Ajatuseksperimentti:

Mitä jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa!

Kuvittele ette met täyttäisimmä Isotingan kaikila Norjan elläinlajiila!

Kuka olis silloin vallassa Norjassa?

To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.
To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.

Hyöntheiset hallitteevat

Hyöntheiset oon piian suuriin elläinjoukko maapallola.

Oon olemassa nuoin miljuuna erilaista lajjii. Tämä joukko oon kans Norjan suuriin.

Ihmiset minoriteettinna

Norjassa meilä oon 49 000 eri elläinlajjii ja ihminen oon pieniimitten joukkoin joukossa.

Vaikka met olisimma yhđistänheet voimat elläimiitten niin ko elkkiin, kalloin, linttuin ja käärmheitten kans, met emmä silti olis pääsheet Isotinkhaan.

Tarvithaan yli 4 prosenttii äänistä ette saađa paikan Isotingassa, ja met saisima vain 2 prosenttii!

Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.
Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.

Hyöntheiset majoriteettinna

Kasvit saatais 12 prosenttii ja sienet 18 prosenttii. Muut pienet lajit, niin ko etanat ja punkit, saatais 24 prosenttii.

Hyöntheiset oltais voittaajat 44 prosentilla.

Anne Sverdrup-Thygeson oon bioloogi joka studeeraa ellääviitä organismiita. Tästä hän oon luonu soman ajatuseksperimentin: Miltä näyttäis jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa?

Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.
Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.

Sienet ja hyöntheiset hallituksessa

Hyöntheiset ja sienet halluuvat usheita sammoi assiita. Siksi net perustettais niin sanotun koalisuunihallituksen. Se tarkoittaa ette net halluuvat työtelä yhđessä niitten erimielisyyksistä huolimatta. Net saatettais kans työtelä yhđessä kasviin, sammaliitten ja muitten pieniin organismiitten kans.

Isotingan enniinosa olis silloin rakastannu kosteita ja pimmeitä paikkoi. Het oltais varmasti kieltänheet kaikkiin puitten kaatamisen mettästä ja tehnheet kovasti töitä vanhoin mettiin suojelemisen etheen. Miljartit hyöntheiset ja sienet oltais saattanheet saađa sielä asumapaikan.

Maanpruuki muuttuis kans. Masiiniita olis vähemän, ja truiskukonstit kielettäis.

Mutta muutama laji kaivattais ihmissii hallituksheen. Torakat, banaanikärpäset, rotat, täit ja kotielläimet voivat hyvin ko ihmiset oon vallassa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
antmangfoldet
antmangfoldet

Vaikutus koko ökosysteemhiin

Ihminen oon minoriteettilaji. Siitä huolimatta met tehemä joka päivä suurii päätöksii Isotingassa. Meiđän päätökset vaikuttaavat meiđän ökosysteemin suuriimphiin joukkhoin.

Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.
Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.

Muutokset vaikuttaavat kaikkhiin

Kaikki luonon lajit oon tärkkeet ihmisen triivastumiselle ja pärjäämisele.

Hyöntheiset tuskin pystyttäis koskhaan hallittemhaan Isotinkkaa, mutta hallitteevat ihmiset häyttyyvät ottaat muitten lajjiin huomihoon. Silloin ei ennää ole vällii mihin parttiisseen met kuuluma.

Sko høyre venstre kvensk
Sko høyre venstre kvensk

Lähtheet:

  • Anne Sverdrup-Thygeson: Insektenes planet
    J.M. Stenersens forlag, 2018
  • Fjell og vidde, nr. 3 juni 2021;
    Stortingsvalget 2021: Menneskene under sperregrensen

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images