Vaphaus vai fankeus netissä?

Internetti oon kaikkialla, ja met piđämä sitä monta kerttaa päivässä. Met elämä arjessa jossa met saatama pittäät nettii ittesthäänselvyytennä. Mutta kuka omistaa internetin? Ja kuka omistaa kaiken informasuunin jonka sie jätät jälkheen ko käytät internettii?

Accessibility icon Vaphaus vai fankeus netissä?

Kuka omistaa internetin?

Internetti oon kaikkialla. Met piđämä sitä monta kerttaa joka päivä. Sie vaikkapa vain surffailet, shoppailet tahi jajat sommii kissavideoita.

Mutta kuka internetin oikkeesti omistaa? Ja kuka omistaa kaikki tieđot jokka sie jätät jälkheen ko sie piđät nettii?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.

Mitä www meinaa?

Mitä www oikkeesti meinaa? Se meinaa “World Wide Web”. Tämä osa internettii anttaa meile pääsyn netthiin. Daattamasiini  tarvittee netinlukkiijan niin ette se saattaa hakkeet nettipaikan. Populäärit netinlukkiijat oon Chrome, Edge, Safari ja Opera.

Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.
Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.

Kukhaan ei omista internettii!

Kukhaan ei omistaa internettii, mutta jokku omistaavat ossii siitä. Näitä käskethään kommersielliiksi toimiijoiksi. Net tienaavat rahhaa sillä ette met piđämä internettii. Näitä oon esimerkiksi langaton internetti mitä sie piđät kotona ja kaikki serverit jokka laakraavat meiđän tieđot.

Idealistiset organisasuunit

Niin ette sie löytäisit vasitun nettisivun, sie häyđyt kirjoittaat domeeninimen. Tämä oon nettisivun adressi. Esimerkiksi www.skolerom.no. Tämmöisessä domeeninimessä oon itte assiissa pitkä lukuraito. Sitä käskethään IP-adressiksi. Ko met saatama kirjoittaat domeeninimen, emmä met tarvittet muistaat kaikkii niitä lukkui. Eri idealistiset organisasuunit organiseeraavat tämän internetissä. Sen net tekkeevät ilman tienastii.

Kuka tahansa saattaa kehittäät jotaki internetissä. Se saattaa olla online-pellii, kotisaittii tahi äppii. Net jokka työteleevät enniiten tämän kans oon viisi issoo selskaappii: Google (Alphabet), Facebook (Meta), Amazon, Apple ja Microsoft.

Meistä oon tullu hirmuisen henkkaavaiset internetistä. Se oon vaikkee kuvitella mailmaa ilman sitä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Hender holder en globus sammen.
Hender holder en globus sammen.

Kuka omistaa sinun internetissä?

Oletko sie pitäny Facebokii, Googlee, Instagramii, TikTokii tahi muita palvellui jokka oon ilman maksotta internetissä ? Tiesitkö ette niitten palveluitten omistaajat saattaavat laakrata tiettoi sinusta?

Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.
Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.

Google

Usheimat meistä pittäävät Googlee hakemamutuurinna internetissä. Sieltä löyttyy valttaava määrä tiettoo! Joka sekunti tehđhään yli 100 000 hakkuu! Joka kerta ko met hajema jotaki, met jätämä sinne tietokapseliita eli “cookies”. Net oon jälkkii jokka näyttäävät mitä nettisaittii met olema hakenheet.

Niitä jälkkii, jokka sie jätät, piđethään siihen ette sinule näytethään reklaamii. Jos sie olet hakenu jotaki joka interesseeraa sinnuu, sie saat hopusti reklaamii sinun daattasärmile. Net jokka tarjoovat meile internettipalvellui ilman maksotta, tienaavat paljon rahhaa semmoisista reklaamiista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.

Meta

(varhemin Facebook)

Sie et maksa mithään ko sie piđät Facebookii ja Instagramii, mutta ei se täysin ilman maksotta ole. Joka kerta ko sie piđät Metan palvellui, sie maksat jotaki: sie annat tieđot sinusta. Näitä tiettoi piđethään niin ette sinule näytethään reklaamii jota Meta luulee ette sie halluut.

Persoonallissii tiettoi saatethaan kans pittäät muihin laihiin. Vuona 2018 paljastui ette tämmöistä tiettoo oli piđetty ko USA:ssa oli vaikutettu äänestääjhiin ennen vaalii vuona 2016.

Sosiaaliset meediat niin ko TikTok ja Facebook saattaavat kans levittäät vihhaa ja rasismii. Tämmöinen tieto saattaa päästä koko mailman saataville parissa sekunissa. Ja internetin vaikutuksesta monet vahingoittaavat muita. Siitä Facebookii oon kritiseerattu. Se ei ole tehny nokko vihamielisten lausunoitten poistamiseksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil

Kapinat, taistelut ja sosiaaliset meediat

Sođissa ja kapinoissa piđethään internettii ja sosiaalissii meedioita asheina. Sinne postathaan videoita jokka kehoittaavat taistelemhaan viholista vasthaan tahi kapinoittemhaan esivalttoi vasthaan.

Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.
Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.

