Norjan teknologiamatka

Nykyään Norja on rikas ja teknologisesti pitkälle kehittynyt maa, mutta näin ei ole aina ollut. 

Monet uskoivat 150 vuotta sitten, että Norja on yksi Euroopan köyhimmistä maista, mutta oliko Norjalla silloin asiat todella niin huonosti kuin ajateltiin?

Oljeplattform i Nordsjøen
Oljeplattform i Nordsjøen

Metallirengas, joka muutti maailmaa

Teknologia tarkoittaa sitä, että kehitetään hyödyllisiä apuvälineitä työhön ja vapaa-aikaan.

Jalustin on esimerkki vanhasta teknologiasta. Se ei ole norjalainen keksintö, mutta se saapui Norjaan 900-luvulla. Jalustimen avulla oli helpompi pysyä hevosen selässä, ja ratsastavat sotilaat pystyivät taistelemaan aiempaa paremmin. He  olivat parempia ratsastajia ja heidän oli helpompi hallita aseitaan. Se antoi heille taisteluissa etulyöntiaseman, joka ratkaisi monia sotia. Sodat muuttavat maailmaa hyvässä ja pahassa.

Foten til en ridder i rustning som er stukket inn i en stigbøyle.
Foten til en ridder i rustning som er stukket inn i en stigbøyle.

Viikinkilaivoista öljynporauslauttoihin

Norja on maa, jonka maasto asettaa suuria haasteita ihmisille. Korkeat vuoret, viljelykelpoisen maan niukkuus ja pitkä rannikko vaativat asukkailtaan luovuutta.

Selviytyäkseen heidän oli oltava kekseliäitä erityisesti merenkulussa.

Norjalaiset viikinkilaivat olivat mitä parhaimpia merialuksia. Laivat oli rakennettu niin älykkäästi, että viikingit pystyivät purjehtimaan kauppa- ja tutkimusmatkoille ympäri maailman.

Teknologia teki Norjasta rikkaan ja mahtavan kansakunnan vuosina 800–1000 jaa.

Nykyisin Norja on öljymaa. Tämä luonnonvara on tehnyt Norjasta yhden maailman rikkaimmista maista.

Öljynporauslauttojen rakentaminen vaatii maailmanluokan teknologiaa. Öljy ja teknologia ovat tehneet Norjasta yhden parhaista maista asua.

Näiden kahden aikakauden – viikinkiajan ja öljykauden – välillä elämä oli varsinkin köyhimmille kovin raskasta ja vaikeaa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Vikingskip på vannet i et mystisk slør av tåke.
Vikingskip på vannet i et mystisk slør av tåke.

Norja ennen 1800-lukua

1500- ja 1600-luvuilla monet harjoittivat kupari- ja rautamalmin louhintaa. 

Suurin osa kaivosteknologiasta tuli Saksasta. Metallia käytettiin muun muassa maataloustyökaluihin ja ruoanlaittovälineisiin sekä kolikoiden ja aseiden valmistukseen. 

Suurin osa norjalaisista oli kuitenkin maanviljelijöitä ja kalastajia. Rikkaiden ja köyhien välillä oli suuria eroja, ja useimmat elivät kädestä suuhun.

Gammel gruve med tømmerstokker som støtter opp taket.
Gammel gruve med tømmerstokker som støtter opp taket.

Teollisuus Englannin avulla

1800-luvun puolivälissä Norjaan perustettiin ensimmäiset tehtaat. 

Väkiluku kasvoi, ja tarve valmistaa vaatteita ja muita tavaroita kasvoi nopeasti. Hallitus ei uskonut, että norjalaiset tehtaat pystyisivät tuottamaan tarpeeksi tavaraa. Tehtaiden omistajat eivät luovuttaneet, vaan hakivat Englannista teknologiaa ja asiantuntijoita. 

Ihmiset tarvitsivat enemmän kuin vain vaatteita ja muita tarvikkeita perheelleen. Maataloustyökalujen kysyntä oli suurta.

Maaperä oli monin paikoin haasteellinen, koska se oli niin kivinen. Työkalujen oli siis oltava erittäin kestäviä.

Pääkaupungissa Christianiassarakennettiin monta tehdasta Akerselvajoen varrelle.

Koneet saivat voimansa joesta, ja tehtaiden teknologia tuli usein Englannista. Jotkut norjalaiset keksijät, joista monilla oli Englannista hankittu koulutus, tekivät suuren työn kehittääkseen teknologiaa edelleen.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Kvinner jobber på fabrikk
Kvinner jobber på fabrikk

Rautatiet ja sahalaitokset

Norja sai vuonna 1854 ensimmäisen rautatiensä, joka kulki Kristianiasta Eidsvolliin.

Veturi liikkui höyrykoneen voimalla. Monet laivatkin kulkivat höyrykoneilla. Yhä useammat tehtaat hankkivat höyrykoneita ja monet niistä ansaitsivat siten paljon rahaa.

