Mitä oon vihreepeso?

“Miljööystävällinen”, “kestäävä”, “eettinen” ja “kliimanöitraali” oon sanat mikkä liimathaan kaikkheen hammasharjoista piilhiin. Met halluuma mielelä tehhä kestääviitä valinttoi ko met kauppaama. Mutta se ei tasan ole niin ette väittämät kestäävyyđestä pittäävä ittensä luppauksiita.

Accessibility icon Mitä oon vihreepeso?

Shoppaila hyvälä omalatunnola?

Ajattele ette sie löyđät housut mikkä sie halluut sairhaan paljon. Net oon täyđeliset ja tekkeevät sinun onneliseksi. Mutta sinula oon jo kahđekset housut kaapissa, ja sie tieđät ette se oon vahingollista miljööle shoppaila liikkaa.

Mutta kattos, housut oon merkattu kilkula “ökoloogista ja eettisesti valmistettuu pompulivillaa”. Eli kaikki reilassa sitte?

Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet
Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet

Vihrinen oon muutissa

Usheet halluuvat pittäät huolta mailmasta paremin. Met käskemä sitä vihriseksi muutokseksi.

Met freistaama elläät tavala mikä ei vahingoita luonttoo tahi tehe muuvala mailmassa ellääviitten ihmisten elämän huonomaksi. Esimerkiksi jos sie aijot ostaat uussii vaattheita, häyttyyvät net kekkä valmistaava tvaattheita saađa oikkeuđenmukaisen tienastin.

Net kekkä myyvät meile vaattheita oon kans tietoiset vihrisestä muutoksesta. Nykyjään myyđhään paljon tavaraa mikä oon miljööystävällisempi. Miksi? No koska met kuluttaajat halluuvat valita oikhein.

Mitä kestäävä eđistys oon?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk

Oonko se mitä met ostama miljööystävällinen?

Norjassa se ei ole luvalista huijata kuluttaajaa.

Siitä huolimatta met näjemä reklaamii mikkä muisteleevat liikkaa siitä kunka miljööystävälliset vissit tavarat oon.

Net kekkä valmistaavat tavaroita oon tulheet miljööystävällisemmiksi, mutta net häyttyyvät tođistaat ette jotaki oon hyvä maapallole. Muutoin sanat oon tyyhät. Tätä käskethään kans nimelä “vihreepeso”.

Sie saat muutaman esimerkin siitä nyt.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tre barn som bærer handleposer hjem
Tre barn som bærer handleposer hjem

Vaattheet

YK sannoo ette se oon vain öljyindustrii millä oon suuremat uloslaskut ko vaatetindustrii. Tämän lisäksi irttoo mikrofiiberii ja myrkkyainheita vaattheista ko met piđämä ja pesemä niitä.

Ko usheita vaattheita oon merkattu kilkuila miljööystävällinen ja kestäävä, se oon ushein tyhä freistaus saađa meiđät ostamhaan vaattheita hyvälä omalatunnola.

Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet
Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet

Hoppuruoka

Met näjemä paljon roskaa luonossa mikä oon peräisin Burger King- ja McDonalds-tyyppisistä hoppuruokaviljoista. Pappi ja plastikki jäävät makkaamhaan surulisina jälkinä kraavhiin ja käymäteile. Paljon roskaa jouttuu kans merhiin.

Jokku burgeriviljat päätethiin heittäät pitämästä plastikki-imupillit. Net tehthiin sen itte assiissa jo ennen ko nämät kielethiin.

Tämä oon askelet etheenpäin, mutta oon vielä paljon mitä saatettais tehä paremin.

Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken
Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken

Liha

Meediat esittäävät joskus reportaasiita sijanpuunista kekkä ei kohtele sikkoi hyvin. Kuvat sijoista mikkä kärssiivät tekkeevät usheet ihmiset vihaisiksi.

Tämmöisten ylikirjoitusten jälkheen met näjemä suurii kampanjoita missä puunat vannoovat meile ette heiđän elläimillä mennee hyvin. Met ei kuiten tieđä mitä het oon tehnheet ette elläimillä menis paremin.

Tämä oon vihreepessoo. Het käyttäävät hyväksi meiđän toivomuksii siitä ette elläimillä olis hyvä elämä.

Fire griser som kikker ut bak et gjerde
Fire griser som kikker ut bak et gjerde

Flyyit

Flyyilä reissaaminen oon kaikkiin haitalissiin tapa reisata ko ajattelema uloslaskui. Halvat lentomatkat houkutelleevat meitä lentämhään vielä enämen.

Flyyiselskaapit mikkä myyvät halppoi lentomatkoi sannoovat ette net oon kliimaystävälliset ja “vihriset”, mutta tämä ei saata koskhaan olla totta. Flyyilä reissaminen ei ole miljööystävällistä.

Net freistaavat huijata meitä uskomhaan ette met saatama reisata lentosin hyvälä omalatunnola, ja tämä oon klassilinen esimerkki vihreepesosta.

Passasjerfly som tar av i solnedgang
Passasjerfly som tar av i solnedgang

Öljy

Öljy oon kauheen vahingollista luonole, mutta öljyindustrii halluu kans olla myötä vihrisessä muutoksessa.

Net sannoovat ette Norjan öljykentät oon vihriset ko niitten uloslaskut oon mailman mataliimat. Tämä johtuu siitä ette platformit triivathaan fastamaasta vesivoimala.

Mutta se ei auta kovin paljon ko se oon se öljy mitä pumpathaan ylös mikä oon yksi suuriimista syistä mailman kliimakriishiin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oljeplatform med vindmøller rundt
Oljeplatform med vindmøller rundt

Usheet tekkeevät paljon hyvvää

Vaikka vihreepeson avula meitä saatethaan huijata pikkuisen, se oon kans usheet jokka eđesauttaavat vihrisessä muutoksessa. Esimerkiksi net jokka valmistaavat vaattheita oon alkanheet panemhaan enämen painoo uuđestipiđole ja kliimaystävällisille tekstiiliile.

Hoppuruvan viljat oon vaihtanheet plastikki-imupillit paperi-imupillhiin.

Paljon oon tapattunnu uussiin lakkiin ja määräysten myöten. Kliima ja kestäävyys oon tärkkeetä meile kuluttaajile.

Mange papirsugerør i et glass
Mange papirsugerør i et glass

Kaikki saattaavat tulla sepemiksi

Oon populääristä olla miljöötietoinen ja se oon hyvä assii. Mutta jos tämä oon jotaki mitä met tyhä sanoma emmäkä tehe jotaki, sanat ei meinaa järin paljon.

Kukhaan ei saata tehä kaikkee oikhein koko aikkaa, mutta jokhainen saattaa tehä vähäsen ja se mitä sie tehet oon tärkkeetä.

Unicefin filmi:

YK:n kestäävyysmoolit haastaavat sinun!

Vaikka filmi ei ole kväänin kielelä, sie saatat kattoot sitä norjaksi tahi suomeksi:

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber

Lähtheet:

  • FN-sambandet (24. august 2021): FNs rapport: En alarm for menneskeheten.
    https://www.fn.no/nyheter/fns-klimarapport-en-alarm-for-menneskeheten

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. FN-sambandet Norge – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. UNICEF Norge – YouTube