Mitä kantamavoima oon?

Sie olet varmasti kuulu “kantamavoimasta” ja “kantamavoimaisesta eđistyksestä”. Mutta mitä se oon? YK freistaa selittäät sen näin:

  • Eđistys joka täkkää tämänpäivän tarpheet pillaamatta tulleeviitten sukupolviin mahđolisuutta täkätä ittensä tarpheet.

Kantamavoimaisen eđistyksen yđin oon se ette koko mailma ottaa huomihoon teiđät jokka oon lapset tääpänä. Meilä oon vain yksi maapallo jonka resursit oon rajaliset. Kaikki hyöttyyvät ko maapallosta otethaan vaarin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Strandrydding
Strandrydding

Tavusta

Käsittheen kantamavoimainen eđistys otethiin käytthöön ensikerttaa raportissa “Meiđän yhtheinen tulleevaisuus” vuona 1987.

Raportissa oli ratkaisui sekä köyhyys- ja miljööprobleemhiin. Norjan entinen staatinministeri, Gro Harlem Brundtland, johti työtä, ja siksi sitä käskethään Brundtland-kommisuuniksi

Kolme pääallaa

Niin ette kantamavoimaista eđistystä luotais, häyttyy mailmansamfynni työtelä kolmen alan kans.

  • Kliima ja miljöö
  • Ökonomia
  • Sosiaaliset suhtheet

Mailman johtaajat oon sammaa mieltä siitä ette ökonomia ja epäoikkeuđenmukainen resursiitten jakaminen vaikuttaavat kliimhaan.

Met emmä saata jatkata sitä ette kulutamma meiđän maapallon lopphuun. Sen tähđen met häyđymä hoksata ratkaisuita jokka ei rasita miljöötä. Met häyđymä kans hoksata paremppii tappoi jakkaat resursit. Tämä oon kantamavoimaista sekä ihmisille ette miljööle.

Illustrasjon av sosiale forhold
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kliima ja miljöö

Meän elämä oon täysin henkkaavainen luonosta. Sillä kuinka met piđämä luonttoo tääpänä, oon suurii seuraamuksii sekä luonole ja ihmisille.

Myrkyliset kliimagassiin ulvoslaskut faprikiista lämmittäävät ilmaa ja mertä. Tämä tekkee meistä haavoittuuvaisemmat luononkatastroofile ja uhkaa meiđän elämänperustaa. Tämä saattaa johtaat levottommuukshiin ja konflikthiin taistelussa luononresursiista.

Niin ette kliimamuutokset pysättettäis, häyttyyvät mailman maat satsata enämen uussiintuuvhiin resurshiin niin ko vesivoimhaan, tuulivoimhaan ja aurinkovoimhaan.

Vuona 2015 kaikki maat YK:ssa tulthiin samamielisyytheen kliimasopimuksesta. Net nimitethiin sen Pariisin sopimukseksi siksi ko sen hyväksythiin Pariisissa. Kaikki YK-maat allekirjoitethiin Pariisin sopimuksen. Se oli ensimäinen velvoittaava nasuuniitten välinen kliimasopimus.

Joka viiđes vuosi kaikki maat muisteleevat mitä net oon tehnheet ulvoslaskuin vähentämisen etheen niin ette net saatettais pelastaat kliiman.

Pitkän aijan mooli oon rajoittaat globaalista lämpenemistä. Vain kaksi lämpögraadi lissää saattaa saađa aikhaan katastrofaalissii seuraamuksiita. Lämmin kesä ei piian ole vain positiivinen assii!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Oversvømmelse
Oversvømmelse

Ökonomia

Köyhiin ja rikkhaitten välilä oon suurii erroi, ja erot tulleevat vain suuremiksi.

Mailman kahđeksen rikkhainta miestä omistaa yhtä paljon ko puolet koko mailman väjestä!

Köyhyys saattaa johtaat konflikthiin ja sothiin. Pääsy puhthaasseen vetheen, siukhuushiin ja koulhuin oon tärkkeetä rauhalisemalle ja oikkeuđenmukaisemmale samfynnille.

