Roskaläjät kassuuvat!

Roskaläjät kassuuva! Met paiskaama enämen ja enämen, ja norjalaiset oon mailman pahimusten joukossa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Accessibility icon Roskaläjät kassuuvat!

Met paiskaama enämen ja enämen pois

Roskaläjät kassuuvat! Met paiskaama enämen ja enämen, ja norjalaiset oon mailman pahimusten joukossa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Keskimäärältä jokhainen Norjan asukas paiskaa liki 450 killoo huushollijätettä vuessa. Tämä tarkoittaa ette sie paiskaat pois yli kilo roskaa joka päivä, vuen ympäri!

Mikkä toimet sie ja sinun peret saatatta tehhä ette paiskaisitta pois vähemän roskaa?

Søppelberg

Kunka paljon roskaa paiskathaan pois päivittäin mailmassa?

Suuriin osa mailman roskamäärästä synttyy kaupungiissa. Nuoin 3 miljarttii ihmistä tuottaa yli 1,2 killoo roskaa joka päivä!

Tutkiijat oottaavat ette luku tullee vielä lähtemhään dramaatisheen noushuun. Kiini vuotheen 2025 ennustethaan ette yli 4 miljarttii kaupungiissa assuuvaa ihmistä paiskaa yli 1,4 killoo roskaa joka päivä! Ko met likenymmä vuotta 2100, roskan määrä tullee luultavasti olemhaan kolme kerttaa isompi ko tääpänä.

1-2 prosenttii mailman väjestöstä elättää ittensä kokkoomalla roskaa roskarustingiilta. Norjassa oon kans niitä kekkä käyvät ruokakauppoin roskakassoila ettimässä ruokkaa mikkä juuri oon menheet vanhaaksi. Ei vain siksi ette net oltais köyhät, mutta kans kestäävän eistyksen nimessä.

Olisko maholista käänttäät tendensin ympäri?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Merten ryötyttäminen

Merheen paiskathaan paljon roskaa, ja Tyvenmerestä löyttyy niin sanotut “roskasaaret” mikkä oon kolme kerttaa suuremat ko Franska. Roskassa oon kaikenlaista tavaraa jalkapalloista ja kajakiista legoklosshiin ja plastikkipusshiin.

Yli miljuuna merilinttuu ja liki 100 000 merielävää kuolee vuosittain huilaaviitten roskaläjjiin tähen.

Kaikenlaista roskaa priiskuista lighterhiin ja hammasharjhoin oon löyetty kuolheitten merilinttuin vattoista, ja roska saattaa olla vaaralista ihmisilleki. Merheen laskenheet myrkkyainheet jouttuuvat eläviitten kautta lopulta sinun talriikille.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkyt saattaavat saaha aikhaan monenlaissii vammoi, ja mitä korkkeemalla sie olet ravintoketjussa, sitä enämen miljöömyrkkyi sie toennäköisesti syötki. Jokhainen syötyksi joutunu elävä sisälttää myrkkyainheita. Mitä usheempi elävä syöpi toinen toisen, sitä enämen myrkkyy karttuu. Viimeksi met ihmiset syömä eläviitä mikkä sisälttäävät paljon eri myrkkyainheita. Väitethään ette jokhaisen ihmisen kropassa oon nykyjään miljöömyrkkyi.

Miljöömyrkyt saattaavat johtaat pitkäaikhaishiin vammhoin niin ko kräfthään, perimäainheen vammhoin ja komplikasuunhiin lasten synnytyksessä.

Næringskjede

Merten mikroplastikki

Mailman luononfondin WWF:n jälkhiin merheen jouttuu yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii joka vuosi. 80 prosenttii tästä plastikista oon tullu fastamaasta.

Plastikki uhkaa kaiken meressä elläävän tulleevaisuutta. Sitä löyttyy veen pinnalta kiini syvviimphiin merialhoin saakka.

Merten suuriin miljööprobleemi oon kaikki se plastikki mikä muuttuu mikroplastiksi. Mikroplasti oon hirmuisen pienet plastikkipalaiset.

World Economic Forum poovas vuona 2016 ette vuona 2050 tullee olemhaan enämen roskaa ko kallaa meressä. Norjan vesitutkinan institutin (Niva) mariinibioloogi Guri Sogn Andersen oon täysin eri mieltä. Se meinaa ette se oon vastuutonta esitellä semmoissii lukkui ko niistä ei saata olla sikkari. Joka taphauksessa plastikki oon iso probleemi.

Vaatetpeso

Mailmanmerhiin jouttuu 1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii vuosittain, ja 35 prosenttii tästä tullee vaatetindustriista ja vaatetpesosta.

Ko met pesemä vaattheita, irttoo pienii, mikroskooppissii plastikkipalaissi röörhiin ja lopulta net jouttuuvat merhiin.

Konstiruuhopaanat

Konstiruuhosta tehtyssa jalkapallopaanassa oon kymmikuulii mikä tekkee alustan pehmeeksi. Kymmikuulat oon ylheensä tehty hajoitetuista piilinrenkhaista. Joka kvadraattimeetterillä oon 10 – 15 killoo kymmikuulaa. Se tarkoittaa ette jokhaisessa paanassa oon yli sata tonnii kymmikuulaa.

Seurauksenna oon se ette merheen jouttuu suurii määrii plastikkii, ja tämä oon yksi suuriimista mikroplastikin lähtheistä. Esivallat ja muut toivoovat nyt ette met löyämä miljööystävällisemppii ratkaisui.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mitä roskale tapattuu?

Usheimat meistä sortteeraavat roskat kierätyksheen. Paljot anttaavat pois käytettyi vaattheita ja muitaki tavaroita mitä net ei ennää tarvitte uuestikäyttökaupoile, kirpputoriile tahi organisasuuniile mikkä auttaavat köyhii Norjassa ja muissaki maissa.

Valitettavasti jokku paiskaavat roskaa luonthoon. Ylheensä se kestää kauvoin ennen ko produkti hävvii ittestänsä. Tässä muutaman tavalisen produktin maatumisaijat:

  • Banaanikuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Nahkakengät 25-40 vuotta
  • Nylon 30-40 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
  • Rievut 500-800 år
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö muutoin …

… ette vaatetindustrii oon yksi mailman ryöttyttääviimistä industriista? Tämän oon yksi YK:n raportti totenu. Siinä seissoo kans ette yksiin dongerihoussuin valmistaminen “maksaa” yli 7500 liitterii vettä.

Samassa raportissa lukkee ette joka sekunti paiskathaan tahi poltethaan lastipiililisen vaattheita.

Kleshaug
Kleshaug

Lähtheet:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images