Pohjaismainen malli

Pohjaismaat tunnethaan siitä ette net oon mailman parhaita maita assuut. Net saavat korkkeet poengit elämänstandardissa, tienastitasassa ja koulutuksessa.

Sitä tappaa kuinka maat johtaavat samfynnii käskethään “pohjaismaiseksi malliksi”.

Oonko tämä yksi syy siihen ette maat pärjäävät niin hyvin?

Pohjaismaat oon Norja, Ruotti, Tanska, Suomi ja Islanti. Maat organiseeraavat samfynnin melko samhaan laihiin, mutta ilmaisulla “Pohjaismainen malli” sihđathaan kuitenki Norjhaan, Ruotthiin ja Tanskhaan.

Näitä kolmee maata käskethään kans Skandinaaviaks

Pohjaismaissa usheimilla oon hyvä ökonoomia ja turvalinen työpaikka. Demokratian kautta päätethään sen, kekkä oon maan johtaajat. Se tarkoittaa sitä ette kansalaiset oon myötä päättämässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tillaget gammelt kart over norden.
Tillaget gammelt kart over norden.

Pohjaismaat eroittuuvat joukosta

Mikä oon syy siihen ette Pohjaismaat eroittuuvat muista maista?

“Pohjaismainen malli” toimii koko hyvin. Muutoksii tehhään kuiten koko aijan.

Samfynnii ei saateta johtaat prikulheen samhaan laihiin koko aikkaa. Met saatama sannoot ette malli oon henkkaavainen seuraavista assiista:

  • Kolmenpuolinen yhtheistyö – työnanttaajat ja työntekkiijät tekkeevät yhtheistyötä staatin kans.
  • Vahva hyvinvointistaatti – kaikila kansalaisila oon oikkeus huolenpithoon kaikissa elämänvaiheissa.
  • Ökonoominen johtaminen – poliitikkerit pittäävät huolen siitä ette meiđän yhtheiset rahat piđethään järkkeevästi ja mahđolissiiman usheitten hyväksi
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Sparebøsser på rad over nordiske flagg
Sparebøsser på rad over nordiske flagg

Usheita yhtheistrekkii

Pohjaismaat oon vakhaat ja vahvat demokratiat. Kansalaiset oon myötä päätöksentevossa. Kansalaisila oon kans paljon oikkeuksii jokka koskeevat turvalisuutta, tervheyttä ja omaisuutta. Johtaajhiin luotethaan suuresti.

Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.
Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.

Turvaliset ja hyvät työolot

Hyvin paljot työntekkiijät oon faakiliiton jäsenet. Näin het saavat appuu jos het esimerkiksi mistanttaavat työpaikan.

Pohjaismaissa oon tavalista ette työnanttaaja, faakiliitot ja staatti tekkeevät yhtheistyötä. Tätä käskethään “kolmenpuoliseksi yhtheistyöksi”.

Les mer om fagforeningenes betydning her
Storstreik i Oslo 28. januar 2015
Storstreik i Oslo 28. januar 2015

Vahva hyvinvointistaatti

Kaikissa Pohjaismaissa kansalaiset saavat appuu staatilta jos het jäävät työttömiksi tahi sairastuuvat, tahi jos heistä tullee pensunistit. Kaikki lapset saavat käyđä kouluu ilman maksotta. Tätä met käskemä hyvinvointistaatiksi.

Kaikki jokka käyvät työssä, maksaavat verroo niin ette hyvinvointistaatin kostanukset täkäthään. Se meinaa ette osa meiđän palkoista mennee staatile. Nämät rahat piđethään siihen ette maksethaan muun myötä pensuunin, tervheyđenhoiđon ja koulukäynin kaikile kansalaisile.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.

Vaka ökonomii

Toinen tunnusmerkki oon ette Pohjaismaitten ökonomia oon hallinassa. Vaikka ruvan ja elektriskin hinnat saattaavat nousta, pärjäävät usheimat hyvin ökonomian kans. Staatti saattaa kans auttaat ökonoomisesti vaikkeina aikoina.

