Roskavuoret kassuuvat!

Roskavuoret kassuuvat! Met paiskaama aleti enämen pois, ja norjalaiset oon mailman pahiimiitten joukossa. Mitä sie ajattelen, miksi met tehemä sen?

Accessibility icon Roskavuoret kassuuvat!

Met paiskaama aleti enämen pois

Roskan määrä kassuu ja kassuu, ja norjalaiset roskaavat enämen ko usheimat muut. Mitä sie luulet, miksi met paiskaama niin paljon?

Kaikki paiskaavat melkhein 450 killoo roskaa joka vuosi Norjassa.

Mitä sie ja sinun peret saatatta tehđä ette tet roskaisitta vähemän?

Søppelberg

Enniin osa roskasta tullee kaupungiista. 3 miljarttii ihmistä produseeraa yli kilon roskaa joka päivä! Tutkiijat uskoovat ette roskan määrä oon kolme kerttaa isompi kiini vuotheen 2100 saakka.

Monet köyhät ihmisistä elläävät muitten roskila. Norjassaki oon joitaki kekkä hakkeevat ruokkaa roskakassoista.

Luuletko ette met saatama tehđä assiile jotaki?

Roskat ja ryöttä meressä

Meressä kouttuu paljon roskii. Nämät roskat oon kaikenlaista tavaraa: se oon esimerkiksi jalkapalloi, kajakkii, legoklossii ja plastikkipussii.

Monet merilinnut ja merielävät ja -elläimet kuolleevat  joka vuosi roskan syömisen takia.

Myrkylissi assiita oon löyđetty sööttiin merilinttuin ja muitten merielläimiitten vattoista. Tämä tarkoittaa ette myrkky saattaa jouttuut sinun keskipäivätalriikile.

Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkkyi oon joka paikassa luonossa. Elävät ja elläimet syövät niitä. Elläimet syövät toissii elläimii joila oon kropissa myrkkyy, ja niin karttuu enämen ja enämen myrkkyy. Met ihmiset syömä myrkkyainheita ko met syömä elläimii joitten kropiissa oon myrkkyy.

Miljöömyrkyt oon vahingolliset ihmisilleki. Aijan myöđen saattaa niistä seurata kräftää ja vammoi perimäainheesseen

Næringskjede

Mikroplastikki meressä

Yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii jouttuu merheen joka vuosi. Tämä tekkee vahinkkoo kaikele elämälle. Olletikki mikroplastikki mikä oon hirmuisen pienet plastikkipalaset.

Mailman ökonoominen foorumi meinaa ette meressä oon enämen plastikkii ko kallaa vuona 2050. Sen tähđen häyđymä met olla sepemät, niin ette met emmä paiskaa niin paljon plastikkii merheen.

Vaattheitten peso

Met laskema yli 1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii merheen joka vuosi. Paljot tästä tullee vaattheista.

Ko met pesemä vaattheita, met virutamma pikkuissii plastikkipalaissii merheen.

Konstiruuhobaanat

Yhđelä konstiruuhobaanala oon yli sata tonnii kymmikuulaa. Net tekkeevät baanasta pehmeen. Kymmikuulat laitethaan vanhoista piilinrenkhaista.

Mitä sie ajattelet, miksi nämät kuulat jouttuuvat merheen?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mihin roskat menneevät?

Usheimat meistä sortteeraava roskat ko monet niistä saatethaan pittäät uuđesti.

Jokku paiskaavat roskii luonthoon. Se kestää kauvoin ennen ko nämät hajjoovat maaksi ja hävviivät:

  • Banaanikuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö ette …

Vaattheitten laittaminen oon yksi mailman ryöttääviimiistä assiista. Ko dongerihousut laitethaan, tarvithaan 7500 liitterii vettä.

Joka sekunti paiskathaan tahi poltethaan lastibiililastin verran vaattheita.

Kleshaug
Kleshaug

Kalttiit:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images