EU – euroopan unioni

Miksi EU:n perustethiin, ja koska se tapattui? Alkhuun se oli rauhan prosekti Euroopassa, mutta hiljemin se oon kans kohđanu monet haastheet.

Accessibility icon EU – euroopan unioni

Sođasta rauhhaan

1. ja 2. mailmansođan jälkhiin oli Eurooppa raunioina usheitten sota- ja konfliktivuossiin tähđen. 

Vuona 1950 Franskan ulkoministeri, Robert Schuman, ehđotti ette perustettais liiton jota käskethiin Euroopan hiili- ja teräsunioniksi. Tarkoituksena oli ette maat tekis kaupalista ja ökonomista yhtheistyötä, sen sijhaan ette net sođittais toinen toista vasthaan. Sopimus astui voimhaan v. 1952, ja tämä oli alku sille minkä met tunnema tääpänä EU:na.

Ensimäiset maat jokka liitythiin unionhiin olthiin Tyskä, Franska, Italia, Belgia, Alankomaa ja Luxembourg.

Kullfabrikker
Kullfabrikker

EU:n nelje vaphautta

EU rakenttaa koko organisasuunin neljen vaphauđen pohjale. Nämät kirjoitethiin Roomatraktaatissa vuona 1957. Traktaatti oon sopimus, ja sen moolina oli varmistaat mahđolissiiman paljon vaphautta unionin sisälä.

EU:n nelje vaphautta oon …

  • … tienastiitten vapaa virtaaminen. Jos kommuuni aikkoo rakenttaat uuđen raatihuonheen, se häyttyy pittäät tarjouskilppailun. Silloin saattaavat kaikki EU:n rakenusselskaapit kilppaila sen rakentamisesta. Se joka anttaa parhaan tarjouksen, voittaa tarjouskilppailun.
  • … kapitaalin vapaa virtaaminen. Rahat saatethaan panna pankkhoon missä tahansa EU-maassa.
  • … tavaroitten vapaa virtaaminen. EU-maat saattaavat myyđä ittensä tavarat muile EU-maile ilman lisätullitta eli maksotta. 
  • … ihmisten vapaa virtaaminen. Kaikki EU:ssa saavat siirttyyt toisheen EU-maahan työtelemhään ja studeeraamhaan.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Containerskip
Containerskip

EU:n histooria

 

 

 

 

 

 

Laajeneminen ja funksuuni

Viimisten vuosikymmeniitten aikana oon EU:n jäsenmäärä kasunu. Unionila oon suuri vaikutus meiđän arkielämhään. EU reguleeraa meiđän ruokkaa, metisiiniitä, turvalisuutta ja tutkimusta. Samala EU:la oon ankarat vaatimukset maile jokka halluuvat jäseniksi. Yksi vaatimuksista oon se ette maa häyttyy olla demokraattinen. EU vaattii ette vaalit oon avvoimet, ja ette kansalaiset saavat pittäät ittensä äänioikkeutta. Siksi monet väittäävät ette EU oon ollu tärkkee demokratian eđeläkulkkiija Euroopassa.

Vuoesta 2020 asti EU:ssa oon ollu 27 jäsenmaata.

EU
EU

EU:n tärkkeimät institusuunit

Eurooppaparlamentti

 

EU:n kansalaiset äänestäävät parlamentthiin 705 poliittista representanttii. Heiđät jajethaan poliittisten suunthiin jälkhiin, eli ei nasunaaliteetin jälkhiin. EU-parlamentila oon eđesvastaus lainantamisesta ja rahhoin jakamisesta jäsenmaile. Se pittää kans huolen siitä ette net joila oon enniiten valttaa ei käytä sitä ittensä hyöđyksi. Siksi saatama melkhein sannoot ette parlamentila oon enniiten valttaa EU:ssa. Parlamentti sijattee Brysselissä, Belgiassa.

📷  Eurooppaparlamentti Brysselissä.

Eurooppakommisuuni

Kommisuunii johtaa presidentti, ja hänelä oon toimheenpanovalta unionissa. Tämä tarkoittaa sitä ette hän päättää kuinka unionii johđethaan. Istuuva presidentti oon tyskäläinen Ursula von der Leyen. Hän oon ollu presidentti vuođesta 2019 saakka. Kommisuuni pittää huolen siitä ette muut EU-maat nouđattaavat lakkii. Kommisuuni sijaittee Brysselissä, Belgiassa.

Ministeriraati

Raatin oon pantu kokhoon kansalisista ministeriistä jokka keskustelleevat erilaisten assiitten ympäri. Sinne saattaavat kokkoontuut esimerkiksi kaikki EU-maitten
finansiministerit ko het keskustelleevat ökonomian ympäri.

Euro
Vuona 2002 astui euro voimhaan muun myötä Tyskässä, Franskassa, Spaniassa, Italiassa, Belgiassa ja Alankomaassa. Euro oon yhtheinen valuutta jonka tarkoitus oon helpottaat kauppaa EU:n sisälä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
EU-parlamentet
EU-parlamentet

EU ja Norja

EU oon Norjan tärkkein kauppakumppani, mutta Norja ei ole EU:n jäsen. Norjan kansalaiset oon sanonheet “ei” jäsenyyđele kaksi kerttaa. Se tapattui kansanäänestyksissä vuosina 1972 ja 1994.

