Roskaläjät kassuuvat!

Roskaläjät kassuuva! Met paiskaama enämen ja enämen, ja norjalaiset oon mailman pahimusten joukossa. Mistä luulet ette tämä johtuu?

Accessibility icon Roskaläjät kassuuvat!

Met paiskaama enämen ja enämen pois

Roskan määrä kassuu ja kassuu, ja norjalaiset paiskaava enämen ko usheimat muut. Miksi luulet ette met paiskaama niin paljon?

Jokhainen norjalainen paiskaa melkhein 450 killoo roskaa.

Mitä sie ja sinun peret saatatta tehä niin ette tet paiskaisitta vähemän roskaa?

Søppelberg

Kunka paljon roskaa paiskathaan pois päivittäin mailmassa?

Enniin osa roskasta tullee kaupungiista. 3 miljarttii ihmistä produseeraa yli kilo roskaa joka päivä!

Tutkiijat uskoovat ette roskaa oon kolme kerttaa enämen kiini vuotheen 2100.

Usheet köyhät elläävät muitten roskala. Norjassaki oon niitä kekkä löyttäävät ruokkaa roskakassoista.

Luuletko sie ette met saatama tehä assiile jotaki?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Merten ryötyttäminen

Meressä huilaa paljon roskaa ympäri. Roskassa oon kaikenlaista jalkapalloista ja kajakiista legoklosshiin ja plastikkipusshiin.

Usheet merilinnut ja meren elävät kuolhaan joka vuosi roskan syömisen takia.

Se oon löyetty myrkkyy sieviin merilinttuin ja muitten merieläviitten vattoista.

Tämä tarkoittaa ette myrkky saattaa jouttuut sinunki päivälistalriikille.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkkyi oon kaikkialla luonossa ja elävät syövät niitä. Elävät minkä kropassa oon myrkkyy syövät toissii eläviitä ja näin enämen ja enämen myrkkyy karttuu. Met ihmiset syömä myrkkyainheita ko met syömä eläviitä minkä kropassa oon myrkkyy.

Miljöömyrkyt oon haitaliset ihmisilleki.  Aijan myöten se saattaa saaha aikhaan kräftää ja vammoi perimäainheesseen.

Næringskjede

Merten mikroplastikki

Yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii jouttuu merheen joka vuosi. Olletikki mikroplatikki eli pikkuiset plastikkipalaiset oon haitalista kaikele elläävälle. 

Mailman ökonoominen foorumi meinaa ette meressä oon enämen plastikkii ko kallaa vuona 2050. Siksi oon tärkkee ette meistä tullee sepemät ja ette met emmä paiskaa niin paljon roskaa merheen.

Vaatetpeso

Met päästämä yli 1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii merheen joka vuosi. Paljon tästä tullee vaattheista.

Ko met pesemä vaattheita, met virutamma pikkuissii plastikkipalaissii merheen.

Konstiruuhopaanat

Jokhaisessa konstiruuhopaanassa oon yli sata tonnii kymmikuulaa. Nämät tekkeevät paanasta pehmeen. Kymmikuulat tehhään vanhoista piilinrenkhaista.

Miksi luulet ette nämät kuulat jouttuuvat merheen?

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mitä roskale tapattuu?

Usheimat meistä sortteeraavat roskat ko suuriiman osan tästä saatethaan uuestipittäät.

Jokku paiskaavat roskaa luonthoon. Se kestää kauvoin ennen ko tämä maattuu ja hävvii:

  • Banaanikuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö ette …

… Vaattheitten valmistaminen oon yksi mailman ryötyttääviimistä assiista. Tarvithaan 7500 liitterii vettä ette valmistaat yhet dongerihousut.

Joka sekunti paiskathaan tahi poltethaan yhtä paljon vaattheita ko kokonhainen lastipiililasti.

Kleshaug
Kleshaug

Lähtheet:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images