Putinin propaganda

levittänyt propagandaa vakuuttaakseen venäläiset - ja muun maailman - siitä, että Ukrainaan oli välttämätöntä hyökätä vuonna 2022.

Accessibility icon Putinin propaganda

Onko sodassa mikään totta?

Voiko sodassa luottaa kehenkään? Tietääkö kukaan, mikä on totuus?

Ihmisten asenteisiin vaikuttamista kutsutaan propagandaksi. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, mikä on totta ja mikä ei.

Ordet propaganda skrevet med sort tekst mange ganger på hvite papirstrimler.
Ordet propaganda skrevet med sort tekst mange ganger på hvite papirstrimler.

Putinin propaganda

Venäjän presidentti Vladimir Putin on levittänyt propagandaa jo pitkään. Hän on yrittänyt vakuuttaa venäläisille – ja muulle maailmalle – että oli välttämätöntä hyökätä Ukrainaan vuonna 2022.

Portrett av Russlands president Vladimir Putin

Julma vastustaja

Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet länsieurooppalaiset tiedotusvälineet ovat verranneet Putinia – Adolf Hitlerin.

Ne ovat väittäneet, että hän on yksi maailman julmimmista ihmisistä. Siksi monet maat ovat tukeneet Ukrainaa taistelussa Putinia vastaan.

Natsismi Ukrainassa?

Putin on syyttänyt Ukrainan johtajia natseiksi. Hän haluaa venäläisten uskovan, että heidän pitäisi taistella natsismia vastaan Ukrainassa.

Natsit olivat venäläisten suurimpia vihollisia toisen maailmansodan aikaan.

Vahvat vaikutusvälineet

Ukrainan sodassa sekä Venäjä että Ukraina käyttävät vahvoja välineitä vaikuttaakseen omaan kansaansa ja muuhun maailmaan. 

Mutta miten Putin on käyttänyt propagandaa puolustaakseen hyökkäystä Ukrainaan?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Pitkään jatkunut propagandasota

Putin on harjoittanut propagandaa siitä lähtien, kun Ukrainasta tuli vapaa maa vuonna 1991. 

Putin väittää, että Itä-Ukraina kuuluu Venäjälle.

Suuri osa väestöstä on venäläisiä, ja Putin uskoo, että heitä vastaan on meneillään Ukrainan viranomaisten toteuttama kansanmurha.

Ukrainan viranomaiset sanovat, että tämä on valetta. Putin on käyttänyt tätä konfliktia syynä hyökätä Ukrainaan.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat taistelleet vakuuttaakseen ihmiset siitä, että heidän totuutensa on oikea. Tätä kutsutaan propagandasodaksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Silhuett av en soldat foran en murvegg med fargene til Russland og Ukraina.
Silhuett av en soldat foran en murvegg med fargene til Russland og Ukraina.

Venäjä liittää valtioita Ukrainassa

Vuonna 2014 propaganda muuttui sodaksi.

Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä ja otti sen hallintaansa Ukrainalta. Putin sanoi Krimin kuuluvan nyt Venäjälle.

Krim oli aiemmin osa Neuvostoliittoa, mutta vuonna 1954 niemimaa liitettiin Ukrainaan.

Kansanäänestys

Putin järjesti Krimillä kansanäänestyksen osoittaakseen, että sen kansa halusi tulla osaksi Venäjää. 

Reilusti yli 90 prosenttia Krimin kansasta äänesti sen puolesta, että Krimistä tulisi osa Venäjää. 

EU ja Yhdysvallat väittivät, että äänestys oli pätemätön, mutta eivät kyenneet estämään tapahtumia.

«Rauhanturvajoukot»

Vuonna 2022 Luhanskin ja Donetskin valtiot irtautuivat Itä-Ukrainasta. Kutsumme niitä irtautuneiksi valtioiksi. 

Putinin mukaan niistä piti tulla osa Venäjää. Niinpä hän astui paikalle niin sanotuilla rauhanturvajoukoilla suojellakseen kansalaisia ukrainalaisilta.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Tre stridsvogner kjører inn i en bygate med høye bygninger på hver side
Tre stridsvogner kjører inn i en bygate med høye bygninger på hver side

Kansalaisten tuki

Vladimir Putin on ollut Venäjän presidenttinä yli 20 vuotta. 

