Mitä biiliile tapattuu ko net kuoleevat?

Katto ympärillesti klassilomassa. Näjetkö jotaki jonka oon tehty metallista? Piian sinun pultin jalat oon metallii? Tahi toolinjalat? Oonko klassiloman oven hontaakit metallii? Tämä metalli oon piian vanhaasta biilistä. Nyt met näytämä sinule kuinka metalli vanhoista biiliistä saattaa tulla uusiksi assiiksi ja miksi se oon tärkkeetä kierättäät kaseeratut biilit.

Et klasserom der vi ser bena til n oen elever og stolene de sitter på.
Et klasserom der vi ser bena til n oen elever og stolene de sitter på.

Ko biiliistä tullee kelvottomat

Ko meän biilit menneevät pilale, net pittää kierättäät. Norjassa meilä oon reekelit siitä ette kaikki kaseeratut biilit häyđythään kierättäät. EU ja Kliima- ja miljöödepartementti oon päättänheet tämän. Het jokka laittaavat biilii biiliprodusentit, häyttyyvät nouđattaat näitä reekeliitä niin ette het saavat luvan myyđä heiđän biilii Norjassa.

Luje lissää EU:sta
Parkeringsplass med veldig mange biler sett ovenfra.
Parkeringsplass med veldig mange biler sett ovenfra.

Miksi kierätämmä biilii?

Eikö biilit saata tyhä ruostuut pois, vai mitä? Näin yksinkertaista se ei kuitenkhaan ole. Maapallon resursit oon näjet rajaliset, ja siksi met häyđymä pittäät uuđesti niitä materiaalii joita met piđämä. Biilissä oon paljon rauttaa, terästä ja alumiinii. Näitä metalliita saattaa helposti pittäät uuđesti. Tääpänä melkhein kaikesta metallista jonka saama norjalaisten hylätyistä biiliistä, tehđhään uussii tavaroita. Ko vanhoista materiaaliista tehđhään uussii tavaroita, niistä tullee osa niin sanottuu sirkulääriökonomiaa.

Sirkulääriökonomia

Sirkulääriökonomia tarkoittaa sitä ette tavarat jokka met laitama, häyttyyvät olla kestäävät, ja ette met korjaama niitä tahi ette piđämä niitä uuđesti. Ko biilit ei ennää ole ajamakelpoiset, niitten ossii saatethaan pittäät uussiin tavaroitten luomisheen. Silloin säästämä maapallon resurssiita. Aivan päinvastoin ko se ette biilit tyhä ruostuttais pois.

YK:n kantamavoimamoolit

Ko met piđämä materiaalii uuđesti, niin met säästämä luononvarroi tulleeviile sukupolvile. Se vähenttää ryötyttämistä ja säilyttää lajjiin monipuolisuutta luonossa. Sirkulääriökonomia oon siksi tärkkee niin ette sautamma YK:n kantamavoimamoolit.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bil som står og ruster bort i skogen.
Bil som står og ruster bort i skogen.

Vähäsen niin ko flaskuin panttaaminen

Norja päätti vuona 1978 ette kaikki vanhaat hylätyt biilit kovothaan pois. Usheita biilii oli jätetty luonthoon ruostumhaan. Sen tähđen Norja asetti romupantin. Tämä toimii vähäsen niin ko flaskuin panttaaminen, eli ko jotaki vieđhään kierätyksheen, siitä saapi rahhaa takaisin. Romupantti, joka silloin oli 450 kruunuu, sai monet leveeraamhaan oman biilin kierätyksheen. Vuona 2022 kaikki saavat 3000 kruunuu ko leveeraavat oman lopphuunpiđetyn biilin kierätyksheen.

Miljuunii biilii

Joka vuosi kovothaan nuoin 140 000 romubiilii. Norjassa oon kovottu yli kolme miljuunaa ruostunutta, vanhaata romubiilii alkkain vuođesta 1996! Met olema mailmanmestarit panttaamhaan flaskui. Piian meistä saattaa tulla mailman parhaat biiliin kierättämisessä kans?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Biilitoimihaara otti vastuun!

Norjan biilitoimihaara häytyi tehđä jotaki smarttii, niin ette meistä tulis oikhein hyvät kierättämhään biilii. Vuona 2007 het perustethiin Autoretur AS:n johon biilii saatethaan leveerata kierätettäviksi. Biilitoimihaara oon velvoitettu kierättämhään vähhiinthään 95 prosenttii jokhaisesta biilistä. Autoretur oon onnistunnu kierättämhään yli 97 prosenttii! Näin se pittäät huolen siitä ette miljöövaaralista jätettä hantteerathaan kliimaystävällisesti. Raaka-ainheista tehđhään uussii produktiita, ja tämä suojelee maapallon luononresurssiita.