Norja myi paljon puutavaraa ulkomaille, ja siksi monissa paikoissa Norjassa kehitettiin sahalaitoksia. Höyrykoneet tekivät sen mahdolliseksi. 

Suuri osa teknologiasta tuli Saksasta ja Sveitsistä, mutta myös norjalaiset tehtaat valmistivat koneita sahalaitosten käyttöön. 

📷 Koeajo Lillestrømin rautatiellä 4. heinäkuuta 1853. Kuva on peräisin Yngvar Nielsenin kirjasta “En Christianiensers Erindringer fra 1850- og 60-Aarene”, jonka Gyldendal-kustantamo julkaisi vuonna 1910.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norges første jernbane
Norges første jernbane

Norja – teollisuusmaa

1900-luvun lähestyessä norjalaisen puun, raudan ja kalan kysyntä väheni merkittävästi. 

Norjalla oli vain muutama höyrylaiva, ja tavaroiden vienti ulkomaille oli vaikeaa. Soutuveneillä ja purjelaivoilla kuljettaminen oli liian hidasta. 

Maataloudessa käytettiin teknologiaa, joka helpotti työpäivää, mutta silti työ oli fyysisesti raskasta. Vaikka ajat olivat vaikeat, Norjasta oli tullut teollisuusmaa 1900-luvulle siirryttäessä.

Tegning av en innhøstingsmaskin fra tidlig 1900-tall.
Tegning av en innhøstingsmaskin fra tidlig 1900-tall.

Valaanpyynti

Valaanpyyntiä on harjoitettu yli 10 000 vuotta. 1800-luvun lopulla uusi teknologia auttoi modernisoimaan pyyntimenetelmiä. 

Tønsbergiläinen Svend Foyn keksi “harppuunatykin”, joka räjähti osuessaan valaaseen. 

Sillä  tavoin Foyn teknologinen keksintö teki valaanpyynnistä erittäin kannattavaa. Valaanpyynnissä Norja olikin kaukana muiden maiden edellä.

Sort hvitt tegning av hvalfangere som skyter med granatharpun på hval i urolig sjø.
Sort hvitt tegning av hvalfangere som skyter med granatharpun på hval i urolig sjø.

Suklaata, ongenkoukkuja ja säilykkeitä

Tehtaat kasvoivat, koska ihmisillä oli tarve saada entistä enemmän erilaisia tavaroita: keksejä Sætrestä, suklaata Freialta, nauloja ja kalakoukkuja Mustadilta sekä säilykkeitä Stavangerista. Valaanpyyntiharpunoiden ja metsästyskiväärien tarve oli myös suuri. Uusi teknologia teki kaiken tämän mahdolliseksi.

Seks biter med sjokolade fra Freia der bitene har bilde av Freia-storken.
Seks biter med sjokolade fra Freia der bitene har bilde av Freia-storken.

Sähköä kansalle

Norja oli varhain liikkeellä sähkön tuotannossa, koska maassa on niin paljon jokia ja vesiputouksia. Sähkön tuottaminen oli halpaa, ja vuoteen 1920 mennessä kaksi kolmasosaa väestöstä oli saanut sähköt kotiinsa. 

Maailmassa ei ollut muita maita, jotka olisivat edenneet yhtä pitkälle. Hammerfest oli Euroopan ensimmäinen kaupunki, joka sai sähköt jo vuonna 1890!

Norjan pääkaupunki oli Pohjoismaiden ensimmäinen kaupunki, jossa oli sähkökäyttöinen raitiovaunu. Jo ennen vuotta 1940 väestöstä 80 prosentilla oli käytössään sähkö. Teknologia muutti Norjaa. Sähköä oli opittu tuottamaan hyödyntämällä luonnonvoimia.

📷  Norjan ensimmäinen raitiovaunu Stortingetin eli parlamenttitalon edustalla Oslossa vuonna 1894.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norges første trikk på utsiden av Stortinget i 1894.
Norges første trikk på utsiden av Stortinget i 1894.

Norsk Hydro syntyy

Kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen, ja sitä ne saavat maaperästä. Kun eläimet ja kasvit kuolevat, maaperään tulee lisää typpeä. Maata voidaan myös lannoittaa eläinten lannalla.

Joskus ihmiset käyttävät myös erityistä lannoitetta, jota kutsutaan salpietriksi eli kaliumnitraatiksi. 

Maailman väestö lisääntyi 1800-luvulla voimakkaasti ja ihmiset pelkäsivät, että salpietari loppuisi ja siitä seuraisi elintarvikepula. Koska suurin osa salpietarista tuotiin Norjaan kaukaa Chilestä, oltiin huolissaan siitä, ettei sitä saataisi tarpeeksi ruokakasvien viljelyyn.

