Mitä biiliile tapattuu ko net kuoleevat?

Katto ympärillesti klassilomassa. Näjetkö jotaki jonka oon tehty metallista? Piian sinun pultin jalat oon metallii? Tahi toolinjalat? Oonko klassiloman oven hontaakit metallii? Tämä metalli oon piian vanhaasta biilistä. Nyt met näytämä sinule kuinka metalli vanhoista biiliistä saattaa tulla uusiksi assiiksi ja miksi se oon tärkkeetä kierättäät kaseeratut biilit.

Et klasserom der vi ser bena til n oen elever og stolene de sitter på.
Et klasserom der vi ser bena til n oen elever og stolene de sitter på.

Ko biiliistä tullee kelvottomat

Norjassa meilä oon reekelit siitä ette kaikki kaseeratut biilit häyđythään kierättäät. EU ja Kliima- ja miljöödepartementti oon päättänheet tämän. Het jokka laittaavat biilii, biiliprodusentit, häyttyyvät nouđattaat näitä reekeliitä niin ette het saavat luvan myyđä biilii Norjassa.

Luje lissää EU:sta
Parkeringsplass med veldig mange biler sett ovenfra.
Parkeringsplass med veldig mange biler sett ovenfra.

Miksi kierätämmä biilii?

Eikö biilit saata tyhä ruostuut pois, vain mitä? Niin helppo se ei kuitenkhaan ole. Maapallon resursit oon rajaliset, ja siksi häyđymä pittäät materiaalii uuđesti. Biilissä oon paljon rauttaa, terästä ja aluminiumii. Näitä metalliita saatama helposti pittäät uuđesti. Tääpänä melkhein kaikesta metallista jonka saama norjalaisten hylätyistä biiliistä, tehđhään uussii tavaroita. Ko vanhoista materiaaliista tehđhään uussii tavaroita, niistä tullee osa niin sanottuu sirkulääriökonomiaa.

Sirkulääriökonomia

Sirkulääriökonomia tarkoittaa sitä ette tavarat jokka met tehemä, häyttyyvät kestäät kauvoin. Met häyđymä korjata tahi pittäät niitä uuđesti. Ko biilit ei ennää ole ajamakelpoiset, niitten ossii saatethaan pittäät uussiin tavaroitten luomisheen. Eli täysin päinvastaistoin ko se ette biilit tyhä ruostuttais pois.

YK:n kantamavoimamoolit

Ko met piđämä materiaalii uuđesti, niin met säästämä resurssii meiđän jälkeläissii varten. Se vähenttää ryötyttämistä, ja säilyttää eläviitten ja kasviin monipuolisuutta uonossa. Sirkulääriökonomia oon siksi tärkkee niin ette sautamma YK:n kantamavoimamoolit..

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bil som står og ruster bort i skogen.
Bil som står og ruster bort i skogen.

Vähäsen niin ko flaskuin panttaaminen

Vuona 1978 päätti Norja ette kaikki vanhaat hylätyt biilit kovothaan pois. 

Usheita biilii oli jätetty luonthoon ruostumhaan. Sen tähđen Norja asetti romupantin. Tämä toimii vähäsen niin ko flaskuin panttaaminen, eli ko jotaki vieđhään kierätyksheen, siitä saapi rahhaa takaisin. Romupantti sai monet leveeraamhaan oman biilin kierätyksheen. Vuona 2022 kaikki saavat 3000 kruunuu ko leveeraavat oman lopphuunpiđetyn biilin kierätyksheen.

Miljuunii biilii

Joka vuosi kovothaan nuoin 140 000 romubiilii. Norjassa olema kovonheet yli 3 miljuunaa ruostunutta, vanhaata romubiilii alkkain vuođesta 1996! Met olema mailmanmestarit flaskuin panttaamisessa. Piian meistä saattaa tulla mailman parhaat biiliin kierättämisessä kans?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Biilitoimihaara otti vastuun!

Norjan biilitoimihaara häytyi tehđä jotaki smarttii, niin ette meistä tulis oikhein hyvät kierättämhään biilii. Het perustethiin Autoretur AS:n vuona 2007. Sinne met saatama leveerata meiđän biilit kierätyksheen. Biilitoimihaara häyttyy kierättäät vähhiinthään 95 prosenttii jokhaisesta biilistä. Autoretur oon onnistunnu kierättämhään yli 97 prosenttii! Materiaalii piđethään uusissa produktiissa, ja tämä suojelee maapallon luononresurssiita.

