Taivas täynä tähtii
Oletko sie koskhaan kattonu öisele taivhaale ja hunteerannu kunka suuri mailmankaikkeus tođela oon? Teleskoopila sie saatat tarkastella kuuta ja planeettiita likemin, mutta mitä planeettiita ja tähtii sielä ylhäälä oon?
Big bang
Avaruus oon uskomattoman laaja. Kukhaan ei tieđä aivan sikkaristi kuinka se syntyi.
Usheet tutkiijat meinaavat ette avaruus ja meiđän aurinkosysteemi synnythiin voimakkhaan räjätyksen jälkhiin. Tätä käskethään “Big Bangiksi”, ja se tapattui 14 miljarttii vuotta aikkaa. Vähitellen pöly ja gassi kartuthiin ja haamustethiin planeettiita ja tähtii.
Big bang
Maa synttyy
Alussa oli maapallo kytteevä kuula. Aijan myötä se muuttui kylmemäksi ja sen pinta koventui. Näin syntyi maapörä, ja vesihöyrystä syntyi meri.
Tähđet ja planeetit
Avaruuđessa oon paljon tähtii, planeettiitta, kuita ja muita taivhaankappalheita.
Maa oon planeetti ja aurinko oon tähti. Maa kierttää aurinkkoo.
Aurinkosysteemi
Usheet planeetit kierttäävät meiđän aurinkkoo. Tätä met käskemä meiđän aurinkosysteemiksi.
Se oon painovoima joka saapi planeetit kiertämhään aurinkkoo. Sama voima pittää meiđät maan pinnala niin ette met emmä lennä avaruutheen.
Painovoima oon näkymätön voima joka pittää aurinkosysteemin kovossa.
1 / 3
Aurinkosysteemin planeetit
Maapallo oon yksi aurinkosysteemin kahđeksesta planeetista. Likempännä aurinkkoo oon kiviplaneetit Merkuri, Venus, Maa ja Mars.
Maata käskethään “siniseksi planeetiksi”. Se oon saanu tämän nimen kaiken sen meren takia.
Marsii käskethään “punaiseksi planeetiksi”.
Marsista uloskäsin oon gassiplaneetit.
Net oon Jupiter, Saturn, Uranus ja Neptun. Gassiplaneetissa oon vain gassii ja sillä ei ole kovvaa pinttaa.
Saturnin tunnethaan sen renkhaista jokka oon sen ympärillä.
1 / 2
Solsystemet
Aurinko oon tähti
A
Aurinko oon tähti. Se sijaittee 150 miljuunan kilomeetterin päässä maapallosta. Aurinko anttaa meile näkköö ja lämppöö ja varmistaa sen ette ette meilä oon virttaavaa vettä maan päälä.
Maa pyörii ittensä ympäri ja siksi meilä oon yö ja päivä.
Maa oon vähäsen kallela ja se kierttää aurinkkoo pitkäläiselä baanala. Ko met olema likkiimpännä aurinko, meilä oon kesä, ja ko olema kauvempanna auringosta, meilä oon talvi.
Ekvaattori kulkkee niin ko vyö maapallon keskiosan ympäri. Heilä jokka assuuvat sielä, oon suunile sama ethäisyys aurinkhoon ympäri vuođen. Siksi sielä ei ole vuođenaikkoi samhaan laihiin ko Norjassa.
1 / 2
Kuu
Kuu oon iso kivikuula.
Se kierttää maapalloo.
Se saattaa näyttää siltä ette kuu loistaa, mutta se oon aurinko joka loistaa sen pinnalta.
Kuinka paljon met näjemä kuusta oon kiini siitä mistä vinkkelistä auringonnäkö kohtaa kuun pinnan. Tätä met käskemä kuun jaksoiksi.
Kuu oon se ainua paikka avaruuđessa, lukematta Maata, minne ihminen oon jättäny jalanjälkkii.
Minne sie luulet ette met jätämä jalanjälkkii seuraavaksi?
1 / 2
Kalttiit:
- Grøn, Øyvind; Elgarøy, Øystein: big bang i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/big_bang
- Ringnes, Truls: Melkeveien i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Melkeveien
- Ringnes, Truls; Hammerstrøm, Maria; Aksnes, Kaare: solsystemet i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/solsystemet
- Engvold, Oddbjørn: Sola i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Sola
- Aksnes, Kaare; Hammerstrøm, Maria: Månen i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Månen
Kuvat ja videot:
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
