Energian monet muodot

Kun puhutaan energiasta, ajatellaan usein lähinnä sähkövirtaa, mutta energiaa voi esiintyä monissa eri muodoissa. Mitkä energialähteet voivat vaikuttaa suotuisasti ilmastoon?

Accessibility icon Energian monet muodot

Energian monet muodot

Energia ei synny tyhjästä eikä katoa tyhjyyteen, mutta se voi muuttaa muotoaan.

Juostessa syntyvä energia on liike-energiaa eli kineettistä energiaa. Ruoasta saatavaa energiaa kutsutaan kemialliseksi energiaksi. Kuvittele, että ensin syöt ja sitten juokset. Silloin energia muuttuu kemiallisesta kineettiseksi energiaksi.

Suurin osan energiasta on peräisin auringosta, ja se on uusiutuva energialähde. Auringon energia saa aikaan veden kiertokulun, tuulen, vesistöjen aallot ja fotosynteesin. Ihmiset käyttävät energialähteinään enimmäkseen hiiltä, öljyä ja kaasua. Ne eivät ole uusiutuvia energianlähteitä, eli ne ovat energialähteitä, jotka kuluvat vähitellen loppuun. Kutsuimme sellaisia energialähteitä fossiilisiksi energialähteiksi.

Solen skinner på blå himmel
Solen skinner på blå himmel

Auringosta saa energiaa

Uusiutuvat energialähteet eivät kulu loppuun. Esimerkkejä niistä ovat aurinko, tuuli, aallot ja vesi. Myös aringosta saa sähköenergiaa sähköenergiaa, mikä onnistuu aurinkopaneeleiden avulla. Jos voisimme hyödyntää pelkästään aurinkoa energianlähteenä, meillä olisi 15 000 kertaa enemmän energiaa käytettävissä kuin nyt on.

Joissakin maissa käytetään aurinkoenergiaa enemmän kuin Norjassa. Se johtuu siitä, että niissä maissa on enemmän auringonpaistetta kuin meillä, ja aurinkopaneeleita voidaan hyödyntää vielä suuremmassa määrin. Lämpimissä maissa aurinkoenergiaa käytetään myös suoraan veden lämmittämiseen. Silloin vettä säilytetään säiliössä katolla, ja aurinko lämmittää veden päivän aikana.

Vesivoima

Norjassa tuotamme paljon sähköä hyödyntämällä putouksien ja suurien jokien vesivoimaa. Koska meillä on niin paljon sähköä saatavilla, käytämme sitä myös paljon. Vesivoiman käyttö tarkoittaa, että on rakennettava patoja ja teitä ja pystytettävä sähköpylväitä ja voimajohtoja. Padot mahdollistavat veden keräämisen ja tarpeen mukaan veden vapauttamisen.

Kun patoja rakennetaan, maa-alueita joutuu veden alle, ja se vahingoittaa alueen eläimistöä ja kasvistoa. Joissakin maissa on rakennettu suuria patoja ja muodostettu siten järviä, joista saadaan vesivoimaa. Silloin alueen ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan, koska se on jäänyt veden alle.

Tuulivoima

Jos olet ollut lomalla Tanskassa, olet ehkä nähnyt paljon tuulimyllyjä? Ne hyödyntävät tuulta sähkön tuottamiseen. Myös Saksassa ja Yhdysvalloissa on paljon tuulimyllyjä, ja niitä on jonkin verran myös Norjassa. Tuuli on uusiutuva luonnonvara, joka ei saastuta ympristöä. Tuulimyllyjen haittapuolia ovat niiden korkeus, vaikutus maisemaan, niiden vaatima tila ja aiheuttama melu. Linnuille tuulimyllyt voivat olla hengenvaarallisia.

Aallot ja geoterminen energia

Voimme myös hyödyntää geotermistä energiaa eli maalämpöä. Se tarkoittaa lämmön ottamista maan syvyyksistä käytettäväksi maan pinnalla.  Muutaman kilometrin syvyydessä maanpinnan alla on nimittäin kuuma ja hehkuva massa, jota kutsutaan vaipaksi.

