Inkakansa hallitti laajaa ossaa Etelä-Amerikassa 1400-luvun alusta aina siihen saakka ko Spania tuli ja valtas Inkariikin vuona 1532. Inkat ei juurikhaan pystynheet puolustamhaan itteensä spanialaisten hyökkäystä vasthaan.

Kaupunki oon tääpänä arkeolooginen labyrintti tunnettu koko mailmassa. Tuhanet turistit virttaavat paikkhaan kattomhaan Pyhhää laksoo ja Machu Picchuu.

Ette sie pääset sinne, häyđyt sie juttaat vanhaata inkapolkkuu myöten. Se kulkkee läpi rehevän kontomettän, subtrooppisen jungelin ja fantastisten vaaramaisemiitten. Se oon reitti jonka itte inkat oon laittanheet. Sie saatat ottaat kans tookin ja bussin sinne. 

Mukka ittessä oon jo aikamoinen elämys.

Tiesitkö ette … ?

Uuđeman tutkimuksen jälkhiin saattaa Machu Picchu olla vanhempi ko mitä ennen arvelthiin. Tämä tarkoittaa sitä ette ihmiset oon asunheet sielä vuosikymmeniitä varhemin ko arkeoloogit oon arvelheet.

Kesälä oon sielä hirmuisen kuumaa, mutta se löyttyy puita ja kalvheita niitten alta.

Suuriiman osan parkista oon suljettu talvela, mutta jokku alat näyttäävät kaunhiilta postikortilta ko lumi peittää maiseman.

Coloradojovessa ei ole tyhä kuohuuvii könkhäitä, mutta kans pienii, hiljaissii jokkii, kalkkikivikallioita, poiskätkettyjä raunioita ja kaktushaakkii.

Sađetmettässä assuu yli 30 000 kasvilajjii, 1800 kalalajjii, 1300 lintulajjii, 311 imuelävälajjii ja 165 eri amfiibilajjii. Amfiibit oon esimerkiksi sammakot ja salamanderit.

Sie saatat nähđä kans pikkuapinan, keisaritamarinin, jaguaariita, korkodilliita, villisikkoi ja roosanfärissii delfiiniitä.