Mitä kantamavoima oon?

“Kantamavoima” oon toinen ja helpompi tapa sannoot “kantamavoimainen eđistys”. YK:n viralinen määritelmä kantamavoimaisesta eđistyksestä oon:

  • Eđistys joka täkkää tämänpäivän tarpheet pillaamatta tulleeviitten sukupolviin mahđolisuutta täkätä ittensä tarpheet.

Kantamavoimaisen eđistyksen yđin oon se ette koko mailma näyttää solidaarisuutta tulleevii sukupolvii kohthaan, ja kans heitä kohthaan jokka elläävät tääpänä. Näin myönämä ette meilä oon vain yksi planeetti jonka resursit oon rajaliset, ja ette se hyöđyttää meitä kaikkii ko planeetista otethaan vaarin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Strandrydding
Strandrydding

Tavusta

Käsittheen kantamavoimainen eđistys otethiin käytthöön ensikerttaa raportissa “Meiđän yhtheinen tulleevaisuus” vuona 1987.

YK antoi ulos raportin, ja työtä raportin kans johti Norjan entinen staatinministeri Gro Harlem Brundtland.

Siksi kommisuunii käskethään ushein Brundtland-kommisuuniksi. Raportissa kuvvailthiin ratkaisui köyhyys- ja miljööproblemhiin.

Kolme pääallaa

Niin ette kantamavoimaista eđistystä luotais, häyttyy mailmansamfynni työtelä kolmen alan kans. Net oon nämät:

  • Kliima ja miljöö
  • Ökonomia
  • Sosiaaliset suhtheet

Mailman johtaajat oon yksituumaiset siitä ette ökonomia, eriarvoisuus ja miljöö vaikuttaavat toinen toisheen enämen ko mitä ennen luulthiin.

Met emmä saa jatkata meiđän planeetin lopphuun kuluttamista. Siksi häyđymä hoksata uussii tappoi elläät ja käyttäät maapalloo vahingoittamatta miljöötä.

Met häyđymä kans hoksata kuinka paremin jajama rikkhauđet keskenämmä. Tämä oon kantamavoimaista sekä ihmisille ette miljööle.

Illustrasjon av sosiale forhold
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kliima ja miljöö

Meän elämä oon täysin henkkaavainen luonosta. Sillä kuinka met piđämä luonttoo tääpänä, oon suurii seuraamuksii niin luonole ko ihmisilleki. Meiđän kliimagassiulvoslaskut lämmittäävät mertä ja ilmaa, ja se johtaa siihen ette elläinlajit kuoleenttuuvat lopulisesti. Tämä tekkee meistä haavoittuuvaisemmat luononkatastroofile ja uhkaa kans meiđän elämänperustaa. Tämä saattaa johtaat levottommuukshiin ja konflikthiin taistelussa luononresursiista.

Niin ette kliimamuutokset pysättettäis ja kantamavoimaista eđistystä eđesauttettais, häyttyyvät mailman maat satsata enämen uussiintuuvhiin resurshiin niin ko vesivoimhaan, tuulivoimhaan ja aurinkovoimhaan.

Vuona 2015 kaikki maat YK:ssa tulthiin samamielisyytheen kliimasopimuksesta. Net nimitethiin sen Pariisin sopimukseksi siksi ko sen hyväksythiin Pariisissa.

Pariisin sopimus oon histoorialinen suunanmuutos kliimahommassa. Se oon ensimäinen juriidisesti velvoittaava kliimasopimus johon kaikki maat oon tosisti osalistunheet.

Kaikki maat häyttyyvät raporteerata ittensä kliimatoimet ja eđistymiset joka viiđes vuosi. Pitkän aijan mooli oon rajoittaat globaalista lämpenemistä niin ette maapallon keskitemperatuuri jääpi selvästi alle 2 celsius-graadin verrattunna esi-industrialisheen tashaan. Maapallon keskitemperatuuri ei saa nousta enämen ko 1,5 graadii.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Oversvømmelse
Oversvømmelse

Ökonomia

Mailmassa oon köyhiin ja rikkhaitten välilä suurii erroi, ja nämät erot kassuuvat jatkuuvasti suuremiksi.

Mailman kahđeksen rikkhainta miestä omistaa yhtä paljon ko puolet mailman väjestä!

Köyhyys saattaa johtaat konflikthiin ja sothiin.

Se oon tärkkeetä ette kaikki saavat puhđasta vettä ja ruokkaa, ja mahđolisuuđen käyđä siukhuusissa ja koulussa. Niin met saatama luođa rauhalisen ja oikkeuđenmukhaisen samfynnin.

