Kieli, jota puhun, on “slay” (nuorisokieli)!
Mitä kieltä sinä puhut? Saatat ajatella, että vastaus kysymykseen on itsestään selvä. Norjassa suurin osa ihmisistä puhuu norjaa, mutta tiesitkö, että norjasta on olemassa lukemattomia eri variaatioita? Joku puhuu murretta, joku on kaksikielinen ja joku puhuu nuorten kieltä, koska kokee kuuluvansa nuorisoon. Sinäkin varmaan nuorisokieltä.
Illustrasjon av en jordklode og mennesker som er på telefon eller pc. De skriver: Sjæl, lol, han reada meg!, omw, backer og slayyy!
Nuorisokieli
Nuoret puhuvat omaa kieltään. Kielellään he ilmaisevat kuuluvansa nuorten yhteisöön.
Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Se kertoo, että puhuja on nuori ja kuuluu nuorisoon.
Illustrasjon av 4 ungdommer som tekster på telefonen. En av de skriver "Haha ik!", og en skriver "det er sykt"
Sukupolvien välinen kieli
Puhut varmasti eri tavalla ystävien kanssa kuin isovanhempiesi kanssa.
Muutat kieltäsi sen mukaan, kenen seurassa olet.
Kun aikuiset yrittävät käyttää nuorisokieltä, se tuntuu yleensä vähän nololta.
Mitä ajattelisit, jos isoisäsi lähettäisi sinulle viestin, jossa hän sanoo: “Tuu FT 12! Älä missaa. K”?
1 / 2
Blank Word-bakgrunn med en illustrasjon av en bestefar som tekster. Bestefaren skriver "Bro, my place 16.00. Ikke Ditch!!
Luovaa vai vahingollista?
Tuhoaako nuorisokieli norjan/suomen kieltä? Jotkut uskovat niin, toiset eivät.
Ehkä nuorisokieli tekee suomen/norjan kielestä monipuolisempaa?
Illustrasjon av en debatt mellom en mann og en jente. Mannen sier "Du må snakke ordentlig norsk", og jenta sier "Bro, språket mitt er slay"
Nuorisokieli SKAM-sarjassa
TV-sarjassa SKAM seurataan lukiolaisporukan elämää. Sarjasta saa hyvän käsityksen nuorisokielestä. Katso seuraavaa otetta käsikirjoituksesta.
Hvit snakkeboble på blå bakgrunn.
EVA: Mitä helvettiä on tää valitus siitä, millainen ihminen olen?!?! Mitä sitten, jos olenkin sellainen tyyppi, joka luovuttaa!! En minä tiedä!!! Miten vitussa voin tietää, millainen ihminen olen? Kaikki kysyy, millainen ihminen olet, millainen ihminen olet, sinun täytyy selvittää kuka olet – se on niin vitun kliseistä paskaa!!
ISAK: Wou. Ok. Rauhoitu… En tarkoittanut sitä niin. Sori.
EVA: Enkä.
ISAK: …Eva. Ei se ole niin helvetin monimutkaista… Ihminen ON vain just sitä, mitä hän TEKEE.
EVA: Onko se niin yksinkertaista?
ISAK: Jos siis vaihdat koulua, koska asiat ovat vähän huonosti, niin OLET ihminen, joka luovuttaa.
EVA: En ole viisivuotias. Luuletko todella, että tuo käänteispsykologiapaska toimii minuun?
ISAK: En tiedä. Toimiiko se? You got to fight back girl.
(Raakakäsikirjoitus, Andem, 2018).
1 / 3
Blank Word-bakgrunn
Pohjoismainen kielipalkinto
Joka vuosi Pohjoismaissa jaetaan kielipalkinto. Vuonna 2016 käsikirjoittaja Julie Andem sai palkinnon SKAM-sarjan käsikirjoituksesta. Tuomariston mielestä televisiosarjan kieli yhdisti nuoria eri Pohjoismaissa. Nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa pystyivät samastumaan sarjan puhetapaan.
Manusforfatteren for dramaserien Skam, Julie Andem, mottar Nordens språkpris
Lainattuja sanoja!
Mistä kaikki nuorisokielen sanat tulevat?
Monet sanat tulevat muista kielistä, erityisesti englannista. Matkustamme, pelaamme pelejä ja viestimme somessa yli valtioiden rajojen.
Lainasanoja
Monet lainaamistamme sanoista muuttuvat lopulta tavalliseksi osaksi kieltämme. Kutsumme tällaisia lainasanoja vieraslainoiksi.
Joitakin lainasanoja on ollut suomen kielessä monta vuotta.Sellaisia sanoja ovat esimerkiksi “kaupunki” ja “kuningas”. Norjassa me olemme lainanneet suomenkielisiä sanoja, kuten “sauna”, ja saamenkielisiä sanoja, kuten “tundra”.
Lainasanat muuttuvat usein aivan tavalliseksi osaksi kieltä. Uudemmat lainasanat, kuten englannista lainattu “selfie”, “game” ja “chat”, ovat kaikille tuttuja.
1 / 2
Illustrasjon av en jente som sier "Jeg må endre mindset" til venninnen sin.
Kiroilu
Nuorisokieli sisältää usein paljon kiroilua. Joskus kiroilemme, jotta voimme purkaa tunteitamme. Esimerkiksi, kun saamme huonon arvosanan siitä v***n matikan kokeesta. Toisinaan käytämme kirosanoja näyttääksemme siisteiltä. Ehkä teet niin myös puhuessasi ystävien kanssa koulubussissa.
Blank Word-bakgrunn med snakkebobler som sier stygge ord med symboler
Nuorisokieli – taakka vai rikkaus?
Nuorisokieli vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta niihin, joiden kanssa olemme. Se on tärkeää identiteetille. Entä onko nuorisokieli positiivinen vai negatiivinen asia? Siitä on erilaisia mielipiteitä. Yksi asia on varma.
Niin kauan kuin on nuoria, on nuorisokieltä. Kysypä vaikka isoisältäsi, onko hän “vanha kuin taivas”. Ehkä hän vastaa sinulle, että “ei savua ilman tulta” ja miettii, mistä olet oppinut tuon sanonnan.
1 / 2
Illustrasjon av en bestefar og en gutt som snakker sammen. I gutten sin snakkeboble står det "et ålehue!" og i bestefaren sin står det "jøssenam på trappa, hvor har du lært de uttrykkene der?"
Lähteet:
- NRK (05.10.2022): «Skam» fikk språkpris
«Skam» fikk språkpris – NRK Kultur og underholdning
- NRK Kultur og underholdning (05.10.2022): Jeg bruker flere ord foreldrene mine ikke forstår
– Jeg bruker flere ord som foreldrene mine ikke forstår – NRK Kultur og underholdning
- Store norske leksikon (05.10.2022): Banning
banning – Store norske leksikon (snl.no)
- Andem, Julie:
Skam sesong 1: Eva, Råmanus (2018)
Armada forlag
- Hausund, Ingrid Kristine:
Ungdomsspråk (2006)
Fagbokforlaget
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Getty Images
-
Skolerom
-
Foreningen Norden – Flickr
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Skolerom
-
Adobe Stock
-