Biiliinhakkaamot hajoittaavat biilit oshiin

Ympäri koko maan oon paikkoi jokka vasthaanottaavat lopphuunkulunheita biilii. Näitä paikkoi käskethään ushein biiliinhakkaamoiksi tahi biiliinkokkoomapaikoiksi (PKP). Niitä oon yli 140 Norjassa. Het jokka työteleevät sielä, oon mekaanikkerit, lastibiilinkuljettaajat ja kaivamamasiininkuljettaajat.

Vaaraliset jätökset poistethaan

PKP:t (biiliinkokkoomapaikat) poistaavat biiliistä kaikki vaaraliset jätökset: batterit, öljyt, prämssiainheen, bensiinin, dieselin, spyyläriainheen ja airconditionainheen. Kaikki tämä saattaa vahingoittaat luonttoo jos se tyhä valluu ulos. Joissaki paikoissa myyhään biilinossii jokka oon käyttökelpoiset.

Biilinrenkhaista räjhäätysmatoiksi

PKP:t poistaavat kans batterit sähköbiiliistä ja hybriidibiiliistä. Net poistaavat kans renkhaat kaikista biiliistä. Kummirenkhaat kierätethään erilänsä. Joistaki kummin osista tehđhään räjättysmattoi. Niitä piđethään muun myötä silloin ko rakenethaan uussii teitä ja osan vaarasta pittää räjhäyttäät pois. Silloin matot laitethaan räjhäyttämispaikan pääle niin ette irtonaiset kivet ei levvii ympärins. Mihin muuhun vanhoi biilinrenkhaita saatethaan pittäät?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Store mengder bildekk som ses ovenfra.
Store mengder bildekk som ses ovenfra.

Biilit murskathaan!

Ko kaikki biilin vaaraliset ja myrkyliset assiit oon poistettu, biilin litistethään ja lähätethään lastibiililä hajoituslaitoksheen. Täälä biilin revithään aina pienemiksi ja pienemiksi kappalheiksi – fragmentiiksi. Osat sortteerathaan, ja niistä laitethaan uussii tinkkoi. Jokku fragmentit oon tyhä muutaman millimeetterin kokoiset.

Biilistä metallitomuksi!

Tässä filmissä met näjemä biilin koko matkan alusta lopphuun hajoituslaitoksella. Hajoituslaitoksella oon monta myllyy jokka katkaiseevat ja reppiivät biilin pienemiksi ja pienemiksi osiksi. Lopulta oon tyhä pikkuossii ja metallitommuu jäljelä.

Käytetystä metallista luođhaan uussii tavaroita

Kaikki metallit louhithaan kruuvista jokka oon syvälä maan alla tahi vaaran sisälä. Tämmöiset kruuvat oon ushein haitaliset miljööle. Ushein metallit häyđythään sekoittaat jonku muun ainheen kans niin ette met saatama pittäät niitä. Tätä käskethään lejeeringiksi. Met lejeeraama metallit niin ette net toimiivat justhiin niin ko halluuma, eli met annama metalliile oikkeet ominaisuuđet.

Romumetalli oon jo lejeerattu

Ko met joka taphauksessa häyđymä lejeerata metallii niin ette met saatama pittäät sitä, parempi miljööle ette met piđämä romumetallii. Sen metallin oon jo lejeerattu. Silloin met emmä tarvitte louhiit uutta metallii jatkuuvasti. Usheimat jokka valavat assiita metallhiin, ostaavat metallii niin ette het saattaavat produseerata jotaki uutta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oversiktsbilde av en gruve i goldt landskap.
Oversiktsbilde av en gruve i goldt landskap.

Huilaava metalli anttaa uutta elämää

Katto vielä kerran sinun pultin alle. Katto kirjoituspöyđän jalkkoi tahi metallii toolin alla. Net oon valettu valamossa ja aivan sikkaristi tehty romumetallista. Valamossa tehđhään tavaroita sulatetusta ja huilaavasta metallista. Tämmöissii valamoita oon olemassa kaikkialla mailmassa, ja Norjassaki niitä oon joukon paljon.

Jokku valamot pittäävät romubiiliin alumiinifällii ko het tekkeevät uussii tavaroita. Niissä tehhään muun myötä sähköbiiliin mutuuriita, uussii biilinossii, pörämutuuriita venheissiin, toolinjalkkoi ja kirjoituspöyđän aluställinkkiitä. Jokku valamot pittäävät romumetallii josta het tekkeevät betonkirauđoituksen jota taas piđethään ko rakenethaan assiita betonkhiin. Esimerkiksi uuđen terassin. Silloin armeerinkirauđat panhaan betonkhiin niin ette se kestää paremin.

