Meiđän kaunis mailma – Amerikka

Meiđän mailmassa oon paljon jännittääviitä paikkoi mikkä luonto oon formanu. Met ihmiset olema kans luonheet kaunhiita paikkoi.

Tässä artikkelissa sie saat opastuut 10 erityisen paikan kans Amerikassa.

Las Vegas
Las Vegas

1. Vaphauđenpattas | USA

Vaphauđenpattas seissoo saarela Liberty Island New Yorkin ulkopuolela. Sitä käskethään kans Vaphauđen jumalattareksi. Sen tunnethaan koko mailmassa.

 

Jos sie halluut kattoot sitä likeltä käsin, sie saatat ottaat lautan saarele millä pattas seissoo.

 

Pattas oon melkhein 100 meetterin korkkee.

Jos halluut, sie saatat mennä porthaita ylös huipule. Huipule mahtuu vain kaksitoista ihmistä kerrala.

Pattas oli skenkki Franskalta USA:le. Sen paljastethiin vuona 1886.

Vaphauđenpatthaan oikkeessa käđessä oon fakkeli ja vasemassa taulu. Nämät oon symboolit siitä ette kaikila oon oikkeus elämhään vaphauđessa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Frihetsstatuen New York
Frihetsstatuen New York

2. Machu Picchu | Peru

Inka-kansa asui sattoi vuossii takaisin Machu Picchussa. Se oli silloin fantastinen kaupunki, mutta nyt jäljelä oon vain rauniot.

Kaupunki oli tuntematon usheimille siihen asti ko Hiram Bingham löysi sen vuona 1911.

Inkat olthiin rikkhaat ja mahtaavat ja rakenethiin Machu Picchu 1400-luvula. Vuona 1532 vallathiin spanialaiset Inkariikin. Inkat ei pystynheet puolustamhaan itteensä spanskalaissii sotamiehii vasthaan.

Nykyjään tuhanet turistit matkustaavat Machu Picchhuun ette kattoot ikivanhaata kaupunkkii. Sie piđät seurata vanhaata inkapolkkuu ette päästä sinne. Polku kulkkee jungelin läpi vaarale mikä oon yli 2000 meetterii merenpinnan yläpuolela.

Sie saatat kans mennä tookila tahi bussila sinne.

Tiesitkö ette … ?

Uuđen tutkimuksen jälkhiin Machu Picchu saattaa olla vanhempi ko arkeoloogit oon luulheet.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Machu Picchu
Machu Picchu

3. Niagaran puttoukset | Pohjais-Amerikka

Niagaran puttoukset oon giganttinen kurkkii USA:n ja Kanadan rajala.

 

Vesiputtoukset oon itte assiissa kolme eri kurkkiita: Horseshoe Falls, Amerikan Falls ja Bridal Veil Falls.

Legendaarisen kurkkiin tykö matkustaavat tuhanet turistit joka vuosi. Usheet halluuvat ikuistaat ittensä ottamalla kuvvii kuohuuviitten vesimassoin kans. Suuriin osa matkustaa sinne kesälä.

 

Goat Islandilta saat vaikuttaavan näkymän puttouksille. Tänne päässee sekä piililä ette käyven.

Kurkkiista virttaa 2400 kubikkimeetterii vettä sekunissa.

 

Kubikkimeetteri vettä oon sama ko 1000 liitterii.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

4. Galápagossaaret | Equador

Galápagosaarila Ecuadorin rannikolla oon uniikki elävä- ja kasvielämä.

Saaret fasineerathiin Charles Darwinii ko hän kävi sielä vuona 1835. Sielä hän keksi ideen evolusuuniteoriisseen.

Näitten saarten elävät ja kasvit oon eđistynheet miljuuniitten vuossiin aikana ja paljot niistä löyttyyvä tyhä täältä.

 

Erikoiset elävät oon muun myötä galapagospingviini, meri-iguaani ja linnut millä oon siniset jalat.

 

Saaret oon saanheet nimen hirmuisen ison elefanttikilpielävän jälkhiin. Kilpikonna oon spanskaksi galápagos. Elefanttikilpielävä saattaa elläät yli 100-vuotihaaksi.

Oon populäärii sukalttaat saarten krystallikirkkhaissa vesissä. Merestä löyttyy yli 2900 eri lajjii.