Jos kaikki ihmiset maapallola kulutettais yhtä paljon ko Pohjaismaitten asukkhaat, met tarvittisima yli kolme maapalloo.

Jos met verttaama ittemä kulutusta Intian väjestön kulutuksheen, niin met tarvittisima vain vähäisen enämen ko puoli maapalloo. Sen tähđen häyttyyvät rikkhaat maat tehđä enämen ko köyhät maat ette met sautamma kantamavoimaisen eđistyksen.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Fattig og rik
Fattig og rik

Sosiaaliset suhtheet

Niin ette kantamavoimaisen eđistyksen luotais, häyttyy kaikile ihmisille turvata hyvän elämän. Kaikila häyttyy olla mahđolisuus koulutuksheen, työhön, tasa-arvoisuutheen ja hyvhään tervheyspalvelhuun.

Se ette satsathaan koulutuksheen oon yksi tärkkeimistä toimista jokka met saatama tehđä köyhyyđen vähentämiseksi. Ja tyttäriitten kouluttaminen oon erittäinki tärkkeetä tässä.

Koulutetut vaimot oon ittenäisemät ja saavat vähemän lapsii, joka jarruttaa väjenkasvuu.

Se ette anttaa vaimoile töitä tekkee kans hyvvää kansanökonomialle. Luje tästä tästä kohđassa kantamavoimamooli nr. viisi

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Utdanning for jenter
Utdanning for jenter

YK:n kantamavoimamoolit

YK:n kantamavoimamoolit oon yhtheinen työplaana koko mailmale. Met häyđymä työtelä yhđessä niin ette met saattaisimma poistaat köyhyyđen ja pysättäät kliimamuutokset kiini vuotheen 2030.

YK:n kantamavoimamoolii oon yhtheensä 17, ja kaikki häyttyyvät osalistuut omala laila.

Yksi kantamavoimamooliin perusajatuksista oon se ette met kaikin olema myötä. Haavoittuuvaisemmat ihmiset pittää prioriteerata.

Haavoittuuvaiset roikat oon esimerkiksi vammaiset ja pakolaiset.

Miltä tulleevaisuus näyttää?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
YK:n kantamavoimamoolit
FNs bærekraftmål
FNs bærekraftmål

Näin met sautamma kantamavoimamoolit

Kaikki Pohjaismaat oon tehnheet toimiplaanat sitä varten kuinka net aikkoovat sauttaat kantamavoimamoolit kiini vuotheen 2030. Suomi oon kirjanu lakhiin mailman kunnianhimoisimmat kliimamoolit. Suomi aikkoo olla kliimanöitraali vuona 2035, eli heiđän nettoulvoslaskut oon silloin nollassa, ja vuona 2040 heiđän nettoulvoslaskut oon negatiiviset.

Jos Suomi aikkoo sauttaat kliimamoolit, maan mettäindustria häyttyy muuttuut. Mettä täkkää kaksi kolmasossaa Suomen maapinnasta ja mettäindustria oon tärkkee Suomen ökonomiale.

Norjan mooli oon vähenttäät kliimagassiin ulvoslaskui 50–55 prosentilla kiini vuotheen 2030. Norjan suuriin klimagassiin ulvoslaskuin lähđet oon öljyn ja gassiin produksuuni. 

Siitä huolimatta konkreettissii plaanoi siitä kuinka lopetamma öljyn ja gassin porrauksen, ei ole tehty.

Norske oljetønner
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kaikkiin eđesvastaus

Nämät 17 kantamavoimamoolii anttaavat toivoo tulleevaisuuđelle. Ihmisillä oon uniikki kyky tehđä yhtheistyötä ja hoksata ratkaisuita yhđessä. Sitä tarvithaan sillä ko meiđän eđessä oon meiđän aijan suuriimat haastheet.

Kalttiit:

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Hei verden – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images / FN-sambandet Norge – YouTube
    8. Getty Images
    9. Getty Images