Kansanäänestyksissä oli organisasuuni Eurooppaliiket jäsenyyđen puolela ja Ei EU:le oli sitä vasthaan.

Vaikka Norjan kansalaiset äänestethiin EU:ta vasthaan, sai Norja kuitenki kauppasopimuksen EU:n kans. Sopimus jonka lyhenethään pukstaaviila EÖY (EØS-avtalen) anttaa Norjale pääsyn EU:n sisämarkkinoile. Tämän tähđen Norja häyttyy hyväksyyt osan EU:n laista vaikka met emmä istu Eurooppaparlamentissa. EÖY-sopimus ei koske Norjan maanpruuki-, fiksu- ja öljypolitikkii.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norge og EU flagg
Norge og EU flagg

Brexit

Iso-Britannia oon ollu EU:n jäsen kauvoin, mutta se oon ushein ollu eri mieltä siitä politikista jonka päätethään Brusselissa. Vuona 2016 Iso-Britannia piti kansanäänestyksen siitä “pysymäkö EU:n jäsenennä” vain “jätämäkö EU:n”. Brittiläiset äänestethiin EU:sta lähtemisen puolesta, mutta kesti hirmu kauvoin ennen ko se pääsi sopimuksheen EU:n kans siitä kuinka sen erottamisen tehtäis. Lopulta net päästhiin sopimuksheen januaarikuussa vuona 2021.

Brexit ballonger
Brexit ballonger

Iso-Britannian eroamista EU:sta oon käsketty Brexitiksi (johđettu sanoista ‘Britain’ ja ‘exit’). Se oon ollu kritiikkii sitä kohthaan kuinka Brexit tapattui. Kritiikin oon suunattu siihen ette organisasuunit jokka tujethiin Iso-Britannian eroamista EU:sta, fokuseerathiin pääassiilisesti maahanmuuttajapolitikkhiin. EU:sta lähtemisen haitoista puhuthiin vain vähän.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

EU:n haastheet

EU saapi ushein tunnustusta siitä ette se oon rakentannu rauhaa ja stabiliteettii Euroopassa. Siitä huolimatta oon EU:la ollu suurii haastheita.

 

Vuona 2008 oli finansikriisi usheissa EU-maissa. Sitä seuras korkkee työttömyys, ja rahan arvo laski. Usheet maat jouđuthiin lainaamhaan suuria summii siksi ette net saatais ittensä samfynnin toimimhaan. Kreikka oli yksi maista jokka tarvithiin appuu EU:lta.

Finansikriisin tähđen monet olthiin tytymättömät EU:hun. Pohjais-Euroopan maista tuntui ette net häyđythiin maksaat Etelä-Euroopan maitten vijoista. Etelä-Euroopan maat oli taas tytymättömät siihen ette net häyđythiin maksaat velat takaisin EU:le.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Myntstabel
Myntstabel

Rauha ja demokratia

Vuona 2012 sai EU tunnustusta työstä rauhan ja demokraatilisen eđistyksen etheen Euroopassa, ja se sai Nobelin rauhanpalkinon.

EU sai tunnustusta Franskan ja Tyskän sovinosta toisen mailmansođan jälkhiin.

1980-luvula EU teki työtä Kreikan, Portugalin ja Spaanian demokratiseeringin etheen. Berliinin muurin kaatuminen 1990-luvun alussa tarjos uuđet maholisuuđet usheile Öystä-Euroopan maile liittyyt EU:hun.

Öystä-Euroopan ja Vesta-Euroopan kahtiajako oon tääpänä vähemän näkkyyvä ko ennen. Demokratia oon vahvistunnu usheissa maissa, ja usheet kansaliset konfliktit oon päätynheet.

EU oon kans ihmisoikkeuđen eđeläkulkkiija kaikkialla Euroopassa.

Berlinmuren
Berlinmuren

EU ja covid-19

EU:la ei ole ollu kevvee finansikriisin, Brexitin ja globaalin pandemian kans. Covid-19-pandemian aikana EU freistas auttaat kaikkii jäsenmaita ja varmisti vaksiinit ittelensä. Tämä sopimus jällää kans Norjaa.

Covidvaksine i EU
Covidvaksine i EU

Tie etheenkäsin

EU oon hyväksynny prosektin “Green Deal” jonka avula se saattais päästä pandemian jälkheisestä kriisistä. Sopimuksen moolina oon tehđä EU:sta kestäävämmän ja miljööystävällisemmän.

Norjassa EU-debatin oon jätetty ođottamhaan, mutta tulleevaisuuđessa piđethään sikkaristi uussii kansanäänestyksii EU-jäsenyyđestä.

Green Deal
Green Deal

Kalttiit:

  • Claes, Dag Harald; Hveem, Helge; Tranøy, Bent Sofus:
    Global økonomi, krise og politisk styring (2012)
    Oslo. Universitetsforlaget.