Mitä kantamavoima oon?

Sie olet sikkaristi kuulu kantamavoimasta ja kantamavoimaisesta eđistyksestä, mutta mitä se oon?

Kantamavoimaisen eđistyksen yđin oon se ette koko mailma häyttyy tehđä jotaki miljöön hyväksi. Meilä oon vain yksi maapallo ja meiđän resursit ei ole ikuiset. Siksi met kaikin piđämä ottaat maapallosta pareman vaarin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Strandrydding
Strandrydding

Tavusta

YK työtelee sođan välttämisen ja maapallon kantamavoimaisen eđistyksen etheen. Tässä kaikki maat häyttyyvät olla myötä.

Vuona 1987 annethiin ulos raportin jossa kirjoitethiin ratkaisuista joissa met kaikin häyđymä olla myötä. Tästä oon yli 30 vuotta aikkaa, mutta mitä oon itte assiissa tapattunnu?

Kolme pääallaa

Niin ette kantamavoimaista eđistystä luotais, häyttyy mailmansamfynni työtelä kolmen alan kans.

  • Kliima ja miljöö
  • Ökonomia
  • Sosiaaliset suhtheet

Het jokka johtaavat mailmaa oon sammaa mieltä siitä ette met häyđymä tehđä jotaki kliiman pelastamiseksi. Met häyđymä käyttäät paljon rahhaa hyvviin ratkaisuitten hoksaamisheen, ja met häyđymä jakkaat maapallon resursit oikkeuđenmukaisemmin. Met emmä saata jatkata sitä ette kulutamma meiđän planeetin lopphuun. Sitä ei saata vaihettaat!

Illustrasjon av sosiale forhold
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kliima ja miljöö

Meän elämä oon täysin henkkaavainen luonosta. Jos met pillaama luonon myrkyliselä savvula faprikiista, meilä ei ole ennää asumapaikkaa. Vaaraliset kliimagassit lämmittäävät mertä ja ilmaa, ja se tekkee meistä haavoittuuvaisemmat luononkatastroofile ja uhkaa elämää maapallola.

Niin ette kliimamuutokset pysättettäis, häyttyyvät mailman maat satsata enämen uussiintuuvhiin resurshiin niin ko vesivoimhaan, tuulivoimhaan ja aurinkovoimhaan.

Vuona 2015 kaikki maat YK:ssa tulthiin samamielisyytheen kliimasopimuksesta. Net nimitethiin sen Pariisin sopimukseksi siksi ko sen hyväksythiin Pariisissa. Kaikki maat luvathiin tehđä jotakin kliiman hyväksi.

Joka viiđes vuosi kaikki maat muisteleevat mitä net oon tehnheet ulvoslaskuin vähentämisen etheen.

Moolina oon vähenttäät globaalista lämpenemistä. Jos maapallosta tullee vain 2 graadii lämpimämpi, se saattaa muuttaat koko maapallon. Lämmin ja pitkä kesä ei piian ole vain positiivinen assii. 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Oversvømmelse
Oversvømmelse

Ökonomia

Köyhiin ja rikkhaitten ihmisten välilä oon suurii erroi.

Mailman kahđeksen rikkhainta miestä omistaa yhtä paljon ko puolet mailman väjestä!

Pääsy puhthaasseen vetheen, siukhuushiin ja koulhuin oon tärkkeetä rauhalisemalle ja oikkeuđenmukaisemmale samfynnille. Köyhyys ja hätä saattaavat johtaat sothaan.

Jos kaikki ihmiset maapallola kulutettais yhtä paljon ko met pohjaismaalaiset, met tarvittisima ainaki kolme maapalloo.

Jos kaikki kulutettais yhtä paljon ko intialaiset, met tarvittisima vain puoli maapalloo. Sen tähđen häyttyyvät rikkhaat maat alkkaat kuluttamhaan vähemän mailman resursiista.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Fattig og rik
Fattig og rik

Sosiaaliset suhtheet

Kaikila ihmisillä oon oikkeus hyvhään elämhään jossa oon ystävii ja peret. Köyhyys tekkee sen ette monila oon vaikkeeta sosiaalisesti. Se oon vaikkeeta kattoot tulleevaisuutheen positiivisesti ilman koulutuksetta, työttä ja hyvättä tervheyspalvelutta. Silloin ei ole sija perustaat niin paljon mailman kliimasta.

Se ette satsaa koulhuun ja koulutuksheen oon yksi tärkkeimistä toimista köyhyyđen vähentämiseksi.

Vaimot joila oon koulutus saattaavat saađa elämän jossa oon muutaki ko vain lasten saamista ja kotifrouvana puuhailemista.

Se ei ole lasten tehtävä hankkiit rahhaa perheele. Se oon vanhemiitten eđesvastaus. Jos synttyy vähemän lapsii, niin mailman väkiluku laskee. Miksi tämä oon niin tärkkeetä?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Utdanning for jenter
Utdanning for jenter

YK:n kantamavoimamoolit

YK oon päättäny 17 kantamavoimamoolii jokka poistaavat köyhyyđen ja pysättäävät kliimamuutokset kiini vuotheen 2030.

Kaikki häyttyyvät tehđä panoksen niin ette met saatama sauttaat YK:n kantamavoimamoolit

Kaikki ihmiset oon samanarvoiset, ja siksi kaikila pittää olla oikkeus hyvhään elämhään. Met kaikin olema myötä.

Met häyđymä pittäät erityistä huolta heistä jokka tarvitteevat sitä enniiten. Tämä jällää eriliikaisesti pakolaissii jokka hakkeevat turvaa sođilta ja nälältä.

Miltä tulleevaisuus näyttää?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
YK:n kantamavoimamoolit
FNs bærekraftmål
FNs bærekraftmål

Näin met sautamma kantamavoimamoolit

Norja auttoi paljon ko YK hyväksyi kantamavoimamoolit vuona 2015.

Kesälä vuona 2021 Norjan hallitus esitti plaanan kantamavoimamooliin sauttamiseksi kiini vuotheen 2030. Plaanassa seissoo ette rikas Norja oon sauttannu usheita mooliista. Siinä seissoo kans ette öljy ja gassi oon myötä pillaamassa kliimaa.

Siitä huolimatta konkreettissii plaanoi siitä, kuinka lopetamma öljyn ja gassin porrauksen, ei ole tehty.

Norske oljetønner
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kaikkiin eđesvastaus

Nämät 17 kantamavoimamoolii anttaavat toivoo tulleevaisuuđelle. Ihmisillä oon uniikki kyky tehđä yhtheistyötä ja löyttäät ratkaisuita yhessä. Sitä tarvithaan meiđän maapallon pelastamisheen!

Kalttiit:

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Hei verden – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images / FN-sambandet Norge – YouTube
    8. Getty Images
    9. Getty Images