Kaikkina näinä vuosina hän on käyttänyt propagandaa osoittaakseen olevansa hyvä johtaja. On tärkeää, että kansa luottaa siihen, että hän toimii maan parhaaksi.

Putin syyttää Yhdysvaltoja

Ukrainan valtauksen jälkeen kaikki ulkomaiset tiedotusvälineet kiellettiin Venäjällä. Venäläiset sanomalehdet ja uutiskanavat saivat raportoida vain viranomaisten päätökset. Venäläisiin ei saanut vaikuttaa maan rajojen  ulkopuolelta. 

Venäjällä syytettiin Yhdysvaltoja Ukrainan konfliktista. 

Lännessä eli Euroopassa ja Yhdysvalloissa asia nähdään eri tavalla. He näkevät sen hyökkäyksenä toiseen maahan ja tällä maalla, Ukrainalla, on oikeus puolustaa itseään.

Uudet venäjän kielen opetussuunnitelmat

Keväällä 2022 venäjän kielen opiskelijat saivat uuden opetussuunnitelman. Siinä todetaan, että oppilaiden tulisi käydä viikoittain keskusteluja siitä, «mikä on tärkeää». 

Oppilaille kerrotaan, että Ukrainan sota on esimerkki Venäjän kansan todellisesta rakkaudesta. 

Todellisen isänmaanystävän pitäisi aina olla valmis kuolemaan maansa puolesta. Keskustelujen tarkoituksena on myös suojella venäläislapsia muiden maiden kielteisiltä vaikutuksilta.

Opettajat, jotka eivät noudata uutta opetussuunnitelmaa, ovat vaarassa joutua vankilaan ja menettää työpaikkansa.

– Tämä on puhdasta propagandaa”, sanoo venäläinen professori Inna Sangadzhieva. 

– Putin yrittää vaikuttaa lapsiin, jotta he uhraisivat kaiken kotimaansa puolesta. Lapset oppivat tämän jo varhaisina kouluvuosinaan.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Knyttneve malt i fargene til Russland slår en flat hånd malt med fargene til Ukraina.
Knyttneve malt i fargene til Russland slår en flat hånd malt med fargene til Ukraina.

Ei mitään pelättävää?

Välttääkseen sodan Putin esitti Ukrainalle monia vaatimuksia:

  • Hallituksen on hyväksyttävä Donetsk, Luhansk ja Krim Venäjän valtioiksi. 
  • Ukrainasta ei saa koskaan tulla Naton ja EU:n jäsentä. 
  • Ukrainan sotilaiden on pysyttävä poissa Venäjän vastaiselta rajalta.

Jos nämä vaatimukset täytettäisiin, Ukrainan kansalla ei olisi mitään pelättävää. 

Ukraina hylkäsi Venäjän vaatimukset ja 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Militært kjøretøy eksploderer på en gate.
Militært kjøretøy eksploderer på en gate.

Lähdekritiikki

Sanomalehdet ja tv-uutiset ovat täynnä kertomuksia sodista ja konflikteista. 

Jokaisen meistä on siksi mietittävä tarkkaan, mitä luemme ja kuulemme.

Meidän on esitettävä kolme kysymystä:

  • Kuka tätä kirjoittaa/puhuu = lähde?
  • Miksi he haluavat kertoa meille tämän?
  • Mistä tiedämme, että se, mitä he sanovat, on totta?

Kuka tahansa voi julkaista tietoja tai uutisia internetissä. Tämän vuoksi on vaikea tietää, mihin ja keneen voi luottaa. 

Olemmeko tarpeeksi perusteellisia ja luemmeko useita eri tietolähteitä verkossa? Vai luemmeko vain Facebookia, TikTokia tai muuta sosiaalista mediaa? Luemmeko verkkolehtiä useista eri maista vai luemmeko vain omasta maastamme? 

Jos olet epävarma, keskustele jonkun kanssa! Sitten voitte yhdessä arvioida, mitä jutussa sanotaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mobilskjerm der det står News Fake.
Mobilskjerm der det står News Fake.

Lähteet:

  • Thuesen, Nils Petter; Paulsen, Martin; Bukkvoll, Tor; Bosoni, Jørgen G.:
    Ukraina i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 5. april 2022 fra http://snl.no/Ukraina
  • Holm-Hansen, Jørn; Bukkvoll, Tor; Paulsen, Martin: Krim i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 5. april 2022 fra https://snl.no/Krim
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Getty Images
    2. www.kremlin.ru / Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images