Biiliinhakkaamot hajoittaavat biilit oshiin

Ympäri koko maan oon paikkoi jokka vasthaanottaavat lopphuunkulunheita biilii. Näitä paikkoi käskethään ushein biiliinhakkaamoiksi tahi biiliinkokkoomapaikoiksi (PKP). Niitä oon yli 140 Norjassa. Het jokka työteleevät sielä, oon mekaanikkerit, lastibiilinkuljettaajat ja kaivamamasiininkuljettaajat.

Vaaraliset jätökset poistethaan

PKP:t (biiliinkokkoomapaikat) poistaavat biiliistä kaikki vaaraliset jätökset: batterit, öljyt, prämssiainheen, bensiinin, dieselin, spyyläriainheen ja airconditionainheen. Kaikki tämä saattaa tehđä suurta vahinkkoo luonole jos se tyhä huilaa ulos metthään. Joissaki paikoissa biiliistä purethaan käyttökelpoissii ossii, ja niitä myyđhään käytettyinä biilinosina.

Biilinrenkhaista räjhäätysmatoiksi

PKP:t poistaavat kans batterit sähköbiiliistä ja hybriidibiiliistä. Net poistaavat kans renkhaat kaikista biiliistä. Kummirenkhaat kierätethään erilänsä. Joistaki kummin osista tehđhään räjättysmattoi.  Niitä pieđethään muun myötä silloin ko rakenethaan uussii teitä ja osan vaarasta pittää räjhäyttäät pois. Silloin matot laitethaan räjhäyttämispaikan pääle niin ette irtonaiset kivet ei levvii ympärins. Mihin muuhun vanhoi biilinrenkhaita saatethaan pittäät?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Store mengder bildekk som ses ovenfra.
Store mengder bildekk som ses ovenfra.

Biilit murskathaan!

Ko kaikki biilin vaaraliset ja myrkyliset assiit oon poistettu, biilin litistethään ja lähätethään lastibiililä hajoituslaitoksheen. Täälä litistetyn biilin laitethaan liukumahihnale. Ko biili oon liukumahihnala, sen revithään kappalheiksi aina pienemiksi ja pienemiksi osiksi – fragmentiiksi. Osat sortteerathaan, ja niitä saatethaan pittäät ko laitethaan uussiintinkkoi. Jokku fragmentit oon tyhä muutaman millimeetterin kokoiset.

Biilistä metallitomuksi

Tässä filmissä met näjemä biilin koko matkan alusta lopphuun hajoituslaitoksessa. Hajoituslaitoksella oon monta myllyy jokka katkaiseevat ja reppiivät biilin pienemiksi ja pienemiksi osiksi. Lopulta oon tyhä pikkuossii ja metallitommuu jäljelä.

Käytetystä metallista luođhaan uussii tavaroita

Kaikki metallit louhithaan kruuvista jokka oon syvälä maan alla tahi vaaran sisäsälä. Tämmöiset kruuvat vaattiivat paljon energiaa ja laskeevat ulos vaaralissii miljöögassii. Metallit joita met piđämä uussiin tavaroitten luomisheen, häyđythään ushein sekoittaat muitten ainheitten kans. Tätä käskethään metalliseokseksi eli lejeeringiksi. Met lejeeraama metallit niin ette net toimiivat halutulla laila. Toisin sannoin met annama metalliile oikkeet ominaisuuđet.

Romumetalli oon jo lejeerattu

Ko met joka taphauksessa häyđymä lejeerata metallii niin ette met saatama pittäät sitä, oon se parempi miljööle ette met piđämä romumetallii. Sen metallin oon jo lejeerattu, eikä uutta metallii tarvitte jatkuuvasti louhiit. Usheimat jokka valavat assiita metallhiin, ostaavat metallii niin ette het saattaavat produseerata jotaki uutta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oversiktsbilde av en gruve i goldt landskap.
Oversiktsbilde av en gruve i goldt landskap.

Huilaava metalli anttaa uutta elämää

Katto vielä kerran sinun pultin alle. Katto kirjoituspöyđän jalkkoi tahi metallii toolin alla. Net oon valettu valamossa ja aivan sikkaristi tehty romumetallista. Valamossa tehđhään tavaroita sulatetusta ja huilaavasta metallista. Tämmöissii valamoita oon olemassa kaikkialla mailmassa, ja Norjassaki niitä oon joukon paljon.

Alumiinivalamot pittäävät romubiiliin alumiinifällii ko het tekkeevät uussii tavaroita. Tämmöisissä valamoissa tehđhään muun myötä sähköbiiliin mutuuriita, uussii biilinossii, pörämutuuriita venheissiin toolinjalkkoi ja kirjoituspöyđän aluställinkkiitä. Jokku valamot pittäävät romumetallii josta het tekkeevät betonkirauđoituksen jota taas piđethään ko rakenethaan assiita betongista. Esimerkiksi jos sie tehet uuđen terassin kotona. Silloin panhaan armeerinkirauđat betonkhiin niin ette se kestää paremin.

