Maanpruukirevolusuuni
Kokkoojista puuniksi - opi enämen meiđän modernin sivilisasuunin juurista.
Nomaadielämästä fastaksi asumasijaksi
11 000-12 000 vuotta aikkaa ihmiset muutethiin ittensä elämäntappoi ko het rakenethiin ensimäiset fastat asumasijat ja ruvethiin puuniksi. Siihen loppui nomaadielämä – loputtomat jutamiset elävätokkiin pörässä. Het rakenethiin huonheita, ja yhtheiskunttii alethiin syntymhään niitten kasviin ympärille joita ihmiset olthiin oppinheet viljelemhään.
Mesolithic man, gathering around fire in family groups and building dwellings
Heđelmällinen puolikuu
Ensimäiset maanpruukit synnythiin luultavasti nuoin 9000 vuotta aikkaa alassa jota käskethään Heđelmälliseksi puolikuuksi – nykyjään tässä alassa oon Etelä-Irak, Syria, Libanon, Jordan, Israel ja Pohjais-Egypti.
Sielä satoi paljon vettä ja maa oli heđelmällistä. Sen tähđen paikka oli oivalinen ruvan viljelemiselle ja elläimiitten kasvattamiselle. Ensimäisen kirjakielen lisäksi alassa kehitethiin kans ratthaan, rahat, astronomian ja usheita muita keksinttöi jokka oon muuttanheet mailmaa.
Kart over Den fruktbare halvmåne i Babylonia.
Maanpruukin keksithiin usheissa paikoissa
Tutkimusten jälkhiin ensimäiset puunat ei olheet sukkuu toinen toisele, eli maanpruukin keksithiin tođennäköisesti monheen kerthaan ja eri paikoissa. Tuhanssiitten vuossiin aikana puunat juđethiin ja evitethiin tiettoo ja työkallui suurheen oshaan Vesta- ja Etelä-Aasiasta, Pohjais-Aafrikasta ja Euroopasta.
Hieroglyf av Egyptiske bønder
Miksi nomaadielämästä siirythiin maanpruukhiin?
Tästä oon usheita teorioita.
- Lissäintynny kilppailu ruvasta johti siihen ette uussii ruvanlähtheitä tarvithiin.
- Kliimamuutokset viimi jääkauđen loppupuolela nuoin 14 000 vuotta aikkaa.
- Ihmisestä tuli älykkhäämpi
Tähän oon tođennäköisesti ollu erilaissii syitä eri puolila mailmaa.
- Maanpruuki teki ruvan saamisen varmemaksi, ja väki kasus noppeesti.
- Ihmiset saatethiin jakkaat työtehtävii ja saathiin tillaa tehđä muita assiita niin kotaiđetta, keramikkiproduksuunii ja muita käsitöitä.
1 / 2
Landbruk
Elämänolloin ja ijän muuttuminen
Luurankkoin ja hamphaitten tutkimukset näyttäävät kans ette het jokka asuthiin maanpruukiyhtheiskunnissa elethiin lyhyvemphään ja olthiin usheemasti aliravitummat ko jääkärit ja kokkoojat. Syynä tähän oli se ette puunat syöthiin yksipuolisemppaa ruokkaa. Tutkiijat havaithiin kans ette puuniin luut pikku hiljaa korrainuthiin ja ette heiltä katkes helpomasti luita ko jääkäriiltä ja kokkoojilta jokka olthiin yhtä vahvaluiset ko nykyaijan orangutangit.
Syynä oli luultavasti se ette puunat elethiin rauhalisemppaa elämää eikä ennää vajeltanheet ruvan pörässä. Ihmiset asuthiin nyt tihheemästi toinen toisen ja ittensä kotielläimiitten kans, ja tauđit levithiin helpomasti sekä ihmisten välilä ette ihmisten ja elläimiitten välilä. Bakteerit triivastuthiin ja eđistythiin etheekäsin minkä takia ihmiset kuolthiin sen sijhaan ette het tyhä sairastuthiin ja sen jälkhiin tulthiin tervheiksi. Sairauđen riskistä huolimatta ihmiset olthiin henkkaavaiset ittensä elläimistä. Nethän olthiin lihan ja maiđon lähđet, ja lisäksi niistä saathiin vuottii ja villoi joita saatethiin pittäät ko laitethiin vaattheita.
