Sananvaphaus – Saatamako sannoot sitä mitä halluuma?

Sananvaphaus anttaa meile oikkeuđen sannoot sitä mitä meinaama. Mutta saatamako sannoot justhiin sitä mitä halluuma?

Accessibility icon Sananvaphaus – Saatamako sannoot sitä mitä halluuma?

Mitä sananvaphaus oon?

Kuvittele ette joku estäis sinnuu sanomasta ittesti meininkkii klassissa. Ette sinnuu saatettais rangaista jos sie postaisit jotaki joka oon sinun mielestä tärkkeetä sosiaalishiin meedihoin. Tahi ette staatti olis sensureeranu uutissii. Pohjaismaissa tämä ei ole niin ylheinen probleemi ko met olema demokraattiset maat jokkaa halluuvat pittäät huolta kansalaisten sananvaphauđesta.

Sananvaphaus oon sinun oikkeus näihin assiissiin:

  • Sannoot ittesti meiningin, niin kauvoin ko se ei ole vihamielinen tahi diskrimineeraava
  • Vasthaanottaat ja jakkaat tiettoo

Tie sananvaphautheen

Meilä ei ole aina ollu oikkeutta sannoot mitä halluuma. Idee sananvaphauđen ympäri tullee valistusaijalta eli 1700-luvulta, mutta vasta toisen mailmansođan jälkhiin sananvaphautta alethiin pitämhään ihmisen perusoikkeutenna.

Vuona 1948 YK:n ihmisoikkeusdeklarasuunin hyväksythiin, ja sananvaphaus oli tärkkee artikla siinä. Tätä deklarasuunii kuurttoo koko mailma.

Artikla 19

“Jokhaisella oon oikkeus mielipitheesseen ja sen esile tuomisheen. Tämä oikkeus pittää sisälä vaphauđen pittäät omat meiningit ilman ette toiset sekkainttuuvat niihin, ja vaphauđen hakkeet, ottaat vasthaan ja jakkaat tiettoo ja ajatuksii minkä tahansa tietokanaalin läpi maitten rajoista perustamatta.”

Ennen ko met saima ihmisoikkeuđet oli sananvaphautta rajoitettu. Journalistit ja politikkerit sensureerathiin ushein jos net kritiseerathiin lakkii tahi hallitusta.

Nazi-Tyskässä panthiin kirjailiijat ja journalistit jokka kritiseerathiin nazismii keskitysleirhiin.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Oonko sananvaphaus uhan alla tääpänä?

Usheissa maissa politikkeriita ja journalistiita sensureerathaan jos net kritiseeraavat hallitusta. Ryssä oon yksi esimerkki maasta jota ihmisoikkeusorganisasuunit oon kritiseeranheet siitä ette sensureeraa ja rajoittaa kansalaisten oikkeutta sannoot ittensä mielipitheitä.

Vuona 2012 Ryssässä astui voimhaan anti-propagantalaki joka estää ihmissii ja meediaa puhumasta homofiiliitten ympäri. Usheita journalistiita oon kans uhattu ko het oon kritiseeranheet presidenttii Vladimir Putinii. Jopa miljööaktivisti Greta Thunbergii oon uhattu siksi ko hän puhhuu kliimamuutosten ympäri.

Je suis Charlie

Sananvaphaus oon uhan alla Vesta-Euroopassa kans.

Täälä se ei ole staatti joka sensureeraa, mutta meitä uhkaavat poliitiset ja uskonolliset roikat jokka halluuvat pölättäät meitä niin ettemä tohi sannoot ittemä meininkiitä.

Vuona 2015 kaksitoista ihmistä, ja usheet niistä oli journalistit, surmathiin Pariisissa siksi ko het olthiin publiseeranheet karikatuuripiirustuksii (vitsipiirustuksii) Islamin profeetta Muhammedista aviisi Charlie Hebdhoon. Sosiaalisissa meedioissa #jesuischarlie oli tapa näyttäät ette otethiin ethäisyyttä näihin tapattumhiin.

