Raha ei kassuu puissa

Oletko sie koskhaan kuulu tämän sanottavan? Usheet vanhiimet tykkäävät jostaki syystä pittäät tätä ilmaisuu.

Accessibility icon Raha ei kassuu puissa

Ei, raha ei kassuu puissa

Ei sitä kukhaan uskokhaan! Miksi met piđämä tätä ilmaisuu sitte?

Ilmaisulla meinathaan ette rahhaa ei ole niin helppo saađa. Met häyđymä työtelä rahan eđestä.

Met häyđymä kans säästäät niin ette met saatama ostaat mitä halluuma.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Säästäminen

Saatko sie rahhaa skenkiksi? Onko sinula työpaikka? Piian sie saat viikko rahhaa ko autat kotona?

Mitä sie tehet näilä rahoila?

Oon smarttii säästäät vähäsen.

Sie saatat laittaat rahat säästökontole. Säästökontola räntty oon ylheensä vähäsen korkkeempi ko tavalisela pitokontola. Tämä tarkoittaa ette sinun rahat kassuuvat enämen joka vuosi.

Säästämisen kannattaa aloittaat niin varhain ko mahđolista. Ja se oon tasan parempi säästäät pikkuisen ko ei ollenkhaan.

Mihin sie halluisit säästäät rahhaa?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Tienaa rahhaa itte

Nuorena ei ole kevvee saađa työtä, mutta saatat freistata löyttäät pikku hommii mitä sie saatat tehđä muile. Piian sie saatat saađa pienen työpaikan koulun rinnala ja tienata vähäsen rahhaa.

Jos sie olet töissä firmassa, sie saat palkkatođistuksen. Se näyttää sinun tienastin. Firma vähenttää kans verroi jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan.

Vapaakortin tienastiraja muistelee kuinka paljon sie saatat tienata ennen ko sie häyđyt maksaat verroi.

Feeriän aikana sie et saa palkkaa, mutta sie saat feeriärahhaa. Tämä oon nuoin 10 prosenttii siitä mitä tienasit viimi vuona.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Verroin maksaminen

Vapaakortti

Jos sie tienaat alle 70 000 kruunuu vuođessa, sie saat vapaakortin etkä sie tarvitte silloin maksaat verroi.

Jos sie saat feeriärahhaa viimi vuođen tienastista, niin sen räknäthään myötä 70 000 kruunun summhaan.

Verokortti

Jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan, , sinula häyttyy olla verokortti.

Verokortissa seissoo kuinka paljon verroi sie häyđyt maksaat. Sie häyđyt itte ilmoittaat kuinka paljon sie luulet ette sie tienaat vuođen aikana. Tämä määrää kuinka paljon verroi sie häyđyt maksaat.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Maksamakonstit

Maksamakonsti oon se millä met maksama. Tavalissiimat maksamakonstit oon käsiraha eli kätheinen, kredittikortit ja elekrooninen raha. Elektrooninen raha oon sitä rahhaa mikä meilä oon pankkokortila.

Kortti tahi käsiraha?

Setelirahat ja myntit käskethään käsirahaksi. Varhemin tämä oli tavalissiin tapa maksaat. Nykyjään usheimat pittäävät pankkokorttii ja maksaavat elektroonisilla rahoila.

Elektrooninen maksaminen oon tavalista netissä ja appiin kautta, niin ko Vipps ja MobilPay.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kredittikortti

Kredittikortti oon maksokortti millä sie saatat lainata rahhaa. Sie saatat ostaat sillä sovitthuun summhaan asti. Sitä rajjaa käskethään kredittirajaksi.

Sie häyđyt maksaat kredittikorttilainaa joka kuukausi, mutta sie et tarvitte maksaat kaikkee kerrala.

Sie saatat maksaat takaisin sen minkä olet velkkaa kredittikortila usheitten kuukaussiin tahi vuossiin aikana, mutta näitten lainoin räntyt oon korkkeet. Siksi oon parasta ettei osta kreditillä.

Joissakin taphauksissa kreditillä ostaminen saattaa kannattaat. Piian jonku produktin myyđhään oikhein halvala juuri nyt?

Sie häyđyt tyhä muistaat ette sinula häyttyy olla plaana siitä kuinka sie maksat takaisin ennen ko se kannattaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Debettikortti

Debettikortti oon kortti jossa sinun kontola häyttyy olla rahhaa ko sie maksat. Tätä käskethään täkkäykseksi kontola. Sinun ostoin summan vähenethään samassa sinun kontolta.

Ko sie maksat tavalisela pankkokortila, sie tieđät ette sie et piđä enämppää rahhaa ko mitä sinula oon.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Ole oman kukkaron päälikkö!

Se saattaa olla houkuttelleevaa toivoot ittelensä viljasti rahhaa ilman ette sen eđestä tekis työtä. Se oon kuiten tärkkeetä ymmärttäät ette sie häyđyt työtelä rahan etheen ja sauttaat ökonoomisen turvan.

Se ette opit ottamhaan eđesvastauksen ittensä rahasta, oon tärkkee osa raavhaaksi kassuumista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kalttiit:

  • Meinich, Per: penger i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/penger

 

Kuvat ja video:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images / NRK Skole
    5. Getty Images
    6. Adobe Stock
    7. Adobe Stock
    8. Getty Images