Maatalouden vallankumous

Keräilijöistä maanviljelijöiksi – opi lisää nyky-yhteiskuntamme alkuvaiheista.

Accessibility icon Maatalouden vallankumous

Paimentolaiset ryhtyivät viljelijöiksi

11 000–12 000 vuotta sitten ihmiset muuttivat elämäntapaansa. He rakensivat pysyviä asuinsijoja ja alkoivat viljellä maata. 

He lopettivat paimentolaiselämänsä. Se oli tarkoittanut karjan perässä liikkumista laidunmailta toiselle. He rakensivat taloja ja viljelivät ruokaa itselleen ja kotieläimilleen. Peltojen keskelle kasvoi vähitellen suurempia kyliä.

Mesolithic man, gathering around fire in family groups and building dwellings
Mesolithic man, gathering around fire in family groups and building dwellings

Levantin alue

Ensimmäiset maatilat perustettiin noin 9000 vuotta sitten alueelle, jonka nimi on Levantti. Se on samalla alueella kuin nyt Etelä-Irak, Syyria, Libanon, Jordania, Israel ja Pohjois-Egypti. 

Siellä sataa paljon ja maa on hedelmällistä. Siellä on helppo kasvattaa ruokaa ihmisille ja karjalle.

Levantin alueella kehitettiin ensimmäinen kirjoitusjärjestelmä, pyörä, raha sekä tähtitiede ja tehtiin paljon muita ihmisille tärkeitä keksintöjä.

Kart over Den fruktbare halvmåne i Babylonia.
Kart over Den fruktbare halvmåne i Babylonia.

Samaan aikaan monessa paikassa

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ensimmäiset maanviljelijät eivät olleet sukua toisilleen. Maanviljely alkoi monessa paikassa samoihin aikoihin. 

Maanviljelijät muuttivat uusille alueille ja veivät mukanaan tietoa, taitoa ja työkaluja suureen osaan Länsi- ja Etelä-Aasiaa, Pohjois-Afrikkaa ja Eurooppaa.

Hieroglyf av Egyptiske bønder
Hieroglyf av Egyptiske bønder

Miksi paimentolaiset ryhtyivät viljelijöiksi?

Siitä on olemassa monta teoriaa:

  • Kilpailu ruoasta lisääntyi ja oli keksittävä uusia keinoja saada ruokaa.
  • Ilmastonmuutokset edellisen jääkauden lopulla 14 000 vuotta sitten.
  • Ihminen tuli älykkäämmäksi.

Eri puolilla maailmaa oli erilaisia syitä.

  • Maanviljely takasi varmemmin ruokaa kaikille, ja väestö kasvoi nopeasti.
  • Viljelijät pystyivät jakamaan työtehtäviä paremmin ja siten heillä oli aikaa muihin asioihin, kuten taiteeseen ja käsitöihin.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Landbruk
Landbruk

Elinolosuhteet ja elinikä

Luita ja hampaita tutkimalla on selvinnyt, että maanviljelijät elivät lyhyemmän elämän kuin metsästäjä-keräilijät. 

Maanviljelijät olivat myös usein aliravittuja, koska he söivät liian yksipuolista ravintoa.

Maanviljelijöiden luusto oli heikompi ja heillä oli enemmän luunmurtumia kuin metsästäjä-keräilijöillä.

Forskerne oppdaget også at bøndene etter hvert fikk svakere skjelett og lettere beinbrudd enn jegerne og sankerne, som hadde like sterke bein i kroppen som vår tids orangutanger.

Se johtui todennäköisesti siitä, että maanviljelijöiden elämä oli rauhallisempaa ja he liikkuivat vähemmän. 

Ihmiset asuivat kylissä ja lähellä eläimiä. Taudit levisivät helpommin ihmisistä eläimiin ja eläimistä ihmisiin. Syntyi uudenlaisia bakteereja, joiden vuoksi ihmiset sairastuivat tai kuolivat.

Eläimet olivat kuitenkin tärkeitä, koska niistä sai lihaa ja maitoa ravinnoksi sekä nahkaa ja villaa, joita voitiin käyttää vaatteisiin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Neolittiske verktøy og våpen
Neolittiske verktøy og våpen

Kotieläimet tekivät maataloudesta tehokasta

Ensimmäiset kotieläimet polveutuivat luonnonvaraisista eläimistä – siat villisiasta, vuohet villivuohesta. 