Ulefosissa, Telemarkissa tehđhään kaivonkanssii rauđasta ja teräksestä jota het saavat romubiiliistä. Toiset rautavalamot pittäävät romumetallii josta het tekkeevät uunii, vaskii, pattoi, lyhtytolppii, kauppakorrii, tuulimyllyi, telttatankkoi, grillii ja sykkeliitä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Melkhein koko biilin piđethään uuđesti

Meistä tullee sepemät ja sepemät kierättämhään romubiilii. EU oon päättäny ette häyđymä kierättäät vähhiinthään 95 prosenttii jokhaisesta kaseeratusta biilistä. Tätä lukkuu met käskemä kierätysgraadiksi. Norjan kierätysgraadi oli 97,8 prosenttii vuona 2021.

📷   Graafi jossa kierätysgraadi näkkyy. Autoretur AS.
Graf som viser gjenvinningsgraden fra 2007 til 2021.
Graf som viser gjenvinningsgraden fra 2007 til 2021.

Sähköbiilitki häyttyy kierättäät

Ei mishään muussa maassa ole yhtä monta sähköbiilii per asukas ko Norjassa. Maikuun alussa vuona 2021 oli registreerattu nuoin 370 000 sähköbiilii. Tämä vastaa 13 prosenttii Norjan biiliistä. Sähköbiilit oon vallan populäärit, ja yhä usheemat ostaavat niitä. Nämät biilit häyđymä kans kierättäät, mutta vähäsen eri laihiin ko muut biilit.

 

Batteriitten kierätys

Sähköbiilit toimiivat batteriila, ja niitä häyđymä kierättäät erityisheen laihin. Batteriretur pittää huolen tästä Norjassa. Sielä batterit tarkistethaan ja purethaan oshiin. Metallin ja plastikkin sortteerathaan ja kierätethään tavalisheen laihin. Batteriitten sissiimät osat, batterisellit jossa sähköö säilytethään, pakathaan ja lähätethään spesiaalifaprikiile.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Rød el-bil som står til lading.
Rød el-bil som står til lading.

Karanteeni

Jos sähköbiilinbatteri oon pilala, se saattaa syttyyt palamhaan. Ko sähköbiili saappuu biiliinkokkoomapaikkhaan, batterit tarkistethaan siinä samassa. Sähköbiilin laitethaan ulos seisomhaan pari päivää niin ette saatethaan kattoot ettei batterit ole pilala. Met käskemä tätä karanteeniksi.

Erityiskoulaus

Jos batterit ei ole pilala, net tyhvenethään sähköstä. Sen jälkhiin net poistethaan varovaisesti biilistä ja lähätethään tiehensä erittäin turvalisela kuljetuksela. Batteriissa oon niin paljon sähköö ette se saattaa tappaat ihmisen. Siksi saavat vain het joila oon erityiskoulas, hantteerata batteriita.

Harvinaiset metallit

Batteriselliin sisälä oon harvinaissii ja kallhiita metalliita.  Tulleevaisuuđessa se tullee varmasti vain tavalisemaksi kierättäät sähköbiilinbatterit. Ja kans net harvinaiset ja tyyrhiit metallit. Usheissa maissa oon faprikkiita jokka kierättäävät nämät harvinaiset metallit niin ette niitä saatethaan pittäät uuđesti.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Medarbeider jobber med å demontere elbilbatterier.
Medarbeider jobber med å demontere elbilbatterier.

Ajattele mitä kaikkee kierätysmetallista oon tehty!

Se oon aivan fantastista ette met saatama kierättäät kohta 100 prosenttii meän vanhoista biiliistä. Sillä tavala tehđhään suuren panoksen miljöön hyväksi. Ja tässä saattaavat kaikki biilinomistaajat olla myötä.

Yhtheistyössä työtelheet:

Kalttiit:

  • LOOP – Stiftelsen for Kildesortering og Gjenvinning; Lystad, Henrik; Nordal, Ola: gjenvinning i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 14. juni 2022 fra https://snl.no/gjenvinning

Kuvat ja videot:

    1. Autoretur Skolerom
    2. Autoretur Skolerom
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. NG-metall
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Autoretur AS
    12. Autoretur Skolerom
    13. Autoretur Skolerom
    14. Autoretur Skolerom