin ushein niin ko pitkät runot jonku elämästä. Net saatethiin muistela usheen sukupolven histoorian. Net saatethiin kans muistela ikivanhoista tarinoista.
📷 Tässä met näjemä trumman jossa oon eteläsaamelainen motiivi.
Joijun tunnusmerkit
Se kuinka ääntä piđethään, oon yksi joijun tunnusmerkiistä.
Lisäksi joijussa oon melodia, rytmi ja tahti. Melodia kulkkee ymmyrässä, eikä siinä ole värssyi. Niinpä joijun saattaa aleti aloittaat uuđesti. Sen tähđen saattaaki sannoot ette joiku ei koskhaan lopu.
Joijussa pittää olla myötä sen ihmisen tahi assiin nimi jonka joikathaan. Niitä kuvvailhaan joikumelodiala. Joikkui saatethaan joikata kans eri dialektiila.
1 / 3
Joikata jonku
Se oon tavalista sannoot ette joikathaan ihmisen, elläimen eli elävän tahi maiseman. Ei sanota ette joikathaan jonku ympäri.
Persoonajoiku
Se oon suuri kunnia saađa oman joijun skenkiksi.
Jokku saavat joijun ristiäisissä tahi rippijuhlassa. Joijun rytmi ja melodia muisteleevat positiivisella tavala minkälainen ihminen sie olet.
Persoonajoijun saatethaan kans laittaat jonku muistoksi tahi kunniaksi.
Kuningas Olav sai oman joijun ko hän aukaisi Sametingan vuona 1989. Kuningas Harald ja tronninki Sonja oon kans saanheet omat joijut.
Joikkuu saattaa pittäät kans friiastelhuun. Silloin halluu poika tahi tytär mainoot sinnuu.
1 / 3
Elläinjoiku ja maisemajoiku
Elläimet ja elävät saattaava kans saađa oman joijun. Melodia saattaa kuvvaila sen kokkoo tahi kuinka se liikkuu.
Joijula saatethaan innostaat elläimii eli eläviitä olemhaan sepät, esimerkiksi laukkomhaan noppeesti.
Luontojoiku saattaa kuvvaila vuođenaikkaa, palkista tahi esimerkiksi vaaraa.
1 / 2
Joiku protestinna
Jokku joijut muisteleevat norjalaistamisesta jota saamelaiset jouđuthiin kokemhaan yli sata vuotta. Silloin heiđät työnethiin pohjaisemmaksi ja pakoitethiin kääntymhään kristinuskhoon.
Joiku lujitti yhtheishenkkee ja sitä piđethiin ko protesteerathiin.
Joiku oon kulttuurii
Joikkaamista piđethiin syntinä ja siksi sen kielethiin silloin ko saamelaissii käänethiin kristilisiksi. Monissa paikoissa joiku katos kokonhansa.
Tääpänä met ajattelema, ette joiku oon saamelainen kulttuuriperintö jota oon tärkkee vieđä etheenpäin.
Joikekurs med Berit Alette Mienna
Nykyaikhainen joiku
Tääpänä oon monet kiinostunheet joijusta.
Met kuulema joikkuu radiossa tahi näjemä sitä TVssä.
1 / 2
Kalttiit:
- Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik
- NDLA (26.01.2021): Samisk litteratur
https://ndla.no/nn/subject:19/topic:1:186579/topic:1:196049/resource:1:190220?filters=urn:filter:f4581340-52f1-435d-8f99-d5de4e123f70
- Nordlige folk (26.01.2021): Joik
https://nordligefolk.no/sjosamene/kunst-musikk-litteratur/joik-2/
Kuva- ja video-oikkeuđet:
-
-
Jørn Pettersen / Riksarkivet
-
Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
-
Getty Images / NRK Skole
-
Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
-
Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
-
Ukjent
-
Daniel Skog / Riddu Riđđu
-
Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube
-