Ulefosissa, Telemarkissa tehđhään kaivonkanssii rauđasta ja teräksestä jota het saavat romubiiliistä. Toiset rautavalamot pittäävät romumetallii josta het tekkeevät uunii, vaskii, pattoi, masiininossii, lyhtytolppii, kauppakorrii, tuulimyllyi, telttatankkoi, grillii ja sykkeliitä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Melkhein koko biilin piđethään uuđesti

Meistä tullee sepemät ja sepemät kierättämhään romubiilii. EU oon päättäny ette häyđymä kierättäät vähhiinthään 95 prosenttii jokhaisesta kaseeratusta biilistä. Tätä lukkuu met käskemä kierätysgraadiksi. Norjan kierätysgraadi oli 97,8 prosenttii vuona 2021.

📷  Graafi jossa kierätysgraadi näkkyy. Autoretur AS
Graf som viser gjenvinningsgraden fra 2007 til 2021.
Graf som viser gjenvinningsgraden fra 2007 til 2021.

Sähköbiilitki häyttyy kierättäät

Mishään muussa maassa ei ole yhtä monta sähköbiilii per asukas ko Norjassa. Maikuun alussa vuona 2021 oli registreerattu liki 370 000 sähköbiilii, mikä vastaa nuoin 13 prosenttii kaikista biilistä Norjassa. Sähköbiilit oon vallan populäärit, ja yhä usheemat ostaavat niitä. Nämät biilit häyđymä kans kierättäät, mutta vähäsen eri laihiin ko muut biilit.

Batteriitten kierätys

Sähköbiilit toimiivat batteriila, ja niitä häyđymä kierättäät erityisheen laihin. Batteriretur pittää huolen tästä Norjassa. Sielä batterit tarkistethaan ja purethaan oshiin. Metalliosat ja plastikkiosat sortteerathaan ja kierätethään tavalisheen laihiin. Batteriitten sissiimät osat, batterisellit jossa sähköö säilytethään, pakathaan ja lähätethään spesiaalifaprikiile.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Rød el-bil som står til lading.
Rød el-bil som står til lading.

Karanteeni

Jos sähköbiilinbatteri oon pilala, se saattaa syttyyt palamhaan. Ko sähköbiili saappuu biiliinkokkoomapaikkhaan, batterit tarkistethaan siinä samassa. Sähköbiilin laitethaan ulos seisomhaan pari päivää niin ette saatethaan kattoot ettei batterit ole pilala. Met käskemä tätä karanteeniksi.

Erityiskoulaus

Jos batterit ei ole pilala, net tyhvenethään sähköstä. Sen jälkhiin net poistethaan varovaisesti biilistä ja lähätethään tiehensä erittäin turvalisela kuljetuksela. Sähköbiilin batteriissa oon niin paljon sähköö ette se saattaa tappaat ihmisen.  Siksi saavat vain het joila oon erityiskoulas, hantteerata batteriita.

Harvinaiset metallit

Batteriselliin sisälä oon metalliita, muun myötä litiumii ja kobolttii. Metallit oon vallan harvinaiset maapallola ja net maksaavat hirmu paljon. Tulleevaisuuđessa se tullee varmasti vain tavalisemaksi kierättäät sähköbiilinbatterit. Ja kans net harvinaiset ja tyyrhiit metallit. Usheissa maissa oon faprikkiita jokka kierättäävät nämät harvinaiset metallit niin ette niitä saatethaan pittäät uuđesti.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Medarbeider jobber med å demontere elbilbatterier.
Medarbeider jobber med å demontere elbilbatterier.

Ajattele mitä kaikkee kierätysmetallista oon tehty!

Se oon aivan fantastista ette met saatama kierättäät kohta 100 prosenttii meiđän vanhoista biiliistä. Sillä tavala tehđhään suuren panoksen miljöön hyväksi. Ja tässä saattaavat kaikki biilinomistaajat olla myötä!

Yhtheistyössä työtelheet:

Kalttiit:

  • LOOP – Stiftelsen for Kildesortering og Gjenvinning; Lystad, Henrik; Nordal, Ola: gjenvinning i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 14. juni 2022 fra https://snl.no/gjenvinning

Kuvat ja videot:

    1. Autoretur Skolerom
    2. Autoretur Skolerom
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. NG-metall
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Autoretur AS
    12. Autoretur Skolerom
    13. Autoretur Skolerom
    14. Autoretur Skolerom