Sparegris som skyter opp som en rakett.
Sparegris som skyter opp som en rakett.

Samanlaisuus oon rikkhaus

Pohjaismaissa työtelhään sen etheen ette vähenethään erroi köyhiimiitten ja rikkhaimiitten välilä. Näitten kahđen joukon välilä oon suurii erroi, mutta erot oon usheissiin muihin maihin verrattunna paljon pienemät.

Korkkeesti koulutetut tienaavat vähemän Pohjaismaissa ko muissa paikoissa mailmassa. Samhaan aikhaan tienaavat het joila ei ole korkkeeta koulutusta, enämen ko mitä het tienattais muissa maissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.

Usheet työelämässä

Paljot oon töissä kaikissa Pohjaismaissa. Yli 70 prosenttii työikhäisistä oon töissä kaikissa Pohjaismaissa.

67 prosenttii kaikista 15–74-vuotihaista vaimoista oon töissä Norjassa. Usheissa muissa maissa alle 50 prosenttii vaimoista oon töissä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Tasa-arvo

Pohjaismaissa tehđhään paljon työtä tasa-arvon etheen. Kaikila pittää olla samat mahđolisuuđet ja oikkeuđet, olletikki työelämässä.

Vaimot työteleevät enämen Pohjoismaissa ko vaimot muissa maissa. Se saattaa johtuut siitä ette heilä oon oikkeus permisuunhiin työstä ko het saavat lapsen ja ette heilä oon mahđolisuus lastentaraspaikkhoin. Vaimoila ja miehilä oon siis paljon sammoi oikkeuksii samfynnissä. Meilä oon kuiten vielä paljon tehtävää ennen ko met saatama sannoot ette vaimot ja miehet oon 100-prosenttisesti tasa-arvoiset.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.

Korkkee elämänstandardi

Kaikissa Pohjaismaissa oon korkkee elämänstandardi. Met elämä piđemphään ko suuriin osa mailmasta. Kaikki pohjaismaalaiset saattaavat ođottaat ette het elläävät vähhiinthään 8o-vuotihaaksi.

Usheimilla oon se mitä tarvitteevat. Ruokkaa, asumapaikka, biili ja työ. Jos met sairastumma, saatama saađa appuu.

Met elämä kulutussamfynnissä, eli met ostama ja viskaama paljon. Norjassa met viskaama pois liki 400 000 tonnii ruokkaa joka vuosi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Eldre mennesker går tur langs en strand.
Eldre mennesker går tur langs en strand.

Produktiviteetti

Työntekkiijät Pohjaismaissa oon sepät tekemhään työtä. Met olema mailman parhaitten joukossa ko kyset oon siitä kuinka tehhään mahđolissiiman paljon lyhhiimässä aijassa.

Mikä oon sinun mielestä syynä tähän?

En vegg med lastecontainere
En vegg med lastecontainere

Kilppailukykyiset

Pohjaismaiset selskaapit saattaavat kilppaila ympäri mailman. Meilä oon tavaraa ja tienastiita mitä usheet halluuvat ostaat. Teknologia ja korkkee kompetansi mahđolistaavat tämän.

Paljon teknologiaa

Vanhaasseen aikhaan fabrikit olthiin täysin henkkaavaiset työntekkiijöistä.  Masiinit ja robotit joissa oon moderni teknologia, saattaavat tehđä paljon työtehtäviitä. Tämä oon ushein halvemppaa ko monen korkkeepalkkaisen työntekkiijän palkkaaminen. Fabrikiista tullee kans effektiivisemmät ja net saattaavat produseerata tavaroita halvemphaan hinthaan.

🎥 Komplett.no Sandefjordissa otti varhain robotit pithoon ittensä laakerissa.
Mørk blå bakgrunn med prikker.
Mørk blå bakgrunn med prikker.

