Ajatuseksperimentti:

Kuvittele mailman ilman öljyä!

Vuona 1859 Edwin Drake oli ensimäinen joka poras öljyä maasta. Siitä lähtiin mailma oon ollu täysin henkkaavainen öljystä jota löytyy sekä maapörästä ja merenpohjasta.

Yli biljuunaa (1000 000 000 000) tynnyriä öljyä oon nostettu maasta, mutta mitä jos mailmassa ei olis ennää öljyä jäljelä?

Oljeplattform i sjøen
Oljeplattform i sjøen

Polttoainet

1800-luvun lopussa tulthiin ensimäiset biilit joissa oon bensiinimotori. Siitä lähtiin olema käyttänheet upottoman monta liitteriä bensiiniä, diesieliä ja öljyä. 1900-luvun alussa sähköbiilit olthiin toelinen alternatiivi. Sata vuotta hiljemin sähköbiilistä oon tullu aleti tavalisemat.

  • Miksi monet ostavat vieläki bensiini- ja dieselikäyttösiä piiliä?
  • Mitä tapahtuis flyyitrafikille jos öljystä laitettu polttoainet loppuis?

 

En fyller bensin på bilen sin
En fyller bensin på bilen sin

Kuljetus

Lastibiilit, laivat ja flyyit frahtaavat ruokaa, vaattheita ja elektrisiä apparaattia ympäri mailmaa. Usheimat näistä kulkuneuvoista oon henkkaavaiset polttoainheesta jonka oon laitettu öljystä.

  • Miksi kuljetusala ei ala käyttämhään elektrisiä biiliä ja flyyiä?
en lastebil parkeringsplass
en lastebil parkeringsplass

Ökonomia

Hirmu monet ihmiset työtelevät öljyn parissa, ja ölyala oon yksi tärkeimistä tienastista monissa maissa.

Öljy oon tehny Norjasta yhen mailman rikkhaimista maista.

  • Mitä tapahtuis Norjan ökonomialle jos kukhaan ei ennää saattais työtelä öljyalala?
  • Miksi öljy saapi aikhaan konfliktia maitten välilä?
Flere stabler med mynter.
Flere stabler med mynter.

Työttömyys

Työttömyys olis valtavaa kaikkialla mailmassa jos öljy loppuis.

Hirmu monet työtelevät öljyrustingilla, bensiinin ja dieselin produksuunissa öljyraffinerissa, öljyrustingitten rakentamisessa, polttoainheitten kuljetuksessa tahi bensa-asemilla.

Yli 200 00 ihmistä työtelee ammatissa joka liittyy öljyalhaan Norjassa. Missä het työteltäis tämän sijasta?

En mann sitter utenfor jobben han akkurat har mistet
En mann sitter utenfor jobben han akkurat har mistet

Ruankaltiot

Sekä ruan produseeraajat ja myyjät oon täysin henkkaavaiset kulkuneuvoista jokka tarvittevat bensiiniä tahi dieseliä. Ei se ole monta traktoria tahi lastibiiliä jokka kulkevat sähkölä.

Miksi luulet ette ei?

  • Kunka henkkaavaiset olema ulkomaalaisista tavaroista?
  • Mitä ilman sie häytyisit pärjätä jos taravankuljetus ulkomailta heittäis toimimasta?
Tomme butikkhyller med kun noen pakker med kjøtt igjen
Tomme butikkhyller med kun noen pakker med kjøtt igjen

Voimankaltiot

Yhtä suuri kriisi olis jos met emmä löytäis ennää hiiltä. 40 prosenttia mailman sähköstä tullee hiilivoimaloista. Jos sähkönproduksuunia olis vähemän, niin sähkön hinnat noustais katthoon. Miksi niin?

  • Miltä arki näyttäis jos sinula olis sähköä vain muutama tiima päivässä?
  • Mitä sie prioriteeraisit?
En stor by uten lys
En stor by uten lys

Sähköbiilit

Suuren osan mailmasta oon rakenettu biiliä varten. Ilman öljyä olema henkkaavaiset siitä ette bensiinille ja dieselille löyethään alternatiivia. Yksi alternatiivista oon sähkö.

Kaikista Norjan 3 miljuunasta biilistä oon 600 000 elektriset.

  • Mitä luulet ette tarvithaan niin ette yhä useampi valittis ostaat elektrisen biilin?
  • Kunka kauvas tulevaisuutheen sinun mielestä met hääymä kattoat ennen ko bensiini- ja dieselikäyttösiä biiliä ei ennää ole?
El-biler lader
El-biler lader

Polttoainetta eli ruokaa?

 

Monet biilimotorit käyttävät ruokaöljyä maissista tahi rapsista. Tätä polttoainetta kuttuthaan HKÖ:ksi (hydratoitu kasviöljy), ja se oon muutamanlainen uusintuva dieseli. Sitä laitethaan kasvista.

Useat selskaapit Euroopassa kokoavat käytettyä ruokaöljyä restaurantista, suurköökistä ja kouluista polttoainheen laittamisheen.

  • Minkälaista hyötyä arvelet ette HKÖ:stä oon?
  • Oonko oikhein pittäät ruokaa polttoainheena?
En dame heller olje i stekepannen
En dame heller olje i stekepannen

Plastikki

Mailma oon joukon henkkaavainen plastikista, ja sitäki laitethaan itte asiassa öljystä.

Sikhuusit käyttävät hirmu paljon kamppheita jokka oon  laitettu plastikista. Pari esimerkkiä tästä oon kymmihanskat, metesiinit, vaseliini ja plastikkifrakit.

  • Sikhuusista vailuis paljon plastikkiproduktia jokka oon piossa tääpänä. Mitä seuraamuksia siitä olis?
  • Ajattele mitä kaikkea sie piät, jonka oon laitettu plastikista. Millä saattaisit korvata net?
To leger finner legemidler
To leger finner legemidler

Loppuvatko soat?

Viimiset suuret mailmansoat näytethiin ette taistelu resursista oon tärkeä. Sillon käythiin suuria taisteluja niin ette saatethiin turvata ittele muun myötä öljyä ja rautaa. Se oli mahotonta käyä sottaa ilman niitä.

Tääpänä oon monet maat täysin henkkaavaiset öljyn ja gassin myymisestä ja ostamisesta. Norja oon iso öljyn leverandööri. Suuria konfliktia saattaa syntyät jos näitten resursitten saatavuutta uhathaan.

  • Oonko yhä maholista käyä sottaa ilman öljyttä?
  • Miksi öljy oon niin tärkeää sotimisessa?
Kamuflasjefarget bakgrunn.
Kamuflasjefarget bakgrunn.

Mistä met elämä öljyn jälkhiin?

Ko Norja löysi öljyä Pohjaismereltä 1960-luvula, se muutti kaiken. Meistä tuli yksi mailman rikkhaimista maista, ja met olema selvinheet usheista ökonoomisista kriisistä, mutta mistä Norja ellää öljyn jälkhiin?

Usheita jännittäviä ratkasuja oon ehotettu. Jokku niistä oon myyä tuulisähköä ulkomaile, tahi produseerata elektristen biilitten batteria.

Kaltiot:

  • Gundersen, Nils; Lundberg, Nils H.; Norsk Oljemuseum: petroleum i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. januar 2022 fra https://snl.no/petroleum

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
Close Icon

Loading...