Vapaus vai vankeus internetissä?

Vapaus vai vankeus netissä? Internet on nykyään arkipäivää useimmille ihmisille. Mutta kuka oikeastaan omistaa internetin, ja mitä tapahtuu jäljille, joita internetin käyttäjät jättävät jälkeensä? Onko internet avoin kaikille vai ohjaako joku sen käyttöä?

Accessibility icon Vapaus vai vankeus internetissä?

Kuka omistaa internetin?

Internet on kaikkialla. 

Useimmat meistä käyttävät sitä monta kertaa päivässä.

Selaamme nettiä, shoppailemme tai jaamme hauskoja kissavideoita.

Mutta kuka oikeastaan omistaa internetin? 

Entä kenelle kuuluu kaikki ne tiedot, jotka jäävät jäljelle käyttäjästä?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.

Mitä www tarkoittaa?

WWW tarkoittaa ”World Wide Webiä”. Se on internetin osa, joka mahdollistaa verkkosivujen käytön.

Verkkosivulle siirtymiseen tarvitaan selainohjelma. Suosittuja selaimia ovat Chrome, Edge, Safari, Opera ja Firefox.

Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.
Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.

Kukaan ei omista internetiä!

Kukaan ei omista koko internetiä. 

Suuret kaupalliset toimijat eli yhtiöt omistavat osia internetistä. Ne ansaitsevat rahaa sillä, että ihmiset käyttävät internetiä. 

Eri yhtiöt omistavat kotien langattomat verkot ja palvelimet,  joihin tallennetaan internetin käyttäjien tiedot.

Yleishyödylliset yhteisöt

Jos haluaa päästä tietylle verkkosivustolle, siihen tarvitaan sivuston tunnus.  Verkkotunnus koostuu pitkästä numeroiden sarjasta, jota kutsutaan IP-osoitteeksi.

Pitkä numerosarja on vaikea muistaa ja siksi sivustoilla on käytössä kirjaimista muodostuva verkkotunnus, kuten www.skolerom.no. 

On olemassa erilaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka huolehtivat internetin verkkotunnuksista.

Kuka tahansa voi kehittää palveluita nettiin. Ne voivat olla pelejä, kotisivuja tai sovelluksia. 

Näitä kehittävät eniten seuraavat viisi yhtiötä: Google (Alphabet), Facebook (Meta), Amazon, Apple ja Microsoft.

Olemme tulleet hyvin riippuvaisiksi internetistä. On vaikea kuvitella maailmaa ilman sitä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Hender holder en globus sammen.
Hender holder en globus sammen.

Kuka omistaa sinut internetissä?

Oletko käyttänyt Facebookia, Googlea, Instagramia, TikTokia tai muita ilmaisia palveluita internetissä?

Tiesitkö, että näiden palveluiden omistajat voivat tallentaa tietoja sinusta?

Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.
Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.

Google

Useimmat ihmiset käyttävät Googlea hakukoneena internetissä. Sen avulla löytyy valtavasti tietoa! 

Joka sekunti Googlella tehdään yli 100 000 hakua! 

Kun etsimme jotain, annamme samalla evästeitä (cookies). Ne ovat jälkiä, jotka näyttävät, millä sivustoilla olemme käyneet.

Jälkiä, jotka internetin käyttäjästä jää, käytetään mainonnan suuntaamiseen jokaiselle erikseen.

Kun olet etsinyt jotain, mikä kiinnostaa juuri sinua, tietokoneellesi ilmestyy melko nopeasti mainoksia samasta aiheesta.

Ilmaiset internet-palveluyhtiöt ansaitsevat paljon rahaa tällaisella mainonnalla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.

Meta

(aiemmin Facebook)

Facebookin ja Instagramin käyttäminen on ilmaista, mutta ehkä ei sittenkään. Joka kerta, kun käyttää Metan palveluita, antaa korvaukseksi omia tietojaan yhtiölle. 

Ohjelmien käyttäjien tietoja käytetään siihen, että lähetetään eri käyttäjille juuri heille suunnattuja mainoksia.

Henkilökohtaisia tietoja voidaan käyttää myös muilla tavoilla. 

Vuonna 2018 paljastettiin esimerkiksi, että sosiaalisesta mediasta saatuja tietoja käytettiin hyväksi niin, että niillä vaikutettiin äänestäjiin ennen Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleja.

Sosiaalisen median alustat, kuten TikTok ja Facebook, voivat myös levittää vihaa ja rasismia. 

Haitalliset tiedot voivat levitä koko maailmaan sekunneissa. Sillä tavalla voidaan kannustaa ihmisiä vahingoittamaan muita.

Facebook on saanut kritiikkiä siitä, että se ei ole tehnyt tarpeeksi poistaakseen vihapuhetta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil

Kapinat, taistelut ja sosiaalinen media

Nykyisin sodissa ja kapinoissa käytetään internetiä ja sosiaalista mediaa uudenlaisina aseina.

Netissä julkaistaan esimerkiksi videoita, joissa kehotetaan taistelemaan vihollista vastaan tai nousemaan kapinaan hallitusta vastaan.

Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.
Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.

Arabikevät

Tammikuussa 2011 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa järjestettiin suuria mielenosoituksia viranomaisia vastaan. 

