Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni joka oon pikkuisen erilainen, ja voimakkhaampi ko normaali sää. Kuinka rajusää synttyy, ja oonko sillä yhtheys kliimamuutokshiin?

Accessibility icon Rajusää

Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni joka oon pikkuisen erilainen ko tavalinen sää: äkiliset rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaraliset kuuman sään paarot. Usheimat tutkiijat meinaavat ette rajusään lissääntyminen johtuu siitä mitä met käskemä globaaliksi lämpenemiseksi. Ko temperatuuri maapallola noussee, kassuu kans tuhhoovan ja rajuman sään uhka.

Lyn over byen St. George
Lyn over byen St. George

Rajusään eri tyypit

Pölytormit
Pölytormit essiinttyyvät kuivissa aloissa missä voimakas tuuli saattaa helposti nostaat irtomaata myötä ittensä pyörtheesseen. Tuuli lakaissee ittheensä pienenpienii partikkeliita niin ko muttaa, savvee ja pöllyy. Tästä kaikesta haamustuu suuri ja tihhee pölypilvi.

Huono näkkyyvyys tekkee biililä ajamisen mahđottomaksi. Pölytormit saattaavat kestäät tyhä muutaman minutin, mutta net saattaavat johtaat vakavhiin biilionnettomuukshiin.

Sandstorm
Sandstorm
Mettäpalot

Ko kuivat periuudit tahi kuuman sään paarot kuivattaavat kasvit ja puut, se saattaa synttyyt tulipalloi jokka levviivät happelasti. Mettäpalot eli kulot saattaavat synttyyt kaikissa kontinentiissa, poikkeemanna Antarktis.

Skogbrann, Colorado
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat
Äkkitulvat synttyyvät silloin ko matalat maastot jäävät veđen alle happelasti. Tulvat saattaavat johtuut kovista satheista tahi lumen sullaamisesta.
Usheimat tulvat synttyyvät ko hirmuisen rajut satheet saavat jovet tulvimhaan. Net saattaavat kans synttyyt ko kevättulva tahi suuret paarot iskeevät maahan.
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa

Rakheet

Rakheet haamustuuvat ukkospilvissä. Rakheen jyvät oon ushein hernheen kokoiset, mutta net saattaavat olla yhtä isot niin ko golfpallot. Rajetiilit saattaavat tuhota sađot, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.

Kuinka hirmurakheet haamustuuvat?

Näin synttyy valkkeenisku
Jos maan pinnala tullee hirmuisen kuumaa, noussee lämmeny ja kostee ilma ylös. Ko se ulettuu korkkeemphiin ilmakertthoin, se jähtyy ja haamustaa jääkrystalliita.

Jääkrystallit alkkaavat tippumhaan alaspäin läpi lämpimän ja kosteen ilman joka noussee ylös, ja siksi krystallit haamustaavat staattista elekrisiteettii.

 

Pilviin alapuolele haamustuu negatiivinen laađinki ja yläpuolela positiivinen laađinki. Samhaan aikhaan maassa oon positiivinen laađinki.

Valkkee synttyy ko jännitys negatiivisten ja positiivisten laađingiitten välilä kassuu niin suureksi ette niitten välile synttyy kipenheitä.

Se ei ole tyhä pilvet mikkä luovat valkkeita ja ukkosta. Hietatormit, tulivaaranpuhalukset ja mettäpalot saattaavat kans luođa atmosfäärhiin staattista elekrisiteettii joka saattaa synnyttäät valkkeeniskun.

Missä riski oon suuriin jouttuut valkkeeniskun kohtheeksi?

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuuman sään paarot
Kuuman sään paarot oon periuudit ko sää oon epätavalisen kuuma. Näitä sääperiuudii synttyy ko atmosfäärinen paino oon korkkee. Silloin atmosfäärin yläosista laskeuttuu ilmaa alaspäin ja pyörii ulos.

Ko ilma laskee alas, se puristuu yhtheen ja temperatuuri noussee. Samhaan aikhaan tekkee ilmavirta joka kulkkee ulos muitten sääsysteemiitten pääsemisen alale vaikkeeksi. Siksi kuuman sään paarot saattaavat kestäät usheita päivii tahi jopa viikkoi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Global oppvarming konsept
Global oppvarming konsept
Kuivuus
Ko vesi höyryy enämen ko vettä sattaa, tullee kuivuus. Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja se ei sađa vettä.

Kuivuus saattaa pilata sattoi ja luođa vaikkeuksii ihmisille kukka oon henkkaavaiset maanpruukista, fiskusta tahi kotielläimistä.

Ørken
Ørken

Kliima muuttuu

YK muistelee ette se oon hyvin tođennäköistä ette kuumiin päiviin ja öitten määrä oon lissääntynny globaalisti vuođen 1950 jälkhiin.

Samassa oon kylmiin päiviin ja öitten määrä väheny saman periuudin aikana.

YK:n kliimapaneeli meinaa kans ette vuođen 1950 jälkhiin kuuman sään paarot, hirmusatheet ja tulvat oon tulheet tavalisiksi suuriimassa osassa niistä aloista missä meilä oon mittausstasuunit.
Ette pystyy sanomhaan jotaki varmaa rajusäästä, olema met kovin henkkaavaiset siitä ette se oon olemassa hyvä mittausstasuuniitten verkosto eri puolila mailmaa.

 

Usheissa aloissa ei ole olenkhaan tämmöissii mittausstasuuniita, ja siksi met saatama sannoot jotaki tyhä niitten paikkoin ympäri mistä meilä oon hyvin tiettoo. Ko rajusää ushein iskee hyvin lokaalisesti, se oon vaikkee vettäät tiettoi yhtheen suuremiista aloista.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Ekstrem vær
Ekstrem vær

Kalttiit:

  • Ekstremvær (2015)
    Orage Forlag     AS
  • Vår fantastiske planet (2017)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. iStock
Close Icon

Loading...