Arabialainen kevät

Januaarikuussa vuona 2011 syntyi suurii kapinoita esivalttoi vasthaan Keski-Iđässä ja Pohjais-Aafrikassa. Näitä kapinoita käskethiin “Arabialaiseksi kevhääksi”. Sosiaalissii meedioita piđethiin tieđon kokkoomisheen ja levittämisheen. Näin muu mailma sai tiettäät mitä sielä tapattui.

Tämä sai muun myötä Egyptin ja Syrian esivallat sulkemhaan usheita nettipaikkoi. Net haluthiin kontrollin siitä minkälaisheen tiethoon kansalaisila oli pääsy.

📷  Aktivistit rakenethiin väliaikhaissii meediasentteriitä joissa kovothiindemonstrantiitten kuvvii ja videoita. Niistä net saatethiin lastata internetthiin. Tämän kuvan oon otettu tämmöisessä leirissä.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt

Sensureerattu internetti

Internetti oon mailman issoin biblioteekki. Sieltä löyttyy kaikenlaista tiettoo. Joissaki maissa, esimerkiksi Kiinassa ja Pohjais-Koreassa, esivallat saattaavat triivata sensuurii. Silloin esivallat päättäävät minkälaisheen tiethoon kansalaisila oon pääsy.

📷 Reportterit ilman rajjoi oon rakentannu ison biblioteekin Minecraft-pelile. Biblioteekki tarjoo pääsyn sensureeratthuun sisälthöön eri puolilta mailmaa. Se oon vaphaasti saatavilla kaikile jokka halluuvat tiettoo. Pellii saatethaan pelata usheimissa maissa. Luje lissää nettisaitila uncensoredlibrary.com.
Oversiktsbilde av det usensorerte biblioteket i Minecraft

Kiinan palomuuri

1990-luvula Kiina kehitti systeemin minkä tarkoitus oli kontrolleerata internettii. Esivallat käskethiin sitä “Kultaiseksi kilveksi”. Tarkoitus oon harjoittaat sensuurii ja vahtiit sitä mitä kansalaiset tekkeevät internetissä. Tämä sai hopusti käskemänimen “Kiinan palomuuri”.

Internetin käyttääjiitä saatethaan rangaista Kiinassa. Pahhiimassa taphauksessa sie saatat jouttuut fankilhaan.

Tässä oon muutama assii jokka Kiinan hallitus oon sensureeranu.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av den kinesiske mur
Illustrasjon av den kinesiske mur

Ole Brumm

Ole Brummin oon poistettu kiinalaisesta internetistä. Se oli piian sen tähđen ko joku vertas häntä presidentti Xi Jinpinghiin.

Usheet kiinalaiset oon eri mieltä presidentin kans. Het postathiin internetissä kuvvii hänestä ja Ole Brummista ko het  taajoovat presiden kans. Kuvat levithiin internetissä, ja monet piđethiin niitä ette het saatetais osoittaat ette het vastustethiin Kiinan johtaajiita.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm

Covid 19-pandemia

Norjan esivallat annethiin paljon tiettoo pandemian ympäri. Kiinan esivallat jajethiin vain vähän tiettoo kansalaisten kans.

Kinesere står med masker i kø for å handle
Kinesere står med masker i kø for å handle

Tianamen Squaren protestit

4. juunikuuta vuona 1989 tuhanet kiinalaiset kokkoonuthiin “Taivhaalisen rauhan aukkiile” vastustamhaan esivalttoi. Militääri surmas ja vahingoitti usheita tuhanssii heistä.

Internetistä löyttyy paljon tiettoo tämän tapattuman ympäri, mutta tieto oon täysin erilainen Kiinassa ko muuvala mailmassa.

📷 “Tank man”, Jeff Widenerin ottama kuva. Miksi luulet ette kuvasta oon tullu mailmankuulu?
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.

Valvonta suuressa mittapuussa

Internetti ei ole ainua assii mitä valvothaan Kiinassa. Suuriinta ossaa kansalaisista valvothaan janturin ympäri. Jos joku tekkee jotaki laitonta, häntä saatethaan rangaista. Effektiivinen rangaistus oon kasvointunnistus. Sitä piđethään “public shaminghiin”, eli uhrii häpäisthään julkisesti. Tämmöissii kuvvii saatethaan laittaat plakaatthiin tahi aviishiin.

📷 Lyhtytolppa joka oon valvontakamppheitten peitossa.
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr

Eđistys ja rajoitukset

Met piđämä internettii koko aijan, ja se auttaa siinä ette met saatama helposti kommuniseerata koko mailman kans. Niin oon ainaki niin kauvoin ko meilä oon pääsy internetthiin. Valitettavasti saattaavat het joila oon suuri valta pittäät tätä teknologiaa ittensä hyväksi.

Kalttiit:

  • Øverby, Harald; Dvergsdal, Henrik: internett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 23. juni 2022 fra https://snl.no/internett

 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Ramy Raoof
    10. Unsencored library
    11. Michel Temer / ​​JD Hancock – YouTube
    12. Joshua Fernandez (Unsplash)
    13. NTB Scanpix / Jeff Widener
    14. Ed Johnson
    15. Getty Images