Itse asiassa typpeä ei tarvitse tuoda kaukaa Chilestä, sillä lähes 80 % ilmakehästä on typpeä. Siksi ihmiset alkoivat etsiä keinoja typen ottamiseksi talteen ilmasta.

Norjassa tutkija Kristian Birkeland ja hänen liikekumppaninsa Sam Eyde keksivät tavan ottaa typpeä talteen ilmasta sähkön avulla. 

He perustivat vuonna 1905 yrityksen nimeltä Norsk Hydron, joka alkoi tuottaa uudenlaista typpilannoitetta. Ensimmäinen suuri keinolannoitetehdas rakennettiin Notoddeniin. 

Se auttoi lisäämään kasvisatoja ympäri maailman, koska viljelijät saattoivat käyttää uutta lannoitetta vanhan sijaan.

📷  Vanha pato Notoddenilla Norsk Hydron ensimmäisellä tehtaalla vuonna 1905.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Gammel demning på Notoden fra Norsk hydro sin første fabrikk fra 1905.
Gammel demning på Notoden fra Norsk hydro sin første fabrikk fra 1905.

Norjasta tulee öljyvaltio

Toinen maailmansota aiheutti valtavan raaka-aineiden kysynnän sotatarvikkeiden valmistusta varten. Samanaikaisesti koettiin suurta työttömyyttä ja pulaa lähes kaikesta. 

Norjalla vei aikaa toipua saksalaisten viisi vuotta kestäneestä miehityksestä. Sen jälkeen suuri osa maasta piti jälleenrakentaa. Vasta kun Pohjanmerestä löytyi öljyä vuonna 1969, Norjasta tuli yksi maailman rikkaimmista maista. Siitä päivästä alkoi Norjan öljyteknologinen seikkailu

Tietokoneet valtaavat alaa

Ensimmäiset tietokoneet kehitettiin 1940-luvun lopulla. Kukaan ei voinut aavistaa, kuinka riippuvaisiksi tulisimme tietotekniikasta. 

Yhdysvaltojen jälkeen Norja oli ensimmäinen maa, joka liittyi tietojärjestelmään, joka mahdollisti tiedostojen siirtämisen eri tietokoneiden välillä. Tuo järjestelmä sai nimen Internet vuonna 1974. Sitä käytettiin pääasiassa tutkimusyhteisöissä ja sotilastarkoituksissa. 

1990-luvulla tietokone alkoi olla yleisessä käytössä kotona ja työpaikalla.

Tietotekniikan kehitys etenee nopeasti. “Se, mikä oli uutta eilen, on tänään jo vanhaa”. 

 

Internet on mahdollistanut viestinnän ja verkossa asioinnin kaikkialla maailmassa. Se edistää samalla kestävää kehitystä. Ajatellaanpa vain kaikkia etäkokouksia, jotka pidettiin pandemian aikana. Silloin suojeltiin ilmastoa monilta saastuttavilta lento- ja automatkoilta.

📷 1980-luvun tietokoneita
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
To gamle datamaskiner fra 1980-tallet stående på et skrivebord på et kontor.
To gamle datamaskiner fra 1980-tallet stående på et skrivebord på et kontor.

Teknologia määrittää tulevaisuutemme

Sveitsi on innovaatioiden ja teknologian johtava maa. Sveitsin jälkeen tulevat Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Singapore. 

Norja on myös tunnettu siitä, että se hyödyntää paljon teknologiaa. Norjassa ei niinkään kehitetä uutta teknologiaa, vaan ennemminkin hyödynnetään olemassa olevaa teknologiaa.

Jotta voimme kehittyä, meidän täytyy ymmärtää, miten teknologiaa voidaan kehittää ja hyödyntää.

Peruskoulun, toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen on yhdessä elinkeinoelämän kanssa herätettävä kiinnostus teknologiaan.

Maailma ei todennäköisesti tule vähemmän teknologiseksi, ja siksi on ymmärrettävä teknologian tarve.

Norja aloitti teknologiamatkansa jo viikinkiajalla, mutta matkaa on vielä jäljellä. Se jatkuu edelleen tulevaisuuteen.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tre skoleelever sitter ved tre PC-er med blå frakker og VR-briller.
Tre skoleelever sitter ved tre PC-er med blå frakker og VR-briller.

Lähteet:

  • Gursli-Berg, Gunhild; Rosvold, Knut A.: teknologi i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     28. april 2022 fra https://snl.no/teknologi
  • Rossen, Eirik; Dvergsdal, Henrik; Hannemyr, Gisle; Busch, Peter André: datamaskinens historie i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 3. mai 2022 fra https://snl.no/datamaskinens_historie
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Yngvar Nielsen
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Shyamal
    10. Ukjent / Norsk folkemuseum (CC BY-SA 3.0)
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
    14. Getty Images