Taivas täynä tähtii
Oletko sie koskhaan kattonu yötaivasta ja hunteerannu kuinka suuri mailmankaikkeus tođela oon? Teleskoopila sie saatat tarkastella kuuta ja planeettiita likemin, mutta mitä planeettiita ja tähtii sielä ylhäälä oon?
Big bang
Avaruus oon valttaavan laaja, ja kukhaan ei tieđä aivan sikkaristi kuinka syntyi.
Usheet tutkiijat meinaavat ette avaruus ja meiđän aurinkosysteemi synnythiin voimakkhaan räjätyksen jälkhiin. Tätä käskethään “Big Bangiksi”. Se tapattui 14 miljarttii vuotta aikkaa.
Big bang
Maa synttyy
Maapallo oli ensisti kytteevä kuula. Sitte se muuttui kylmemäksi ja pinta muuttui maapöräksi. Vesihöyrystä tuli meri.
Tähđet ja planeetit
Avaruuđessa oon paljon tähtii, planeettiita, kuita ja muita taivhaankappalheita.
Maa oon planeetti joka kierttää aurinkkoo.
Aurinkosysteemi
Meiđän aurinkosysteemissä oon usheita planeettiita. Net kierttäävät aurinkkoo.
Painovoima saapi planeetit pysymhään baanala joka kierttää aurinkkoo. Tämä näkymätön voima pittää meiđät ihmiset maapallola niin ette met emmä lennä avaruutheen.
1 / 3
Aurinkosysteemin planeetit
Maapallo on yksi aurinkosysteemin kahđeksesta planeetista. Likempännä aurinkkoo oon kiviplaneetit Merkuri, Venus, Maa ja Mars
Marsista uloskäsin oon gassiplaneetit.
Net oon Jupiter, Saturn, Uranus ja Neptin. Gassiplaneetissa oon vain gassii ja sillä ei ole kovvaa pinttaa.
Saturnin tunnethaan sen renkhaista.
1 / 2
Solsystemet
Aurinko oon tähti
Aurinko oon tähti. Se anttaa meile näkköö ja lämppöö. Se varmistaa kans ette meilä oon virttaavaa vettä maan päälä.
Maa pyörii ittensä ympäri, ja siksi meilä oon yö ja päivä.
Maa oon vähäsen kallela ja se kierttää
pitkäläiselä baanala aurinkkoo. Ko met olema likkiimpännä aurinkkoo, meilä oon kesä, ja ko met olema kauvempanna auringosta, meilä oon talvi.
Ekvaattori kulkkee niin ko vyö maapallon keskiosan ympäri. Heilä jokka assuuvat sielä, oon sama ethäisyys aurinkhoon ympäri vuođen. Siksi heilä ei ole vuođenaikkoi.
1 / 2
Kuu
Kuu oon iso kivikuula.
Se kierttää maapalloo.
Se saattaa näyttäät siltä ette kuu loistaa, mutta se oon aurinko joka loistaa sen pinnalta.
Kuinka paljon met näjemä kuusta oon kiini siitä mistä vinkkelistä auringonnäkö kohtaa kuun pinnan. Tätä met käskemä kuun jaksoiksi.
Kuu oon ainua paikka avaruuđessa, lukematta Maata, minne ihminen oon jättäny jalanjälkkii.
Minne sie luulet ette met jätämä jalanjälkkii seuraavaksi?
1 / 2
Kalttiit:
- Grøn, Øyvind; Elgarøy, Øystein: big bang i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/big_bang
- Ringnes, Truls: Melkeveien i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Melkeveien
- Ringnes, Truls; Hammerstrøm, Maria; Aksnes, Kaare: solsystemet i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/solsystemet
- Engvold, Oddbjørn: Sola i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Sola
- Aksnes, Kaare; Hammerstrøm, Maria: Månen i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Månen
Kuvat ja videot:
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