 

Kliima oon kuuma ja kostee ympäri vuođen.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Galapagosøyene
Galapagosøyene

5. Mount Rushmore | USA

Mount Rushmore oon vaikuttaava näkö. 400 työteliijältä meni 14 vuotta neljen presidentin kasvoin vaarhaan hakkaamisheen.

 

Kasvot oon 18 meetterin korkkeet.

Nämät nelje presidenttii oon vestamaalaisten histooriin tärkkeimiitten persooniitten joukossa.

Vasemalta näjemä George Washington, Thomas Jefferson, Abraham Lincoln ja Theodore Roosevelt.

Alkupöräiskansat, mikkä asuthiin Amerikassa ennen ko eurooppalaiset saavuthiin, pittäävät vaaraa pyhänä. Het meinaavat ette Mount Rushmore oon tuhonu luonon.

Tiesitkö ette … ?

Legolandissa oon oma Mount Rushmore minkä oon pykätty 1,5 miljuunasta legoklossasta.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

6. Rio de Janeiro | Brasiili

Rio de Janeiro oon Brasiilin populääriin kaupunki.

 

Tässä suurkaupungissa oon valkkeet rannat ja korkkeet vaarat.

 

Usheimat turistit käyvät Copacabanassa mikä oon nelje kilomeetterii pitkä ranta.

Ko sie käyt Riossa, sie piđät ottaat köysibaanan Sokkerihuipule. Tämä kaunis vaara oon 396 meetterii merenpinnan yläpuolela. Täältä saat fantastisen näkymän.

Vuođen tärkkein tapattuma oon fepruaarikuun karnevaalit. Silloin tansathaan sambaa ja juhlithaan ympäri janturin.

Valttaavhaan Kristuspatthaasseen pittää kans kiinittäät huomiota. Se seissoo toisela vaaranlajela mikä oon 710 meetterii merenpinnan yläpuolela. 

 

Ette päästä sinne, sie piđät reisata tookila ja sitte kävelä 220 porrasaskeletta ylöspäin. Tämä oon kieltämättä rasituksen arvoista. Näkymä oon niin kaunis ette saattaa ottaat hengen!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

7. Grand Canyon | USA

Grand Canyon oon lakso minkä Coloradojoki oon luonu. Lakson seinissä näkkyy 40 eri maatyyppii.

 

Lakso oon melkhein 450 kilomeetterin pitukainen.

Aurinko paistaa kuumana kesälä, mutta laksossa oon kans kalvheissii paikkoi.

Ko lumi peittää maiseman, maisema näyttää kaunhiilta joulukortilta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Grand Canyon
Grand Canyon

8. Sađetmettä | Etelä-Amerikka

Amazonas oon mailman suuriin sađetmettä, se täkkää yli 5 miljuunaa kvadraattikilomeetterii ja oon suurempi ko koko EU. Mettä ulottuu yhđeksheen Etelä-Amerikan maahan.

Sađetmettässä assuu tuhanssii eri elävälajjii. Jos sie olet lykylinen, sie saatat nähđä pikkuapinan keisaritamarin, jaguaariita, krokotilliita ja roossii delfiiniitä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Amazonas
Amazonas

9. Las Vegas | USA

Las Vegas oon mailman kirkkhain paikka ko kattot maapalloo avaruuđesta käsin.

Kaupunki oon täynä valloi, glitterii ja somanpittoo. Usheet turistit reissaavat sinne pellaamhaan kasinoissa ja pitämhään sommaa.

 

Kaupungissa oon tunnetuitten artistiitten konserttiita ja restauranttiita mailman jokhaisesta nurkasta. Sie saatat shoppaila fiiniissä kaupoissa ja nauttiit elämästä spassa.

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

10. Volcán Arenal | Costa Rica

Costa Rican tulivaara Arenal oon 1670 meetterin korkukainen. Ei kovin monta vuotta aikkaa tulivaara oli aktiivinen ja puhalsi ulos yli 40 kerttaa päivässä

 

Nyt se päästää tyhä savvuu ja saapi maan tärisemhään vähäsen.

Tulivaara oon korkkee ja se näkkyy selvästi Volcán Arenalin kansalistarhaassa.

 

Sie et saata käyđä itte tulivaaran päälä, mutta sen saattaa nähđä ilmasta käsin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Vulkanen Arenal
Vulkanen Arenal

Lähtheet:

  • 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
    Orage Forlag AS
  • Siverts, Henning; Opsvik, Tor: Inkariket i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 2021 M08 25 fra https://snl.no/Inkariket

Kuvat:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images