Maanpruukirevolusuuni
Kokkoojista puuniksi - opi enämen meiđän modernin sivilisasuunin juurista.
Nomaadielämästä fastaksi asumasijaksi
11 000-12 000 vuotta aikkaa ihmiset muutethiin ittensä elämäntappoi ko het rakenethiin ensimäiset fastat asumasijat ja ruvethiin puuniksi. Siihen loppui nomaadielämä – loputtomat jutamiset elävätokkiin pörässä. Het rakenethiin huonheita, ja yhtheiskunttii syntyi niitten kasviin ympärille joita ihmiset olthiin oppinheet viljelemhään.
Mesolithic man, gathering around fire in family groups and building dwellings
Heđelmällinen puolikuu
Ensimäiset maanpruukit synnythiin luultavasti nuoin 9000 vuotta aikkaa alassa jota käskethään Heđelmälliseksi puolikuuksi – tääpänä tässä alassa oon Etelä-Irak, Syria, Libanon, Jordan, Israel ja Pohjais-Egypti.
Sielä satoi paljon vettä ja maa oli heđelmällistä, joka teki mahđoliseksi viljelä ruokkaa ja kasvattaat elläimiitä. Ensimäisen kirjakielen lisäksi alassa kehitethiin kans ratthaan, rahat, astronomian ja usheita muita keksinttöi jokka oon muuttanheet mailmaa.
Kart over Den fruktbare halvmåne i Babylonia.
Maanpruukin keksithiin usheissa paikoissa
Tutkimusten jälkhiin ensimäiset puunat ei olheet sukkuu toinen toisele, eli maanpruukin keksithiin tođennäköisesti monheen kerthaan ja eri paikoissa. Tuhanssiitten vuossiin aikana puunat juđethiin ja levitethiin tiettoo ja työkallui suurheen oshaan Vesta- ja Etelä-Aasiasta, Pohjais-Aafrikasta ja Euroopasta.
Hieroglyf av Egyptiske bønder
Miksi nomaadielämästä siirythiin maanpruukhiin?
Tästä oon usheita teorioita.
- Lissäintynny kilppailu ruvasta johti siihen ette uussii ruvanlähtheitä tarvithiin.
- Kliimamuutokset viimi jääkauen loppupuolela nuoin 14 000 vuotta aikkaa.
- Ihmisestä tuli älykkhäämpi
Tähän oon tođennäköisesti ollu erilaissii syitä eri puolila mailmaa.
- Maanpruuki teki ruvan saamisen varmemaksi, ja väki kasus noppeesti.
- Ihmiset saatethiin jakkaat työtehtävii ja saathiin tillaa tehđä muita assiita niin ko taiđetta, keramikkiproduksuunii ja muita käsitöitä.
1 / 2
Landbruk
Elämänolloin ja ijän muuttuminen
Luurankkoin ja hamphaitten tutkimukset näyttäävät kans ette het jokka asuthiin maanpruukiyhtheiskunnissa elethiin lyhyvemphään ko jääkärit ja kokkoojat. Syynä tähän oli se ette puunat syöthiin yksipuolisemppaa ruokkaa. Tutkiijat löyđethiin kans ulos ette puuniin luut pikku hiljaa korrainuthiin ja ette heiltä katkes helpomasti luita ko jääkäriiltä ja kokkoojilta jokka olthiin yhtä vahvaluiset ko nykyaijan orangutangit.
Syynä tähän oli piian se ette puunat elethiin rauhalisemppaa elämää eikä ennää vajeltanheet ruvan pörässä. Ihmiset asuthiin nyt tihheemästi toinen toisen ja ittensä kotielläimiin kans, ja tauđit levithiin helpomasti sekä ihmisten välilä ette ihmisten ja elläimiitten välilä. Bakteerit triivastuthiin ja eđistythiin etheekäsin minkä takia ihmiset kuolthiin sen sijhaan ette het tyhä sairastuthiin ja sen jälkhiin tulthiin tervheiksi. Sairauđen riskistä huolimatta ihmiset olthiin henkkaavaiset ittensä elläimistä. Nethän olthiin lihan ja maiđon lähđet, ja lisäksi niistä saathiin vuottii ja villoi joita saatethiin pittäät ko laitethiin vaattheita.