Aaltoenergia voidaan myös muuttaa sähköenergiaksi. Silloin käytetään hyväksi aaltojen liikkeen aikaansaamaa energiaa.

Kumpikin näistä sähköenergian tuotantotavoista on kallis ja osittain myös  vaikea toteuttaa – ja siksi niitä käytetään nykyisin melko vähän.

📷 Kuuma lähde Islannissa. Sen vesi kiehuu yli reunojen ja osoittaa, että lämpötila maanpinnan alapuolella on melko korkea.
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Fossiilienergia

Hiiltä, öljyä ja kaasua saadaan maanpinnan alta. Niitä kutsutaan fossiilienergiaksi, koska ne ovat muodostuneet miljoonia vuosia sitten eläneiden kuolleiden eläinten ja kasvien jäänteistä. Kun käytetään fossiilienergiaa, ilmaan vapautuu monia myrkyllisiä kasvihuonekaasuja, jotka saavat maapallon ilmaston muuttumaan.

Fossiilienergia aiheuttaa myös sen, että sadevesi on maahan saapuessaan hapanta ja vahingoittaa siten järviä, maata, metsiä ja rakennuksia. Vesi muuttuu happamaksi, kun se sekoittuu saastuneeseen ilmaan. Happosade on vähän sama kuin jos puhtaan veden sijaan taivaalta sataisi sitruunamehua.

Öljy- ja kaasumaa

Norja on öljy- ja kaasumaa. Vuonna 1969 tehtiin ensimmäinen suuri öljylöytö Pohjanmerellä. Myöhemmin on löydettu monia uusia alueita, joista pumpataan öljyä ja kaasua.

Se osa, jota ei käytetä Norjassa, myydään muihin maihin. Myynti on tuonut Norjalle suuria tuloja ja mahdollistanut hyvinvointivaltion kehittämisen. Öljynetsinnällä on sekä vastustajia että kannattajia. Vastustajat korostavat ympäristövaikutuksia, kun taas kannattajat usein viittaavat hyvinvointiin ja työpaikkojen luomiseen.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Ydinvoima

Ydinvoimalat eli atomivoimalat, tuottavat paljon sähköenergiaa. Ydinvoimaloiden energia on ympäristöystävällistä, mutta jos ydinvoimala tuhoutuu, siitä on huomattavia seurauksia ilmastolle.

Vuonna 1986 räjähti ydinvoimala (Tšernobyl) Ukrainassa, ja monet lähellä asuvat sairastuivat vakavasti. Japanissa Fukushimassa oli maanjäristys vuonna 2011.

Monet maat ovat päättäneet sulkea ydinvoimalansa näiden onnettomuuksien jälkeen.

Sähkön säästäminen

Norjassa käytetään paljon sähköä. Meidän pitäisi siksi olla tietoisia siitä, kuinka paljon sähköä käytämme, ja yrittää vähentää kulutustamme. Voimme tehdä sen pitämällä kotien lämpötilaa vähän pienempänä, tuulettamalla usein mutta lyhyesti, sammuttamalla sähkölaitteet kokonaan silloin, kun emme käytä niitä, ja tiedostamalla, kuinka paljon vettä käytämme.

Monissa norjalaiskodeissa on nykyään lämpöpumppu. Ne antavat enemmän energiaa kuin tavalliset lämmittimet, ja niiden ansiosta sähköä kuluu vähemmän ja lämmitykseen käytettyä polttopuuta, öljyä tai kaasua tarvitaan vähemmän. Suurin osa ihmisten jätteistä poltetaan, ja siitä saatu lämpö käytetään kaukolämpöjärjestelmissä talojen lämmittämiseen.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.

Lähteet:

  • Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi
  • Hofstad, Knut; Rosvold, Knut A.: fossilt brensel i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/fossilt_brensel
  • Rosvold, Knut A.; Hofstad, Knut: kjernekraftverk i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/kjernekraftverk

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images