Roskaläjät kassuuvat!

Roskaläjät kassuuva! Met paiskaama enämen ja enämen, ja norjalaiset oon mailman pahimusten joukossa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Accessibility icon Roskaläjät kassuuvat!

Met paiskaama enämen ja enämen pois

Met paiskaama enämen ko ennen ja roskaläjät kassuuvat! Norjalaiset oon mailman pahhiimppii tässä assiissa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Jokhainen Norjan asukas paiskaa melkhein 450 killoo roskaa vuessa.

Mitä sie ja sinun peret saatatta tehä niin ette tet paiskaisitta vähemän roskaa?

Søppelberg

Kunka paljon roskaa paiskathaan pois päivittäin mailmassa?

Enniin osa roskasta tullee kaupungiista. 3 miljarttii ihmistä produseeraa yli kilon roskaa joka päivä!

Tutkiijat uskoovat ette roskan määrä oon kolme kerttaa isompi kiini vuotheen 2100.

Usheet mailman köyhiimistä elläävät roskarustingiitten roskala. Norjassaki oon niitä kekkä löyttäävät ittensä ruokkaa roskakassoista.

Luuletko ette met saatama tehä assiile jotaki?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Merten ryötyttäminen

Meressä huilaa paljon roskaa ympäriinsä. Roskassa oon kaikenlaista tavaraa jalkapalloista ja kajakiista legoklosshiin ja plastikkipusshiin.

Yli miljuuna merilinttuu ja 100 000 muuta merielävää kuolee joka vuosi roskan syömisen takia.

Kuolheitten merilinttuin ja muitten eläviitten vattoista oon löyetty paljon myrkkyy.

Tämä tarkoittaa ette jotaki näistä myrkyistä saattaa jouttuut sinunki päivälistalriikille.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkkyi löyttyy joka paikasta luonossa. Elävät, linnut ja kasvit saavat niitä itteensä paljon. Jokhainen elävä mikä jouttuu syötyksi sisälttää myrkkyainheita. Mikä usheempi elävä syöpi toinen toisen, sitä enämen myrkkyy karttuu. Ko met syömä nämät elävät, syömä kans myrkkyainheita.

Miljöömyrkyt oon haitaliset ihmisilleki. Aijan myöten se saattaa saaha aikhaan kräftää ja vammoi perimäainheesseen.

Næringskjede

Merten mikroplastikki

Mailman luononfondi muistelee ette yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii jouttuu merheen joka vuosi.

Plastikki, ja olletikki mikroplastikki eli pikkuiset plastikkipalaiset, oon uhka kaikele elämälle meressä.

Mailman ökonoominen foorumi freistaa saaha isot bedriftit ottamhaan miljööstä paremin huolta. Het meinaavat ette se tullee olemhaan enämen plastikkii ko kallaa meressä vuona 2050. Sen tähen met piämä olla sepemät emmäkä met piä paiskata niin paljon plastikkii merheen.

Vaatetpeso

1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii jouttuu merhiin joka vuosi. Paljon tästä tullee vaatetindustriista ja vaatetpesosta.

Ko met pesemä vaattheita, irttoo pikkuissii plastikkipalaissii röörhiin ja lopulta net jouttuuvat merhiin.

Konstiruuhopaanat

Yhessä konstiruuhopaanassa oon yli sata tonnii kymmikuulaa. Nämät tehhään paanasta pehmeen. Nämät kymmikuulat oon ylheensä tehty hajoitetuista piilinrenkhaista.

Paljot näistä kuulista jouttuuvat merheen. Miksi luulet ette se oon niin?

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mitä roskale tapattuu?

Usheimat meistä sortteeraavat roskat kierätyksheen. Paljon tavaraa saatethaan uuestipittäät.

Jokku paiskaavat roskaa luonthoon. Se kestää kauvoin ennen ko tämä hävvii ittestänsä. Tässä tavalisen roskan maatumisaijat:

  • Banaanikuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö muutoin …

… Vaattheitten valmistaminen oon yksi mailman ryötyttääviimistä assiista. Dongerihoussuin valmistamisheen tarvithaan 7500 liitterii vettä.

Sitä paiskathaan tahi poltethaan lastipiililisen vaattheita joka sekunti.

Kleshaug
Kleshaug

Lähtheet:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images