Ajatuseksperimentti:

Mitä jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa!

Saatamako jakkaat Isotingan paikat Norjan elläinlajiile?

Kuka päättäis silloin?

To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.
To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.

Hyöntheiset hallitteevat

Hyöntheiset oon mailman suuriin elläinjoukko.

Niitä oon nuoin miljuuna erilaista lajjii.

Ihmiset minoriteettinna

Norjassa meilä oon 49 000 eri elläinlajjii ja ihminen oon pieniimiitten joukkoin joukossa.

Vaikka met yhđistäisimä voimat elläimiitten niin ko elkkiin, kalloin, linttuin ja käärmheitten kans, met emmä silloinkhaan pääsis Isotinkhaan.

Tarvithaan yli 4 prosenttii äänistä ette saađa paikan Isotingassa, ja met saisima vain 2 prosenttii!

Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.
Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.

Hyöntheiset majoriteettinna

Kasvit saatais 12 prosenttii ja sienet 18 prosenttii. Muut pienet lajit, niin ko etanat ja punkit, saatais 24 prosenttii. Hyöntheiset oltais voittaajat 44 prosentilla.

Anne Sverdrup-Thygeson oon bioloogi joka studeeraa ellääviitä organismiita. Hän oon luonu soman ajatuseksperimentin tästä:

Miltä näyttäis jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa?

Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.
Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.

Sienet ja hyöntheiset hallituksessa

Hyöntheiset ja sienet halluuvat usheita sammoi assiita. Net perustettais koalisuunihallituksen. Se tarkoittaa ette net päätettäis assiista yhđessä.

Net saatettais työtelä kans kasviin, sammaliitten ja muitten pieniin organismiitten kans.

Isotingan enniinosa olis rakastannu kosteita ja pimmeitä paikkoi. Olis ollu luvatonta kaattaat kaikki mettiin puut. Vanhoissa mettissä miljartiila hyöntheisillä ja sienilä oon hyvä paikka elläät.

Maanpruukissa olis vähemän masiiniita, ja truiskukonstit kielettäis.

Mutta jokku elläimet kaivattais ihmissii.

Torakat, banaanikärpäset, rotat, täit ja kotielläimet voivat hyvin ko ihmiset oon vallassa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
antmangfoldet
antmangfoldet

Vaikutus koko ökosysteemhiin

Ihminen oon minoriteettilaji. Siitä huolimatta met päätämä suurten elläinjoukkoin puolesta. Kaikki mitä tehemä ja päätämä oon tärkkeetä luonon suuriimiitten elläinjoukkoin elämälle.

Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.
Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.

Muutokset vaikuttaavat kaikkhiin

Kaikki luonon kasvit ja elläimet oon tärkkeet ihmiset triivastumiselle ja pärjäämisele.

Hyöntheiset tuskin pystyttäis koskhaan johtamhaan Isotinkkaa, mutta johtaavat ihmiset häyttyyvät ottaat muitten lajjiin huomihoon. Muutoin met saatama tuhota luonon. Silloin ei ennää ole vällii mihin parttiisseen met kuuluma.

Sko høyre venstre kvensk
Sko høyre venstre kvensk

Lähtheet:

  • Anne Sverdrup-Thygeson: Insektenes planet
    J.M. Stenersens forlag, 2018
  • Fjell og vidde, nr. 3 juni 2021;
    Stortingsvalget 2021: Menneskene under sperregrensen

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images