Missä kulkkee raja?

Missä kulkkee raja sille mitä saattaa sannoot? Se oon vaikkee kysymys.

 

Laki puolustaa sananvaphautta ja vettää rajjoi vihamielisille lausunoile. Viharikolisuus oon tekoset mikkä perustuuvat vihhaan. Tämä saattaa olla epäoikkeuđenmukaista kohteluu seksuaalisen suunan, etnisiteetin, uskonon tahi vastaavan tähđen. Se saattaa kans olla sitä ette publiseeraa vihamielissii tahi uhkaavii mellinkkiitä sosiaalishiin meedihoin, tahi kehoituksii satuttamhaan tahi diskimineeraamhaan ihmissii jokka kuuluuvat visshiin ihmisroikkhiin.

Forrige avsnitt

1 / 1

Neste avsnitt

Uskonollinen viha ja Koraanin poltto oon vaikkee dilemma

Ko tanskalaisruottalainen Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin ambasaadin ulkopuolela Tukholmassa, musliimit ympäri mailman olthiin suutuksissa.

Oonko Koraanin poltto uskonollista vihhaa ja teko jonka piđethään kielttäät, vain suojeleeko sananvaphaus sitä? Siihen oon vaikkee vastata. Se oon dilemma.

YK:ssa meinaavat monet ette uskonollisten kirjoin tuhhoominen, ja olletikki Koraanin poltto, oon hirmu väärin. Het meinaavat ette se oon laiton teko, eikä ette se oon tapa ilmaista meininkkiitä.

Toiset meinaavat ette kirjan polttaminen rajoittaa sen kirjoittaajan sananvaphautta. Jos sie et tykkää kirjan sisälöstä, sie saatat puhhuut sen ympäri mistä sie et tykkää, mutta älä polta kirjaa.

Ruottissa meinathaan ette kaikki saattaa sannoot sitä mitä halluu henkkaamatta siitä, loukkaanttuuko joku vai ei. Tämä oon sananvaphautta.

Ruottin pulettija oon freistanu pysättäät askuuniita joissa Koraanin poltethaan, mutta ruottalaiset tuomioistuimet oon kuitenki sallinheet sen. Net sannoovat ette se oon osa sananvaphautta.

Kirjan poltto ei ole kieletty Norjassa, vaikka se olis tärkkee ja pyhä kirja joileki. Siitä huolimatta pulettija oon kieltäny ihmissii tekemästä sitä. Se oon uhka “turvalisuuđelle”.

Suomessa ei ole lailista sannoot tahi tehđä jotaki joka oon loukkaavaa tahi uhkaavaa muile uskontokunnile. Uskonollisen rauhan rikkominen oon rangaistava teko, eli Koraanin poltto oon kans kieletty.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Kuinka met saatama puolustaat sananvaphautta?

Oon usheita tappoi puolustaat ja vahvistaat sananvaphautta. Ensiksi kaikkiin maitten johtaajat pittäävät tehđä yhtheistyötä sen etheen ette usheemat maat kunnioitettais ihmisoikkeutta.

Toinen toimi oon pittäät huolen siitä ette journalistit aina saavat informeerata vaikkeista assiista ilman uhkailuitta. Journalistit joita staatti tahi suuret selskaapit ei sensureeraa oon tärkkeetä meiđän tieonvaphauđelle.

Lisäksi oon tärkkeetä anttaat ilmi vihamielissii lausunttoi ja työtelä aktiivisesti sananvaphauen hyväksikäyttöö vasthaan.

Kalttiit:

  • Faktisk.no (31.08.2020): SIAN brente ikke Koranen på demonstrasjonen i Oslo i helgen. https://www.faktisk.no/artikler/26l/sian-brente-ikke-koranen-pa-demonstrasjonen-i-oslo-i-helgen

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. NRK
    4. FN
    5. European Parliament (CC BY 2.0) 
    6. Foto: Sébastien Amiet (CC BY 2.0) 
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images