Vanhanorjalainen joulunvietto
Joulunvietto alkoi Norjassa kauan ennen ko Jeesus syntyi. Tutkijat ja histoorikkerit ei tiiä varmasti koska joulua alethiin viettämhään, mutta met tiiämä ette sitä vietethiin novemperikuun ja januaarikuun välissä. Vanhanorjalaista joulua kuttuthiin nimelä jól tahi jólablót. Feiraamista kuttuthiin kans keskitalvenfästiksi.
Viikingiile jólablót oli fästi jota het toesti ootethiin. Kovan fyysisen työn, kylmät ja vetoset talot ja pimeät illat palkittais viimen fästilä. Enniimiile tämä meinas niestafästiä missä perheet ja krannit tulthiin myötä sen ruvan ja öölin kans mitä heilä oli.
⬅ Håkon Hyvä juleblótissä Mæressä, maalanu Peter-Nicolai Arbo.
1 / 2
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Uhreja jumalille
Jólablót oli uhrifästi. Se meinaa sitä ette sillon uhrathiin jumalille Odin, Tor ja Frøy. Njord-jumalaa kunnioitethiin kans ushein. Yksi rituaalista oli ette uhrathiin elläimiä jumalille. Jumalapatthaat voielthiin elläimen verelä ja lihan syöthiin.
Ennen ko hamphaat saatethiin iskeät lihhaan piti ruvan siunata. Yksi elläimistä jonka slaktathiin, oli sika, Frøyn pyhä elläin.
Ønsker du å lese hele artikkelen?
Ved å logge inn får du full tilgang til artikkelen, samt Lærerrommet med engasjerende læringsstier og oppgaver du kan bruke i undervisningen.
Logg inn med Feide
Ønsker du å prøve ut fullversjonen av Skolerom?
Kontakt oss her!