1 / 2
Neolittiske verktøy og våpen
Elläimiittenpito tehosti maanpruukkii
Ensimäiset kotielläimet siitethiin villiistä elävistä joita kivikauđen ihmiset pyyđethiin. Sijat oon villisijan jälkeläiset, ja keiturit persiläisen vaarakeiturin jälkeläissii. Kiini jääkäri- ja kokkooja-aijasta saakka oon ihmisillä ollu koirii myötä jahtikumppaninna, ja nyt koirasta tuli paimen ja se vahti elävätokkii. Vähitellen alethiin pitämhään karjaa – piian ensiksi uhriskenkkinä ja fästiruokana, mutta aijan myöten härät kiinittethiin pluukhaan ja niitä alethiin pitämhään veto- ja työelläiminnä. Sonttaa piđethiin höystönä ja polttoainheena.
Farming and farmers in antique Rome
Hyötykasviin kasvattaminen
Elläimiittenpiđon lisäksi kivikauđen puunat kasvatethiin hyötykasvii. Het korjathiin maata, kylväthiin ja kovothiin sađon ko se oli kypsy. Ohra ja speltti oli ensimäiset jyväsortit joita kasvatethiin Heđelmällisessä puolikuussa. Hiljemin alethiin kasvattamhaan hernheitä, linssii ja pellavasiemenii kans. Pellavakasvin fiiberiitä piđethiin kankhaan kutomisheen. Aijan myöten hyötykasvit kasuthiin suuremiksi. Esimerkiksi maissinjyvät oon nykyjään 15 kerttaa suuremppii ko villimaissi sillä ko puunat oon tietoisesti valinheet korjata siemeniitä suuriimista kasviista.
Tørket lin i en kurv
Uussiin ammatiitten tarvet kassuu
Siitä huolimatta ette väkiluku oli silloin pieni verrattunna tämänpäivän väkilukhuun, uhkas nälänhätä puunayhtheiskunttii jatkuuvasti. Het olthiin virkut tekemhään työtä ja kokkoomhaan ruokavarat, ja niin het turvathiin henkhiinjäämisen. Täyđet ruokavarat annethiin tillaa vielä usheemalle ihmiselle, ja uussii ammattii syntyi – muun myötä lahtariita ja työkaluseppii. Lopulta tarvithiin kans sotilhaita jokka saatethiin puolustaat ommii maa-alloi vierolaissii vasthaan jokka freistathiin varastaat rikkhauksii. Ihmiset pykäthiin kans pyhhii paikkoi missä het saatethiin rukkoila sađetta ja hyvvii sattoi jumalilta, ja pappiin rollista tuli jatkuuvasti tärkkeempi.
Smed i arbeid
Klassiyhtheiskunta
Miehilä oli ushein nämät tärkkeet rollit yhtheiskunnassa, ja miesten ja vaimoin ja rikkhaitten ja köyhiin väliset erot kasuthiin. Puunat ja käsityöläiset produseerathiin ruokkaa ja palveluksii joista yhtheiskunta oli henkkaavainen, mutta het olthiin yhtäkkii sosiaalisen hierarkian pohjala sillä ko rikkhaat kontrolleerathiin jyvävarat. Tämä kehitys joka tapattui ensimäisissä yhtheiskunnissa, oon suorhaan vaikuttannu meiđän tääpälisheen elämhään.
Gullkiste
Jyväproduksuuni
Jyvät oon olheet tärkkee ruokatavara usheissa kulttuuriissa ympäri mailmaa tuhanssiitten vuossiin aikana.
Kylväminen
Ko maan oli korjattu valmhiiksi, jyvät kylväthiin. Puunat valithiin luultavasti suuriimat jyvät siemeniksi ette het saathiin suuremat sađot.
Jauhaminen
Jyvät laitethiin kivele jossa oli kuoppa, ja net murskathiin jauhoksi pyöreelä kivelä. Tätä käskethään käsimyllyksi.
Puiminen
Jyvät hakathiin ja viskathiin ilmhaan ko eroitethiin jyvät tähkästä. Tätä käskethään puimiseksi.
Korjuu
Sađon niitethiin vikattheela ennen ko jyvät puđothiin maahan. Vikattheen oli tehty flinttikivilevyistä jokka oli laskettu ja kiinitetty puisheen hontaakhiin.
Kyntäminen
Ensimäiset puunat piđethiin keppii ko het kaivethiin maata, mutta työ keveni paljonki ko pluukan keksithiin.
1 / 3
Illustrasjon om kornproduksjon
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Alamy
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Ukjent
-