1 / 2
Neolittiske verktøy og våpen
Elläimiittenpito tehosti maanpruukkii
Ensimäiset kotielläimet siitethiin villiistä elävistä joita kivikauđen ihmiset pyyđethiin. Sijat oon villisijan jälkeläiset, ja keiturit persiläisen vaarakeiturin. Kiini jääkäri- ja kokkooja-aijasta saakka oon ihmisillä ollu koirii myötä jahtikumppaninna, ja nyt koirasta tuli paimen ja se vahti elävätokkii.
Vähitellen alethiin pitämhään härkkii ja lehmii. Ensiksi niitä piđethiin piian uhriskenkkinä ja fästiruokana, mutta aijan myöten härät kiinittethiin pluukhaan ja niitä alethiin pitämhään veto- ja työelläiminnä. Sonttaa piđethiin höystönä ja polttoainheena.
Farming and farmers in antique Rome
Hyötykasviin kasvattaminen
Elläimiittenpiđon lisäksi kivikauđen puunat kasvatethiin kasvii ruvaksi ja muuta pittoo varten. Het korjathiin maata, kylväthiin ja kovothiin sađon ko se oli kypsy. Ohra ja speltti oli ensimäiset jyväsortit joita kasvatethiin Heđelmällisessä puolikuussa. Hiljemin alethiin kasvattamhaan hernheitä, linssii ja pellavasiemenii kans. Pellavakasvin fiiberiitä piđethiin vaattheitten tekemisheen. Aijan myöten hyötykasvit kasuthiin suuremiksi. Esimerkiksi maissinjyvät oon nykyjään 15 kerttaa suuremppii ko villimaissi siksi ko puunat oon tietoisesti valinheet korjata siemeniitä suuriimista kasviista.
Tørket lin i en kurv
Uuđet ammatit synttyyvät
Vaikka maapallola ei ollu niin paljon ihmissii siihen aikhaan, ruokkaa oli ushein vaanasti.
Ihmiset olthiin virkut tekemhään työtä ja kokkoomhaan ruokavarat niin ette ruokkaa oli nokko kaikile. Ko varat oli täytetty, usheempi ihminen pärjäs hengen. Silloin syntyi uussii ammattiita niin ko lahtariita ja työkalluseppii. Lopulta kylät tarvithiin sotilhaita jokka saatethiin suojela ommii maa-alloi niitä vierolaissii vasthaan jokka freistathiin varastaat ruokkaa ja muita assiita.
Ihmiset pykäthiin kans pyhhii paikkoi niin ette het saatethiin rukkoila sađetta ja hyvvii sattoi jumalilta. Näin pappiin rollista tuli jatkuuvasti tärkkeempi. |
Smed i arbeid
Klassiyhtheiskunta
Miehilä oli ushein nämät tärkkeet rollit yhtheiskunnassa, ja erot miesten ja vaimoin välilä kasuthiin.
Puunat ja käsityöläiset produseerathiin ruokkaa ja palveluksii joista yhtheiskunta oli henkkaavainen, mutta het olthiin yhtäkkii sosiaalisen hierarkian pohjala sillä ko rikkhaat kontrolleerathiin jyvävarat. Tämä kehitys joka tapattui ensimäisissä yhtheiskunnissa oon vaikuttannu meiđän tääpälisheen elämhään.
Gullkiste
Jyväproduksuuni
Jyvät oon olheet tärkkee ruokatavara usheissa kulttuuriissa ympäri mailmaa tuhanssiitten vuossiin aikana.
Kylväminen
Ko maan oli korjattu valmhiiksi, jyvät kylväthiin. Puunat valithiin luultavasti suuriimat jyvät siemeniksi ette het saathiin suuremat sađot.
Jauhaminen
Jyvät laitethiin kivele jossa oli kuoppa, ja net murskathiin jauhoksi pyöreelä kivelä. Tätä käskethään käsimyllyksi.
Puiminen
Jyvät hakathiin ja viskathiin ilmhaan ko eroitethiin jyvät tähkästä. Tätä käskethään puimiseks
Korjuu
Sađon niitethiin vikattheela ennen ko jyvät puđothiin maahan. Vikattheen oli tehty flinttikivilevyistä jokka oli laskettu ja kiinitetty puisheen hontaakhiin.
Kyntäminen
Ensimäiset puunat piđethiin keppii ko het kaivethiin maata, mutta työ keveni paljonki ko pluukan keksithiin.
1 / 3
Illustrasjon om kornproduksjon
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Alamy
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Ukjent
-