Luottamus staatthiin

Pohjaismaitten kansalaiset luottaavat esivalthoin enämen verrattunna usheissiin muihin maihin. Met luotama siihen ette esivallat halluuvat kansalaisten parasta nyt ja tulleevaisuuđessa.

Miksi luulet ette meilä oon niin suuri luottamus esivaltthoin Pohjaismaissa?

Oversiktsbilde av stortingssalen.
Oversiktsbilde av stortingssalen.

Maksamako verroi yhtheisen hyvän tähđen?

Paljoista tunttuu ette heistä piđethään huolta Pohjaismaissa. Het tuntteevat kans ette het saavat jotaki takaisin ko het oon maksanheet verroi.

USA:ssa kansalaiset maksaavat melkhein 30 prosenttii verroi. Paljoista tunttuu ette het ei saa rahoista mithään takaisin. 

Verrattunna siihen met norjalaiset maksama 22–39 prosenttii verroi meiđän tienastitasan jälkhiin. Met uskoma siihen ette rahat piđethään samfynnin hyväksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Penger faller ned i en sparegris
Penger faller ned i en sparegris

Uhat hyvinvointistaatile

Paljot assiit toimiivat hyvin Pohjaismaissa, mutta paljot oon kriittiset siitä kuinka met ratkaisemma assiita. Paljot meinaavat ette met maksama liikkaa verroi ja ette esivallat päättäävät liikkaa.

Jokku meinaavat ette samfynni saattaa kehoittaat ihmissii jättämhään eđesvastauksen kaikesta staatile. Het ei tarvitte työtelä tahi tehđä mithään. Staatti hoittaa homman.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Knust sparegris i vann.
Knust sparegris i vann.

Enämen vanhuksii ja vähemän työssäkäyvi

Pohjaismaissa synttyy nykyjään vähemän kläppii. Samhaan aikhaan vanhuksii oon yhä enämen ja enämen. Tämä tarkoittaa ette pienempi osa väjestöstä oon töissä.

Vuona 2030 oon Norjassa ensimäistä kerttaa enämen vanhoi ko nuorii ihmissii. Tämä ei passaa pohjaismaisheen mallhiin mikä oon henkkaavainen siitä ette mahđolissiiman usheet maksaavat verroi.

Kuinka met pitäisimmä ratkaista tämän haastheen?

Se oon tärkkeetä ette mahđolissiiman usheet eđesauttaavat samfynnissä ja ette systeemii ei käytetä väärin. Se oon kans tärkkeetä ette kaikki tuntteevat ette heistä piđethään huolta. Jos usheet mistanttaavat luottamuksen systeemhiin, saattaa synttyyt probleemiita.

Mitä luulet ette saattais tapattuut silloin?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.

Miksi ei kaikki tehe samoin?

Met olema pitänheet paljon aikkaa pohjaismaisen mallin luomisheen ja suuriin osa oon tapattunnu jälkhiin 2. mailmansođan. Silloin met saima oorninkkiita niin ko koulukäynti kaikile, ilmaiset tervheyspalvelut ja paremat työolot. Miksi muut maat ei ota pithoon sammaa mallii?

Ette pohjaismainen malli toimis, met häyđymä tiettäät ette meistä piđethään huolta kaikila elämänaloila.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Et barn stabler steiner på stranden.
Et barn stabler steiner på stranden.

Selviikö malli?

Pohjaismainen malli toimii hyvin usheimille, mutta siitä häyttyy kuitenki pittäät huolta. Pystymäkö met ylläpitämhään mallii ko mailma muuttuu? Sen päätättä tet jokka oletta nuoret tääpänä. Tet häyđyttä löyttäät hyvvii ratkaisui haastheissiin mikkä tulleevat etheen.

Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.
Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.

Kalttiit:

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Kuvat ja videot:

    1. Annie Spratt/Unsplash, Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. GGAADD
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    1. Teng Yuhong/Unsplash
    2. Getty Images
    3. Harryarts/Freepik
    4. Cornelius Poppe, NTB scanpix
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Unsplash.com
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt