Mitä oon vihreepeso?

“Miljööystävällinen”, “kantamavoimainen”, “eettinen” ja “kliimanöitraali” oon sanat jokka liimathaan kaikkheen, aina hammasharjoista biilhiin saakka. Met halluuma mielelä tehđä kantamavoimaissii valinttoi ko met kauppaama. Mutta se ei tasan ole niin ette se mitä kantamakyvystä väitethään, pittää sen mitä luvathaan.

Accessibility icon Mitä oon vihreepeso?

Shoppaile hyvälä omalatunnola?

Sie löyđät housut jokka sie halluut saađa vaikka väkisten. Net oon täyđeliset. Sie ajattelet ette net tekkeevät sinun onneliseksi. Samhaan aikhaan sie tieđät sen ette sinula oon jo kahđekset housut kaapissa ja ette tämä osto oon vahingollinen miljööle, kliimale ja mailman köyhyyđelle.

Mutta kattopa, housut oon merkattu kilkula “laitettu ökoloogisesta ja eettisestä pumpulista”. Eihän sitte tarvitte stressata, eihän?

Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet
Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet

Vihrinen oon «pop»

Niin käsketty “vihrinen vaihet” oon lyhykäisesti sanottunna ylheinen muutos miljööystävällisemphään suunthaan. Sen pohjana oon YK:n kantamakyvynmoolit.

Ihmiset halluuvat olla tietoisemmat kuluttaajat eli käyttääjät. Met halluuma valita produktiita mikkä ei pillaa kliimaa, tahi mikkä ei lissää köyhyyttä mailmassa. Tämä vihrinen vaihet oon kans tullu osaksi elämänkeinoelämää, ja se ellää siitä ette met ostama. “Vihrisemppiitä vaihtoehtoi” myyđhään nyt enämen ko koskhaan.

Miksi? No sillä ko kantamakyky myypi. Ja met kuluttaajat halluuma tehđä hyvvii valinttoi.

Mitä oon kantamakykyinen eđistys?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk

Kuinka miljöö- ja kliimaystävälliset oon oikkeestansa produktit jokka ostama?

Tutkimukset näyttäävät ette epäselvät, lissäilyt tahi väärät väittämät kantamakyvystä oon laajale leviny probleemi koko Euroopassa, Norjassa kans. Meilä Norjassa oon ankara markkinalaki mikä sannoo ette se ei ole luvalista ohjata ostaajaa harhateile.

Elämänkeinoelämä oon ottanu monnii vihrissii toimii pithoon, mutta firmoitten toimiijat häyttyyvät dokumenteerata mikä tekkee produktista kliimaystävällisen. Muutoin sanat oon tyyhät. Tätä käskethään kans “vihreepesoksi”.

Saat muutaman esimerkin siitä nyt.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tre barn som bærer handleposer hjem
Tre barn som bærer handleposer hjem

Vaattheet

YK:n raportti muistelee ette tyhä öljyindustriila oon pahemat jokavuotiset uloslaskut ko vaatetindustriila. Tämän lisäksi vaatetindustriin myötä tullee kans muita miljööprobleemiita, niin ko mikrofiiberin ja myrkkyainheitten uloslaskut.

Nyt se saattaa näyttäät siltä ette vaatetindustrii olis tehny assiile jotaki. Monet vaattheet oon nyt merkattu kilkuila “conscious”, “let’s clean up”, “sustainable” ja “recycled”.

Valitettavasti tämä oon monesti tyhä konsti puijata kuluttaajiita ostamhaan enämen vaattheita kevveemällä omalatunnola.

Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet
Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet

Hoppuruoka

Hoppuruokafirmat oon yksi iso kalttii luonon ryötyttämisessä.

Met näjemä surulissii jälkkii tästä tienlaiđoila ja käymäteilä. Plastikki meressä oon kans hyvin dokumenteerattu probleemi.

Aikkaa sitte jokku burgerifirmat hoksathiin sukkelasti sen ette kuluttaajat oon toimenankarat, ja firmat päätethiin heittäät pitämästä plastikki-imupillii. Tämä oli jo ennen ko plastikkipakkaukset kielethiin. Se oon ihhailtava toimi ja askelet etheenkäsin.

Se oon tyhä hiirenaskelet ko ajattellee kuinka valttaavii määrii kertakäyttöpakkauksii tämä industrii valmistaa ja kuluttaa, ja kuinka se rasittaa maapalloo.

Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken
Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken

Liha

Muutamisti esittäävät meediat reportaasiita sijanlihaprodusentiista jokka ei kohtele sikkoi kovin hyvin. Kuvat siitä kuinksa sijat kärssiivät, herättäävät voimakkhaita reaksuuniita.

Tämmöisten ylikirjoitusten jälkhiin lanseerathaan suurii kampanjoita joissa puunat vannoovat ette heiđän elläimet voivat hyvin, mutta het ei mainitte konkreettissii toimii skandaaliitten selvittämiseksi.

Tästä tullee kans vihreepessoo sillä ko produsentit vettoovat kuluttaajiitten toivomukshiin siitä ette elläimillä pittää olla arvoinen ja hyvä elämä.

Fire griser som kikker ut bak et gjerde
Fire griser som kikker ut bak et gjerde

Flyyit

Flyyitrafikki oon syylinen kaikkiin suuriimphiin kliimagassiin uloslaskhuin. Halvat lentomatkat oon taas iso syy tähän.

Ko halppoi flyyireissui myyvät flyyiselskaapit mainostelleevat ette niitten lentomatkat oon kliimaystävälliset ja “vihriset”, se oon vaikkee ottaat niitä vakavasti.

Net käyttäävät meiđän huonoo ommaatunttoo hyväksi ja se oon klassilinen esimerkki vihreepesosta.

Passasjerfly som tar av i solnedgang
Passasjerfly som tar av i solnedgang

Öljy

Öljy oon fossiilinen polttoainet ja siksi se oon yksi pääprobleemiista ko puhuma kliiman ja miljöön ympäri. Kuitenki bransi halluu olla myötä vihrisessä aalossa.

Uussiimiitten norjalaisten öljykenttiin produksuunin CO2-uloslaskut oon mailman mataliiman. Öljyplatformit triivathaan vesivoiman avula fastamaalta käsin.

Se oon hyvä assii, mutta se auttaa tyhä pikkuisen ko öljyy pumpathaan yhä noppeemalla faartila ylös, ja se oon yksi suuriimista syistä siihen ette mailman kliimatutkiijat huuttaavat kliimakriisistä kovala äänelä.

Se oon se mikä oon viekasta ko Norja oon myötä kliimataistelussa. Piian met olema samhaan aikhaan sekä probleemi ette sen ratkaisu.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oljeplatform med vindmøller rundt
Oljeplatform med vindmøller rundt

Monet tekkeevät paljon hyvvää

Net industriit jokka met olema maininheet yläpuolela,  eđesauttaavat kans positiivisesti vihrisessä vaiheessa. Vaatetindustrii oon esimerkiksi lyhykäisessä aijassa alkanu panemhaan enämen painoo uuđestipiđole ja kliimaystävällisille tekstiiliile.

Hoppuruokafirmat oon vaihettanheet plastikki-imupillit paperi-imupillhiin – hirmu hyvä eđistysaskelet ko ajattellee kuinka monet pillit heitethään luonthoon.

Monet näistä muutoksista oon tapattunheet ko se oon sääđetty uussii lakkii ja määräyksii. Kliima ja kantamakyky alkkaavat määräämhään siitä kuinka met piđämä käyttäät ittemä kuluttaajina.

Mange papirsugerør i et glass
Mange papirsugerør i et glass

Kaikki saattaavat tulla tietoisemmiksi

Se oon populäärii olla kliimasmartti, vihrinen, kantamakykyinen ja ökolooginen, ja se oon hyvä assii. Mutta jos nämät assiit muuttuuvat tyhä kilkuiksi ilman sisälyksettä, tulleevat sanat mistantamhaan merkityksen ja voiman.

Kaikila meiđän kuluttajiitten valinoila oon vaikutusta. Kukhaan ei saata tehđä kaikkee oikhein koko aijan ja elläät 100-prosenttisesti kliimanöitraalii elämää. Mutta jokhainen saattaa tehđä vähäisen, ja se mitä sie tehet oon tärkkeetä.

Unicefin filmi:

YK:n kantamakykymoolit haastaavat sinun! Vaikka filmi ei ole kväänin kielelä, sie saatat kattoot sen norjaksi tahi suomeksi:

https://youtu.be/VJjEsCekjgE

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber

Kalttiit:

  • FN-sambandet (24. august 2021): FNs rapport: En alarm for menneskeheten.
    https://www.fn.no/nyheter/fns-klimarapport-en-alarm-for-menneskeheten

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. FN-sambandet Norge – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. UNICEF Norge – YouTube