Mielenosoitusten yhteinen nimitys oli “Arabikevät”. 

Sosiaalista mediaa käytettiin kokoamaan ihmisiä mielenosoituksiin ja levittämään tietoa niistä. 

Sillä tavalla tapahtumia oli helppo seurata myös ulkomailta.

Mielenosoitukset saivat aikaan sen, että muun muassa Egyptin ja Syyrian hallitukset sulkivat useita verkkosivustoja. Ne halusivat hallita sitä, mihin tietoihin kansalaiset pääsevät käsiksi.

📷 Aktivistit rakensivat väliaikaisia mediakeskuksia. Sinne he keräsivät kuvia ja videoita mielenosoituksista. Sitten he lataisvat ne verkkoon. Tässä kuvassa on mediakeskus.
.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt

Sensuroitu internet

Internet on kuin maailman suurin kirjasto. Sieltä löytyy tietoa aivan kaikista aiheista.

Kiinan ja Pohjois-Korean kaltaisissa maissa hallitus harjoittaa sensuuria. Se tarkoittaa sitä, että hallitus päättää, minkälaista tietoa kansalaiset saavat.

📷 Toimittajat ilman rajoja -järjestö on luonut “Minecraft”-peliin suuren kirjaston. Kirjaston kautta pääsee sensuroituun sisältöön kaikkialle maailmaan. Nyt tiedot ovat vapaasti kaikkien saatavilla, koska peliä voi pelata useimmissa maissa. Lue lisää osoitteessa uncensoredlibrary.com.
Oversiktsbilde av det usensorerte biblioteket i Minecraft

Kiinalainen palomuuri

Kiinassa luotiin 1990-luvun lopulla järjestelmä internetin valvomiseen ja sensurointiin.

Hallitus antoi sille nimeksi “Kultainen kilpi”.

Sen tarkoituksena on sensuroida internetin tietoja ja valvoa, mitä kansalaiset tekevät netissä.

Ihmiset antoivat sille nopeasti lempinimen “Kiinalainen palomuuri”.

Kiinassa internetin käyttäjiä voidaan rangaista. 

Pahimmassa tapauksessa ihmiset voivat joutua pidätetyiksi, jos he jakavat hallituksen mielestä kiellettyä tietoa.

Tässä on muutama esimerkki asioista, jotka Kiinan hallitus on sensuroinut

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av den kinesiske mur
Illustrasjon av den kinesiske mur

Nalle Puh

Nalle Puh on poistettu Kiinan internetistä. 

Syynä saattoi olla se, että jotkut vertasivat presidentti Xi Jinpingiä Nalle Puhiin.

Monet Kiinassa ovat eri mieltä maan johtajan kanssa. 

Pilailun vuoksi nettiin ladattiin kuvia hänestä ja Nalle Puhista. 

Kuvat levisivät internetissä, ja monet käyttivät niitä osoittaakseen vastustavansa Kiinan johtajaa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm

Covid-19-pandemia

Norjassa hallitus jakaa paljon tietoa pandemiasta. Kiinan hallitus jakaa vain vähän tietoa kansalleen.

Kinesere står med masker i kø for å handle
Kinesere står med masker i kø for å handle

Tiananmenin aukion protestit

4. kesäkuuta 1989 tuhannet kiinalaiset kokoontuivat “Taivaallisen rauhan aukiolle”. 

He osoittivat vastustavansa hallitusta. 

Armeija tappoi tuhansia ihmisiä ja vielä useampia haavoittui.

Internetissä on paljon tietoa tuosta tapahtumasta. Kiinassa siitä kerrotaan aivan eri tietoja kuin muualla maailmassa.

📷 “Tank man” -kuvan on ottanut Jeff Widener. Kuvasta on tullut kuuluisa kaikkialla maailmassa. Miksi niin on käynyt?
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.

Laajamittainen valvonta

Kiinassa ei valvota vain internetiä. Suurta osaa väestöstä valvotaan koko ajan ympäri vuorokauden. 

Jos joku tekee jotain laitonta, häntä voidaan rangaista. Tehokas rangaistus on kasvojentunnistus. Sitä käytetään “julkiseen häpäisyyn”.

Sääntöjä rikkoneen ihmisen kuva voidaan painaa julisteeseen tai julkaista sanomalehdessä

📷 Lukuisilla valvontalaitteilla varustettu lyhtypylväs Tiananmenissa.
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr

Edistys ja rajoitukset

Käytämme internetiä koko ajan, ja se mahdollistaa yhteydenpidon koko maailmaan helposti. 

Se edellyttää kuitenkin pääsyä nettiin. 

Valitettavasti teknologiaa voidaan myös käyttää väärin niiden hyödyksi, joilla on paljon valtaa.

Lähteet:

  • Øverby, Harald; Dvergsdal, Henrik: internett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 23. juni 2022 fra https://snl.no/internett

 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Ramy Raoof
    10. Unsencored library
    11. Michel Temer / ​​JD Hancock – YouTube
    12. Joshua Fernandez (Unsplash)
    13. NTB Scanpix / Jeff Widener
    14. Ed Johnson
    15. Getty Images