Jos kaikki ihmiset maapallola kulutettais yhtä paljon ko Pohjaismaitten asukkhaat, met tarvittisima 3,4 maapalloo.

Jos met verttaama ittemä kulutusta esimerkiksi Intian väjestön kulutuksheen, niin met tarvittisima vain vähäisen enämen ko puoli maapalloo. Sen tähđen häyttyyvät rikkhaat maat rajoittaat ittensä kulutusta niin ette met saattaisimma sauttaat kantamavoimaisen eđistyksen.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Fattig og rik
Fattig og rik

Sosiaaliset suhtheet

Kantamavoimaisen eđistyksen sosiaalinen osa liittyy siihen ette kaikile ihmisille turvathaan hyvän ja oikkeuđenmukaisen perustan niin ette het saattaavat rakenttaat kunnolisen elämän. Tämä koskee muun myötä koulutusta, työtä, tasa-arvoisuutta, kulttuurista monipuolisuutta ja hyvvää tervheyspalveluu.

Se ette satsathaan koulutuksheen oon yksi tärkkeimistä toimista köyhyyđen poistamiseksi ja demokratioitten eđistämiseksi. Ja tyttäriitten kouluttaminen oon erittäinki tärkkeetä tässä. 

Koulutetut vaimot oon ittenäisemät ja saavat vähemän lapsii, joka jarruttaa väjenkasvuu.

Se ette anttaa vaimoile töitä oon kans eriliikaisen tärkkeetä kansanökonomialle.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Utdanning for jenter
Utdanning for jenter

YK:n kantamavoimamoolit

YK:n kantamavoimamoolit oon yhtheinen työplaana koko mailmale. Moolina oon poistaat köyhyyđen, taistela eri-arvoisuutta vasthaan ja pysättäät kliimamuutokset kiini vuotheen 2030.

YK:n kantamavoimamoolii oon yhtheensä 17. Moolit oon yhtheinen globaali suunta maile, elämänkeinoelämälle ja siviilisamfynniile.

Yksi kantamavoimamooliin perusajatuksista oon se ette met kaikin olema myötä. Haavoittuuvaisemmat ihmiset pittää prioriteerata. 

Haavoittuuvaiset roikat oon esimerkiksi vammaiset, etniset ja uskonolliset minoriteetit, tyttäret ja alkupöräiskansat.  

Miltä tulleevaisuus näyttää?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
YK:n kantamavoimamoolit
FNs bærekraftmål
FNs bærekraftmål

Näin met sautamma kantamavoimamoolit

Ko YK hyväksyi kantamavoimamoolit vuona 2015, Pohjaismaat olthiin eđeläkulkkiijat Erna Solbergin johđola ko histoorialiset plaanat hyväksythiin.

Kesälä vuona 2021 Pohjaismaat esitethiin toimiplaanan nimeltä “Toimiplaana kantamavoimamooliin sauttamiseksi kiini vuotheen 2030.”

Suomi oon kirjanu lakhiin mailman kunnianhimoisimmat kliimamoolit. Suomi aikkoo olla karbooninöitraali vuona 2035, eli heiđän

nettoulvoslaskut oon silloin nollassa, ja vuona 2040 heiđän nettoulvoslaskut oon negatiiviset. 

Jos Suomi aikkoo sauttaat kliimamoolit, häyttyy maan mettäindustria muuttuut. Mettä täkkää kaksi kolmasossaa Suomen maapinnasta ja mettäindustria oon tärkkee Suomen ökonomialle.

Norjan mooli oon vähenttäät kliimagassiin ulvoslaskui 50–55 prosentilla kiini vuotheen 2030. Norjan huomattavviin klimagassiin ulvoslaskuin lähđet oon öljyn ja gassiin tuotanto.

Siitä huolimatta konkreettissii suunitelmiita siitä kuinka lopetamma öljyn porrauksen, ei ole tehty.

Norske oljetønner
Hvit FN-bakgrunn
Hvit FN-bakgrunn

Kaikkiin eđesvastaus

Nämät 17 kantamavoimamoolii, missä oon 169 osamoolii, anttaavat toivoo tulleevaisuuđelle. Ihmisillä oon uniikki kyky tehđä yhtheistyötä ja hoksata ratkaisuita yhđessä. Globaalista eđesvastausta ja yhtheistyötä tarvithaan nyt ko meiđän eđessä oon meiđän aijan suuriimat haastheet.

Kalttiit:

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Hei verden – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images / FN-sambandet Norge – YouTube
    8. Getty Images
    9. Getty Images