Taivas täynä tähtii ja planeettiita
Oletko sie koskhaan kattonu öisele taivhaale ja hunteerannu kunka suuri mailmankaikkeus tođela oon? Teleskoopila sie saatat tarkastella kuuta ja planeettiita likemin, mutta mitä planeettiita ja tähtii sielä ylhäälä oon?
Big bang
Avaruus oon valttaavan laaja ja kukhaan ei tieđä aivan sikkaristi kunka se oon syntyny.
Paljot tutkiijat meinaava ette avaruus ja meiđän aurinkosysteemin oon syntyny voimakkhaan räjättyksen jälkhiin. Tätä käskethään “Big Bangiksi”. Se tapattui 14 miljarttii vuotta aikkaa.
Big bang
Maapallon synty
Alussa Maa oli kiiluuva kuula. Sitte se muuttui kylmemäksi ja pinta muuttui maapöräksi. Vesihöyrystä synnythiin meret.
Tähđit ja planeeti
Avaruuđessa oon paljon tähtii, planeettiita, kuita ja muita taivhaankappalheita.
Maa oon planeetti mikä kierttää aurinkkoo.
Aurinkosysteemi
Meiđän aurinkosysteemissä oon usheita planeettiita. Net kaikki kierttäävä aurinkkoo.
Painovoima saapi planeetit pysymhään baanala mikä kierttää aurinkkoo. Tämä näkymätön voima pittää meiđät ihmiset maapallola niin ette emmä lennä avaruutheen.
1 / 3
Aurinkosysteemin planeetit
Maa on yksi aurinkosysteemin kahđeksesta planeetista. Likempännä aurinkkoo oon kiviplaneetit Merkuri, Venus, Maa ja Mars.
Marsin takana oon gassiplaneetit.
Net oon Jupiter, Saturn, Uranus ja Neptin. Gassiplaneetissa oon vain gassii ja sen pinta ei ole kova.
Saturnin tunnethaan sen renkhaista.
1 / 2
Solsystemet
Aurinko oon tähti
Aurinko oon tähti. Se anttaa meile näkköö ja lämppöö. Se varmistaa kans ette meilä oon virttaavaa vettä maapallola.
Maapallo pyörii ittensä ympäri ja siksi meilä oon yö ja päivä.
Maapallo oon vähäsen kallela ja se kierttää pitkäläiselä baanala aurinkkoo. Ko met olema likkiimpännä aurinkkoo, meilä oon kesä, ja ko met olema kauvempanna auringosta, meilä oon talvi.
Ekvaattori oon ko vyö maapallon keskipuolen ympärillä. Niilä kekkä assuuva sielä oon sama ethäisyys aurinkhoon ympäri vuođen. Siksi heilä ei ole vuođenaikkoi.
1 / 2
Kuu
Kuu oon iso kivikuula.
Se kierttää maapalloo.
Saattaa näyttäät siltä ette kuu loistaa, mutta se oon aurinko mikä loistaa sen pääle.
Kunka paljon met näjemä kuusta oon kiini siitä mistä vinkkelistä aurinkonäkö kohđattellee kuun pinnan. Tätä met käskemä kuun jaksoiksi.
Kuu oon ainua paikka avaruuđessa, lukematta Maata, minne ihminen oon jättäny jalanjälkkii.
Minne sie luulet ette met jätämä jalanjälkkii seuraavaksi?
1 / 2
Lähteet:
- Grøn, Øyvind; Elgarøy, Øystein: big bang i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/big_bang
- Ringnes, Truls: Melkeveien i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Melkeveien
- Ringnes, Truls; Hammerstrøm, Maria; Aksnes, Kaare: solsystemet i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/solsystemet
- Engvold, Oddbjørn: Sola i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Sola
- Aksnes, Kaare; Hammerstrøm, Maria: Månen i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Månen
Kuva- ja video-oikeudet:
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