Metsästäjä-keräilijöillä oli ollut koiria apuna mtsästyksessä ja paimentolaisilla karjalaumojen kuljettamisessa ja suojelemisessa. 

Ajan myötä alettiin pitää nautoja – härkiä valjastettiin auran eteen ja käytettiin vetojuhtina. Lehmistä saatiin maitoa. Lantaa käytettiin lannoitteena ja polttoaineena.

Farming and farmers in antique Rome
Farming and farmers in antique Rome

Hyötykasvien viljely

Kivikauden viljelijöillä oli karjaa ja lisäksi he kasvattivat kasveja sekä ruoaksi että muuhun käyttöön. He raivasivat maata pelloiksi, kylvivät siemeniä ja korjasivat sadon, kun se oli kypsää. Ohra ja speltti olivat ensimmäisiä viljalajeja, joita Levantissa viljeltiin. 

Myöhemmin tulivat herneet, linssit ja pellavansiemenet. Pellavakasvin kuiduista valmistettiin kangasta vaatteisiin. 

Ajan myötä viljelykasvit muuttuivat koko ajan suuremmiksi. Esimerkiksi maissinjyvät ovat nykyisin 15 kertaa suurempia kuin villimaissin jyvät kivikaudella.

Tørket lin i en kurv
Tørket lin i en kurv

Uusia ammatteja syntyy

Vaikka ihmisiä ei ollut tuolloin vielä  kovin paljon, ruoan puute oli usein ongelmana.

Ihmiset tekivät kovasti töitä kerätäkseen ruokavarastoja, jotta heillä olisi tarpeeksi syötävää. Kun ruokavarastot täynnä, enemmän ihmisiä selvisi hengissä. 

Syntyi myös uusia ammatteja, kuten teurastaja ja työkaluseppä.

Lopulta kyliin tarvittiin sotilaita puolustamaan maita ulkopuolisilta ryöväreiltä, jotka yrittivät varastaa ruokaa ja muita tavaroita.

Kyliin rakennettiin pyhäkköjä, joissa rukoiltiin jumalilta sadetta ja hyviä satoja.

Smed i arbeid
Smed i arbeid

Luokkajako yhteiskunnassa

Usein tärkeät roolit yhteiskunnassa olivat miesten hallussa, ja eriarvoisuus miehen ja naisen välillä kasvoi.

Maanviljelijät ja käsityöläiset, jotka tuottivat ruoan ja palvelut, joista kaikki olivat riippuvaisia, olivat pian aiempaa heikommassa asemassa. Se johtui siitä, että rikkaat hallitsivat viljavarastoja. 

Gullkiste
Gullkiste

Viljan tuotanto

Vilja on ollut tuhansien vuosien ajan tärkeä elintarvike eri kulttuureissa ympäri maailman.

Kylvö

Kun maa oli kynnetty ja lannoitettu, kylvettiin vilja. Viljelijät valitsivat kaikkein suurimmat kylvösiemenet, jotta sadosta tulisi mahdollisimman suuri.

Jauhatus

Vilja asetettiin myllynkivelle, jossa oli syvennys. Sitten se murskattiin jauhoksi pyöreällä kivellä.

Puiminen

Sitten vilja puitiin eli sitä lyötiin ja heitettiin ilmaan, jolloin jyvät irtoavat akanoista.

Sadonkorjuu

Viljasato leikattiin sirpillä, ennen kuin jyvät putosivat maahan. Sirppi oli tehty hiotusta kivenkappaleesta, joka oli kiinnitetty puukahvaan.

Kyntäminen

Ensimmäiset viljelijät käyttivät keppejä maan kääntämiseen, mutta työ helpottui huomattavasti, kun keksittiin aura.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Illustrasjon om kornproduksjon
Illustrasjon om kornproduksjon

Lähteet:

  • Menneskets historie Junior, (2020)
    Orage Forlag AS

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Alamy
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Ukjent
    11. Nasjonal digital læringsarena Youtube