Roskavuoret kassuuvat!

Roskavuoret kassuuvat! Met paiskaama enämen ja enämen, ja norjalaiset oon mailman pahimusten joukossa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Accessibility icon Roskavuoret kassuuvat!

Met paiskaama aleti enämen pois

Met paiskaama pois tinkkoi enämen ko ennen, ja roskavuoret kassuuvat! Norjalaiset oon mailman pahhiimmiitten roskaajiitten joukossa. Mitä sie ajattelet, miksi se oon niin?

Jokhainen asukas Norjassa paiskaa pois melkhein 450 killoo roskaa vuođessa.

Mitä sie ja sinun peret saatatta tehđä ette roskaisitta vähemän?

Søppelberg

Kuinka paljon roskaa paiskathaan pois joka päivä mailmassa?

Enniin osa roskasta tullee kaupungiista. 3 miljarttii ihmistä produseeraa yli kilon roskaa joka päivä! Tutkiijat uskoovat ette roskan määrä oon kolme kerttaa isompi kiini vuotheen 2100 saakka. 

Monet mailman köyhiimistä ihmisistä elläävät roskarustingiitten roskila. Norjassaki oon joitaki kekkä hakkeevat ruokkaa roskakassoista. Luuletko ette met saatama tehđä assiile jotaki?

Roskat ja ryöttä meressä

Meressä kouttuu paljon roskii. Nämät roskat oon kaikenlaista tavaraa: se oon esimerkiksi jalkapalloi, kajakkii, legoklossii ja plastikkipussii.

Yli miljuuna merilinttuu ja 100 000 muuta merielävät ja -elläimet kuolee joka vuosi ko het oon syönheet roskii.

Kuolheitten merilinttuin ja muitten elläimiitten vattoista oon löyđetty paljon myrkylissii assiita.

Tämä tarkoittaa ette jotaki näistä myrkyistä saattaa jouttuut sinun keskipäivätalriikille.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkkyi löyttyy joka paikasta luonossa. Elläimet, linnut ja kasvit saavat niitä itteensä paljon. Jokhaisessa elläimessä jonka joku toinen syö, oon myrkkyainheita. Mitä usheempi elläin syöpi toinen toisen, sitä enämen myrkkyy karttuu. Ko met syömä nämät elläimet, saama metki myrkkyainheita.

Miljöömyrkyt oon vahingolliset ihmisilleki. Aijan myöđen saattaa niistä seurata kräftää ja vammoi perimäainheesseen.

Næringskjede

Mikroplastikki meressä

Mailman luontofondi muistelee ette merheen jouttuu joka vuosi yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii.

Plastikki oon uhka kaikele elämälle meressä. Olletikki mikroplastikki mikä oon hirmuisen pienet plastikkipalaset.

Mailman ökonoominen foorumi freistaa vaikuttaat siihen ette isot firmat ottais miljööstä paremin huolen. Het meinaavat ette meressä oon vuona 2050 enämen plastikkii ko kallaa. Sen tähđen häyđymä met olla sepemät, niin ette met emmä paiskaa niin paljon plastikkii merheen.

Vaattheitten peso

Joka vuosi laskethaan 1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii  merheen. Paljon siitä tullee vaatetindustriista ja vaatetpesosta.

Ko met pesemä vaattheita, lähtee pikkuissii plastikkipalaissii röörhiin, ja sieltä net huilaavat lopulta merheen.

Konstiruuhobaanat

Yhđelä konstiruuhobaanala oon yli sata tonnii kymmikuulii. Net tekkeevät baanasta pehmeen. Kymmikuulat oon ushein laitettu hajoitetuista piilintäkiistä.

Monet näistä kuulista jouttuuvat merheen. Mitä sie ajattelet, miksi se oon niin?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mihin roskat menneevät?

Usheimat meistä sortteeraavat roskat kierätyksheen. Se oon paljon tavaraa joita saatethaan pittäät uuđesti.

Jokku paiskaavat roskii luonthoon. Se kestää kauvoin ennen ko nämät hävviivät ittestänsä. Tässä tavalisen roskan hajoomisaijat:

  • Banaanikuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö muutoin …

… Vaattheitten valmistaminen oon yksi mailman ryötyttääviimistä assiista. Dongerihoussuin valmistamisheen tarvithaan 7500 liitterii vettä.

Sitä paiskathaan tahi poltethaan lastipiililisen vaattheita joka sekunti.

Kleshaug
Kleshaug

Kalttiit:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images